Ongelmia omien iäkkäiden vanhempien kanssa

Jos sinulla on varastossa yllin kyllin tilaa niille tavaroille, niin odottaisin poisheittämisen kanssa niin kauan, että isä ei enää tule tarkastuskäynneille.

Poikkeuksena kuitenkin sellaiset tavarat, joista on selvää vaaraa tai joiden tila selvästi pahenee varastoinnin jatkuessa.

Iäkäs isäni oli kerännyt kesämökille kolme varastoa täyteen kaikkea mahdollista. Rikkinäisiä suksia, katkenneita sauvoja, kalastustarvikkeita, vaatteita, tyhjiä hillo- ja maitopurkkeja…

Ehkä arviolta kymmenen kuutiota roinaa poltin mökillä. Metalleja keräykseen jne.

Ja kyllä ne vähenevät, yksi kerrallaan.

 

Käske isäsi viedä tavaransa muualle ja jos ei vie niin hävität ne tavarat.

Väheneehän ne roinat, laskin että noin 150 kertaa on meidän iso ulkoroskis tyhjennetty ja aina siinä on sitä roinaa ollut. Esimerkiksi säkki, jonka sisällä oli rikkinäisiä jätesäkkejä, jotka isä oli säästänyt, jos joskus tarvitsee. Lisäksi tehty useita reissuja kaatopaikalle ison kuorman kanssa. Ja edelleen tavaraa riittää. ap

Mummolan siirryttyä nuorempien polvien haltuun hävitettävän roinan määrä oli jäätävä. Tavaraa oli kerätty vuodesta 1952 vuoteen 2012. Kaikki ollut jo taltioiteassa rikkinäistä.

Hän on jo vanha. Säästä ne niin kauan kuin elää! Hyvänen aika sentään. 

Roskat ja rikkinäiset roinat pois. Säästä käyttökelpoiset, kun varastoja järjestelee mahtuvat pienempään alaan, ja aina jos joku tarvitsee annat tarvitsijalle. Älä tuota pahaa mieltä vanhalle isällesi jos suinkin mahtuvat olemaan. Sitten kun isä on poissa harmittelet kun tuli kinaa pikkuasioista.

Ja niitä tavaroita pitäisi siis hänen mielestään myös käyttää. Homeisia eristeitä ja 30 cm laudanpätkiä remontointiin, ja vaikka mitä. Ja kodinkoneet ehdottomasti käyttöön. Mutta kun ei. Huokaus. "Kiva" tietää että kokemusta muillakin, heh. ap

Kyllä tämä on erittäin yleinen ongelma. Eikä tarvitse olla edes yli 80-kymppinen, joillakin tätä vaan esiintyy. Mielestäni kun talo siirtyy uuteen omistukseen, on sitten omia lapsia tai ei, uudella omistajalla on täysi oikeus tyhjentää tavarat/ roskat/romut. Itse olen vähän yli kuusikymppinen ja tavaraa on maltillisesti, mutta silti olen aloittanut ns. kuolinsiivouksen sillä tavalla , että aina kun vien roskat, 2-3 krt/vk, aina laitan pussiin jotain turhaa kaapeista tai laatikoista.Tekstiilejä vien jatkuvasti noin kerran viikossa,näihin tekstiilinkeräyspisteisiin, joita valitettavasti osa käyttää väärin , ja ne ovat jatkuvasti täynnä muuta roskaa. Kohta nekin varmaan suljetaan, harmi koska itse pyrin lajittelemaan kaikki jätteet tarkasti. Mutta teen tätä, koska olen joutunut lähisuvussa olemaan mukana 3 kuolinpesän tyhjennyksessä, ja yksi vielä olisi jäljellä. Aivan jäätävää touhua. Itse en läheisilleni tällaista toivo.

Isä voi elää vielä 15 vuotta ja talo on teidän. Kyse on tavarasta. Jos isä laittaa välit poikki sen vuoksi, niin siinäpä laittaa. 

Toinen vanhempien vanhenemiseen liittyvä fakta on se, että heille on osattava laittaa rajoja huolimatta marttyyri-itkuista, sillä muuta tapaa ei ole. Lapset joutuvat olemaan lujia hetkillä kun luovutaan ajokortista, kesäpaikasta, otetaan turvaranneke, tilataan ateriapalvelu ja lopulta muutetaan palvelutaloon. Vanhukset eivät suostu näihin mielellään ja jos heidän itkuvirsiään pelkää, tulee tilanteesta vaarallinen heitteillejättö.

Etkö todellakaan osaa pitää puoliasi? 

Hamstraus voi olla myös muistisairauden yksi oire.

Isä on hamstrannut koko ikänsä, äiti myös. Jos sitä hamstraamiseksi voi sanoa, kun ovat jo lapsena oppineet siihen että mitään ei heitetä pois, kaikkea voi vielä käyttää, eikä haittaa jos tuote ei ole uusi/ehjä/hyvä. 

Ja me siis olemme heittäneet pois vaikka mitä ja remontoineet oman mielemme mukaan, vaikka isä olisi sanonut mitä. Ne homeiset eristelevyt oli nyt kova paikka ja sähköpylväät. Tosin eihän isä usko että levyt oli homeiset ja sähköpylväät lahot. Koska hyvä säilytys 🙄 mutta nyt syystä tai toisesta alkaa näistä loukkaantua aivan tosissaan.

Omista asioistaan päättävät itse, ei heiltä aleta heidän kesämökkiä myydä tai vastaavaa. Mutta me olemme sitkeästi tehneet remonttia omilla päätöksillä. Vaikka hän ei oikein ole tyytyväinen siitä millaiseksi talo on remontoitu. Ne haisevat ikivanhat lastulevyseinät olisi voinut vaan maalata :D ap

Homeisia ei pitäisi säilyttää. Ota valokuva että homeessa. Haluaako isä varastoida jonnekin tavarat sitten vai pois.

