Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen raskaana ja ahdistaa Suomen tiukentuva holhoaminen lapsiperheistä

Vierailija
14.01.2026 |

Odotan ensimmäistä ja hyvin toivottua lastamme. Hämmentävä mutta uusi piirre itsessäni on se että huomaan yhä enemmän miten Suomessa on vallalla jonkinlainen omituinen ajatusmaailma, jossa yhteiskunta haluaa päättää perheiden asioista ja lapsen elämästä enenevissä määrin kaikissa lapsiperheitä koskevissa paikoissa. 

 

Pelkästään neuvolan tekemät kyselyt tuntuvat tosi tungettelevilta, yksityisasioita urkkivalta. Kysytään perheen ruokatottumuksia ja ravitsemusta jo ennen ensimmäistä ultraakaan ja perheen vanhempien alkoholi- ja tupakkakäytänteitä jopa vuosia ennen raskautta. Tuntuu että painopiste sen raskauden, sikiön ja äidin terveydestä on siirtynyt koko perhettä koskevaan Soveltuvuuden Arvioon, jossa mahdollisesti vastavalmistunut ja nuori terveydenhoitaja arvioi onko tämä perhe soveltuva vanhemmiksi.

 

Kaikkein irvokkainta on että käsittääkseni mitään oikeaa apua ei meinaa neuvolan kautta saada - neuvolapsykolegeille on kuukausien jonot (kaverilleni raskaus oli vaikea paikka henkisesti, saivat alkuraskaudesta lähetteen ja ensikäynnille pääsi vauvan syntymän jälkeen). Pariterapiaa ei parisuhdeongelmiin ole tarjolla vaan ohjataan seurakunnalle. Ravitsemusterapeutteja on, mutta heidänkään palveluita ei käsittääkseni helpolla saa.

 

Tänään Hesarissa opetusministeri tuo esille suuren huolensa siitä, että lapsia ei hakeudu riittävästi varhaiskasvatukseen. Siis siihen samaan varhaiskasvatukseen missä ryhmäkoot pursuavat yli äyräiden, taudit leviävät kuin kulovalkea, henkilökunnassa ei minkäänlaista pysyvyyttä ja lapsilla kaiken kaikkiaan on monesti turvatonta olla? Millä perusteella opetusministeri arvioi voivansa päättää perheen yli, mikä perheelle ja perheen lapsille on soveltuvin ratkaisu? Ja millä tavalla se edes kuuluu yhteiskunnalle, noin niinkuin oikeasti?

 

Tekstistä saa ehkä käsityksen että olen jonkinlainen yhteiskunnan rajapinnalla elävä ituhippi mutta olen aivan tavallinen työssäkäyvä ensisynnyttäjä, jolla on hyvät tukiverkot ja hyvä mies. 

 

Omat raskaushormonit tässä ehkä myötävaikuttaa mutta ketä tällainen "sinun lapsesi eivät ole sinun"-mentaliteetti oikeasti palvelee? Minulle sopisi neuvola jossa keskitytään pelkästään raskauden fyysiseen seurantaan ja kaikki muu höpötys jätettäisi sikseen. 

Kommentit (146)

Vierailija
141/146 |
14.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En alkaisi välttelemään lomakkeisiin vastaamista koska sen ne voivat tulkita sitten huolen aiheeksi että miksi ei halua vastata kun täti niin kauniisti utelee. 
Parempi vastata kuten ne haluavat kuulla, ns täydellinen oppilas.

Ketä tai mitä tälläinen pelleily hyödyttää tai palvelee?

Vierailija
142/146 |
14.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan todella asiallinen ja fiksu teksti! Olisi voinut tulla omasta kynästä. Olen joutunut asioimaan vauvan saatuamme Helsingin keskustassa sijaitsevassa neuvolassa ja kokemus on aivan samanlainen. Todella ahdistavaa ja erinomaisesti kiteytetty, että tuntuu siltä kuin lapsi ei olisi oma ollenkaan. Luojan kiitos neuvolakäynnit vähenee huomattavasti lapsen kasvaessa. Ajanhukkaa meille ovat olleet, rokotuksia lukuunottamatta. Jos terveydenhuollosta pitää karsia, niin lähtisin liikkeelle neuvoloista. Lopettaisin ne kokonaan ja siirtäisin niin sanotut hoitajat ja lääkärit muualle. Esim. Kortistoon. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/146 |
14.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

125 vuotias olemattoman seksuaalikasvatuksen saanut on maksettu.

Vierailija
144/146 |
14.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuli fiksu ja asiallinen teksti. Itse äitinä olen huomannut ihan saman. Kaikki miyä kirjoitit pitää paikkansa. Lasuja tehdään aivan pilvin pimein täysin normaaleista asioista. Esim. että jompi kumpi vanhempi on väsynyt. Neuvolassa saatetaan jopa taloudellisesta tilanteesta kantaa huolta.

