Talon myyjän lähes ikuisuusvastuu on kohtuuton
Olen itse myynyt taloni 2023 ja siinä ei ole ollut mitään vikaa eikä riskirakenteita. Kunto on tarkastettu sekä minun ostaessani että myydessäni sen.
Kuitenkin koen olevani löysässä hirressä koska en saanut kummallakaan kerralla vaatimiani porauksia ja näytteitä, koska ei talon rakenteisiin aiheettomasti tule tehdä reikiä.
Totta, mutta kuitenkin myyjän vastuu ulottuu kauas (viisi vuotta tai pidempi eikä tuota pidempää ole määritelty) enkä ole myyntiprosessissa saanut varmistua asioista. Onneksi olen itse allergikko ja astmaatikko ja voin hyvin tuossa talossa.
Kuitenkin joudun pelkäämään vielä vuosia jopa vuosikymmeniä sitä, että ostaja joko pilaa talon väärällä asumisella tai että siellä todella jossakin syvemmällä olisikin ollut jotakin.
Myyjä vastaa, vaikka ei tietäisi mistään ongelmista eikä näin ollen tarkoittaisi huijata, joten Suomen rakentamisen tason tietäen aion elää loppuelämäni vuokralla.
Ei nyy enää keräänny ahkeralla työssäkäynnistä omaisuutta itselleni vaan se valuu toiselle - mutta eipähän tarvitse myöskään loppuelämäänsä pelätä oikeusriitaa ja jättilaskua.
Järjestelmä pitäisi uudistaa. Nyt eletään kaiken varalta niin kuin jokainen talonsa myyjä olisi automaattisesti huijari ja porsas. Jos vielä ostaisin talon, ostaisin eläkkeellä niin halvan mörskän jostain korvesta, että voisin jättää sen tarvittaessa maatumaan sinne.
Mutta varmasti en enää osta - enkä toki voikaan - koska maksan nyt hyvin korkeaa vuokraa laadukkaasta asumisestani jo entisestään rikkaalle vuokranantajalleni. Eli köyhät ja keskiluokkaiset köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, jotta muutamat talohuijarit saadaan kiinni.
Mitä ajatuksia teissä herättää?
Kommentit (47)
Ei ole kannattavaa myydä vanhaa taloa asumiskuntoisena.
Minun taloni ei ollut vielä taloksi vanha eikä lainkaan huonokuntoinen. Toki asuin siinä itse vähän vajaan vuosikymmenen ja toiset joitakin vuosia sitä ennen. Mutta joskus hyvästäkin talosta on suuresti muuttuneen elämäntilanteen vuoksi luovuttava. Minä esimerkiksi luovuin talosta, koska jäin yllättäen leskeksi ja kaikki yhteiset hyvät muistot ahdistivat ja surettivat niin paljon.
Riippuu oletko myyjä vai ostaja :D
Paljon samoja ajatuksia. Vaikka kuinka yrittää omastaan hyvää huolta pitää, entä jos jotain jää huomaamatta? Tai entä jos ostaja itse pilaa talon, ja minä joudun siitä vastuuseen? En ehkä uskalla ikinä myydä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu oletko myyjä vai ostaja :D
Monet on molempia.
Onneksi et sentään saanut porata reikiä ehjään taloon.
Vierailija kirjoitti:
"Ei ole kannattavaa myydä vanhaa taloa asumiskuntoisena."
Jos myydään purkukuntoisena, hinnan täytyy todella olla pelkkä tontti + liittymät.
Ei voi vähän alentaa hintaa ja jankuttaa myynti-ilmoituksessa, että myyjä ei vastaa koska myy purkukuntoisena.
Eikä voi kuvata taloa sisältä tai kuvailla sitä monin sanoin, jos myydään tonttia. Näitä näkee paljon, että hinta on vähän vajaa ja kuvitellaan, että myyntitekstillä kierretään myyjän vastuu.
Sitä ei kierretä muulla kuin tontin ja liittymien hinnalla. Ja maalla perustontit ovat muutaman tonnin.