Tässä on varmaankin joku sellainen ajatus että hän on hyvää hyvyyttään näitä tavaroita "meille" hankkinut ja kuskannut ne tänne, sitä varten että niitä täällä käytetään. Maksanutkin niistä alkujaan, että ne on sitten kivasti valmiina kun joskus varmasti tarvitaan. Ja nyt ne sitten heitetään pois, hänen apuaan ja panostustaan ei arvosteta. Jotain tällaista.

Kaadoimme myös vanhoja pihapuita ja se oli hänelle järkytys. Ei auttanut sanoa että puut oli liian lähellä taloa/osin lahoja. Hän tietää että ne puut eivät olisi kaatuneet. Ja olivat sentään hänen vanhempiensa istuttamat. Voi argh, järkipuhe ei auta koska hän tietää paremmin. ap

Oma isäni katseli aikoinaan 'kokoelmiaan' ja totesi on siinä perikunnalla siivoamista, vielä edessä äiti vielä elää. 

AP hei.

Luulen, että isäsi kokee teidän tekemät muutokset syyllistämisenä itseään kohtaan. Että muutoksen tarpeet johtuvat siitä, että hän on huonosti hoitanut taloa: että puut olisi pitänyt kaataa aikaisemmin, että tavarat olisi pitänyt säilyttää toisin tai että niitä ei olisi pitänyt olla ollenkaan, että remontit on tehty väärin. Sillä ei ole mitään väliä, onko näin oikeasti, koska hän KOKEE sen näin, eikä kukaan tykkää tulla syytetyksi siitä, että on ollut huono isäntä.

Jos näin on, sinun ei kannata puolustella tekemisiäsi sillä, että "järjkevästi ajatellen näin on pakko tehdä" tai että "ne oli jo huonot, pakko hävittää". Se vain lisää tuota tunnettä siitä, että hän on tehnyt väärin (koska järjkevästi ajatellen kenen tahansa on pakko tehdä toisin) ja häntä syytetään siitä.

Tällöin parempi selitys muutoksille olisi se, että teet muutoksia, koska SINÄ haluat. Ota muutoksista vastuu itsellesi, äläkä selitä mitään yleisiä kaikkia koskevia järkevyyksiä tai periaatteita. Niiden yleisten olisi pitänyt koskea isääsikin, mutta SINUN makusi voi olla toinen eikä siitä tarvitse kenenkään kokea syyllisyyttä. TÄssä voi jopa käyttää jotain niitä vanhoja sananlaskua, joissa makuja on jokaisella omansa, vähän niin kuin jotain ruumiinosia.

Ts. Älä sano, että sähköpoylväät oli ahoja, sano etät sinä tykkäät enemmän kivimuureista tai että halusit aitan/kasvimaan/kaninhäkin/jotain muuta juuri siihen kohtaan missä ne oli varastossa. Älä sano, että eristelevyt oli homeessa, sano, että sinä tykkäät enemmän jostain toisesta ihan uudesta eristetyypistä. Älä sano, että entinen remontti on vanhentunut, sano, että sinä tykkäät enemmän kun sähköpistorasiat on tuolla toisella seinällä. Älä sano, että puut oli liian lähellä taloa, sano, että sinä tykkäät avarmmasta auringonpaisteesta. Jne.

Näin isällesi jää tavallaan edelleen lupa tykätä siitä mistä on ikinä tykännytkin, eikä tule sellaista oloa, että hän on tehnyt väärin. Voit jopa sanoa, että "joo, se oli oikein kiva tuolta näkökannalta, mutta minä tykkään silti enemmän tästä".

Aika hyvät vinkit viestissä 17, voisi toimia½

Itse olen alkanut noudattamaan kon maria: kun ostan jonkun tuotteen, heitän vanhan roskiin. En varastoi mitään myöhempää mahdollista käyttöä varten.  Minulla ei ole paljon varastotilaa, vain pieni keittiö jossa muutama pieni kaappi.  Olen tyhjentänyt kolme vanhuksen omakotitaloa, joten tiedän mitä se on kun tavaraa on.  

Vierailija wrote:

Tässä on varmaankin joku sellainen ajatus että hän on hyvää hyvyyttään näitä tavaroita "meille" hankkinut ja kuskannut ne tänne, sitä varten että niitä täällä käytetään. Maksanutkin niistä alkujaan, että ne on sitten kivasti valmiina kun joskus varmasti tarvitaan. Ja nyt ne sitten heitetään pois, hänen apuaan ja panostustaan ei arvosteta. Jotain tällaista.

Kaadoimme myös vanhoja pihapuita ja se oli hänelle järkytys. Ei auttanut sanoa että puut oli liian lähellä taloa/osin lahoja. Hän tietää että ne puut eivät olisi kaatuneet. Ja olivat sentään hänen vanhempiensa istuttamat. Voi argh, järkipuhe ei auta koska hän tietää paremmin. ap

Tässä isäsi on oikeassa.

Puita kannattaa pitää lähellä taloa kahdesta syystä:

suojaavat talon maalipintoja auringolta. (Kuten Panu kailakin sanoo, niin aurinko puun syö, ei sade) 

Ja lisäksi imevät hyvin paljon vettä, jolloin perustukset pysyvät  kuivempina (auttaa, vaikka salaojat olisikin) Erityisesti koivut. 

Ja ne puut ei ole kovin vanhoja ja lahoja, jos ovat isovanhempieni istuttamia. 

Olen rakennusinsinööri