Oikeudessa nämä muut sepostajat häviävät.
Kiinteistöstä pitää tehdä osakeyhtiö ja myydä yhtiö eikä asuntoa. Tällöin vastuista voidaan sopia ja niitä rajata ihan eri tavalla.
Taloa pitäisi ajatella käyttöesineenä jonka arvo laskee joka vuosi.
Onneks puolisoni on rakennusalan ammattilainen ja näki jo että tässä ostamassamme talossa oli vaan pinta remontin tarve. Olemme olleet terveitä asuessamme tässä, talossa viihtyy myös hämähäkit. Hämähäkit eivät viihdy hometalossa. Tosin en mä noita hämppiksiä tänne tarttis,kun ne on niin isoja mistä lie aina putkahtavat. Ja varmasti oli myyjä myös peloissaan löytyykö jotain, hän oli omin käsin tämän rakentanut. Mut hyvä on.
Minullakin oli hämähäkkejä sulan maan aikaan silloin tällöin, mutta tuo vanhan kansan uskomus ei kuulemma pidä paikkaansa. Samoin voi olla muurahaisten lisäksi kyitä samalla pihalla, onneksi ei ollut niitä kuitenkaan 😊
Joko sitä myyjän vastuuta on muka woketettu määräämättömäksi ajaksi?
Viisi vuotta ei muka riitä, jos ostajalle tulee paha mieli??
Virhevastuun pitäisi voida siirtää kuntotarkastajalle (Joka voisi ottaa vakuutuksen itselleen. Sellaiasta ei varmaan saa kylläkään.)
Olen rak.ins. ja kyllä: systeemi on kohtuuton. Ei edes ammattilainen voi tietää varmasti, onko jotain vikaa jossain, jollei sitten avaa kaikkia mahdollisia kohtia.
Mikäs laki se määrää että purkukuntoinen tulee antaa ilmaiseksi?
Niin ja se uusi omistaja voi ensin elää siinä talossa kuin sika pellossa vuosikausia ja sitten alkaa valitus ja vaatimukset.
Maksat vuokraa entisestään rikkaalle vuokranantajalle?
No miksi otit noin Kalliin vuokrasopimuksen ? Itsehän sen olet ottanut ja allekirjoittanut?
Muuta pois ettei vuokranantajasi vaan pääse enempää rikastumaan ?
Vierailija kirjoitti:
Onneks puolisoni on rakennusalan ammattilainen ja näki jo että tässä ostamassamme talossa oli vaan pinta remontin tarve. Olemme olleet terveitä asuessamme tässä, talossa viihtyy myös hämähäkit. Hämähäkit eivät viihdy hometalossa. Tosin en mä noita hämppiksiä tänne tarttis,kun ne on niin isoja mistä lie aina putkahtavat. Ja varmasti oli myyjä myös peloissaan löytyykö jotain, hän oli omin käsin tämän rakentanut. Mut hyvä on.
Eikös kosteat homeiset luolat ole täynnä hämähäkkejä? Hämähäkit viihtyy siellä missä niille on ravintoa.
Eikö kauppakirjaan voisi merkitä että talo on vesivahinkotalo ja on läpimätä ja homeessa kauttaaltaan. Perustukset pettää ja kattokin notkuu niin ei ainakaan näihin asioihin voisi ostaja jälkikäteen vedota.
No miten se olis parempi, että ostaja ostaa muka hyväkuntoisena talon, jossa iso piilevä virhe? Esiin tuleminen voi viedä vuosiakin. Ja sitten pitäisi myyjän antaa olla vaan et heh, mitäs läksit?
Oikeuskäytännössä on myös hyvin vähän tapuksia, joissa myyjä olisi mitenkään erityisen raskaasti joutunut vahinkoja korvaamaan. Kaupanpurkua ei tehdä juuri koskaan.
Joo on kyllä, jotenkin onnistutaan väärin käyttämään niitäkin lakeja, jotka ovat hyviä sinänsä.