 

Todella ahdistavaa ilmapiiri täällä Suomessa. Auta armias jos oikeasti tarvitset neuvoa tai apua niin sitä ei sitten millään saa.

 

Kunhan ne pääsee kirjaa ja seuraa.

Hyvä esimerkki tuo taloudellinen tilanne. Mitä neuvola oikeasti voi asialle tehdä jos perheessä on tiukka talous? Sosiaalitoimi kun ei minkään neuvolan pyynnöstä voi rahoja enemmän jaella tai työnantaja nostaa palkka sen takia että neuvolalla on "huoli". 

 

Minulla ei ole lapsia, mutta saako Suomessa siis köyhät perustaa perheen? Menee yhteiskunnalla todella oudosti, jos köyhiltä voidaan viedä lapset pois kun ei ole paljon rahaa? 

 

Suomeen muka halutaan lapsia, mutta palkkoja ei nosteta, tukia leikataan, perheitä kytätään ja lapset eivät saisi enää edes pihalla leikkiä kun mekkaloivat ja naapurin mummoa ärsyttää. Näin kärjistetysti. Käsittämätöntä!! 

 

Vierailija
145/146 |
14.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ilmeisesti tuo raskaus mikä saa kaisissa aikaan tuon minäminäminäminä eikä kukaan muu asenteen.

Vaikka sinä itse pidät itseäsi parhaimpana ja viisaimpana ja vaikka vanhempasi sinulle valehtelee samaa niin se ei todellakaan tee sinusta viisainta niin kannattaisi kuunnella ammattilaisia jotka tietää mistä puhuu

Minä (aloittaja) teen tuota samaa ohjausta elintavoista ihan työni puolesta. Jännästi sitä vaan huomaa siinä toisessa roolissa että kaikki neuvolan tekemät asiat eivät ole ihan asiallisia. Vai onko sinun mielestäsi esim pariskunnan seksielämä neuvolalle kuuluva asia? Sitä kun kysytään ihan kirjaimellisesti neuvolakäynnillä, pakollisessa kyselyssä vauvan syntymän jälkeen.

 

Niin. Mitähän siitäkin seuraisi, jos vastaisi vaikka, että tykätään bdsm:stä. 

Tuo on aivan oma merkillinen maailmansa. Tiedän tosi hyvin, mistä puhut. 

Ja aloittaja on täysin oikeassa havainnossaan. Kontrolli on mennyt todella pitkälle. Noilla kyselyillä ei ole tavallisille ihmisille kerrassaan mitään hyötyarvoa. Aivan kaikki muut kuin ehkä pieni hyvin syrjäytynyt vähemmistö tai kehitysvammaisen tasolla älyllisesti olevat tietävät esim., miten syödään terveellisesti. 

Valitettavasti noihin kyselyihin ei kannata vastata tavallista elämää viettävän vastata rehellisesti. Esim. että ennen raskautta pari lasia viiniä viikossa tai että ehkä viikonloppuisin välillä pullollinen (koko viikonlopun aikana). Tms. Tai vaikka että on nuorempana tai joskus harvoin baarissa käydessä polttanut tupakkaa.

Tuo tendenssi on aivan hirveä. Itsellä jo aikuiset lapset, mutta jouduin vuosien varrella huomaamaan, miten homma kiristyi ja kiristyi. Just nää lomakkeet. Muistaakseni jossain lomakkeessa joskus kysyttiin, mennäänkö mieluummin portaita kävellen vai hissillä. Ja tämä on kallista rahaa, kun joku ammattilainen joutuu tällaisia lappusia käymään läpi. Luulin, että rahasta olisi tiukkaa.

Vierailija
146/146 |
14.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jotenkin ollenkaan tunnista tällaista ilmiötä, mistä monissa viesteissä on. Olen aina tykännyt neuvolasta, pääsee seuraamaan lapsen kasvua ja ikätasoista kehitystä, keskustelemaan elämästä. En ole kokenut kenenkään holhoavan ja sain hyvin apua toisen synnytyksen jälkeen, kun synnytyksessä meni asioita pieleen.

Hyvä, että seurataan päihteiden käyttöä, ei minulla siinä ainakaan ole ollut mitään salattavaa. Taloudellisesta tilanteesta ei ole varmaan koskaan kysytty, vaikka nykyään olen perheen ainoa vanhempi.


Päiväkotiinkin olen todella tyytyväinen, ja ollut kiva käydä tutustumassa ennen aloitusta. Minulle ainakin kuitattiin, kun olimme juuri ennen aloitusta muuttaneet, että ei hän (opettaja) sinne muuton keskelle tunge, tulkaa tänne, jos ehditte ja pääsette.

Koulussakin keskustelen mieleläni opettajan kanssa aina kun vaan mahdollista ja osallistun kaikkeen mahdolliseen vanhemmille tarjolla olevaan.

Ihan vastaavalla tavalla toimivat muutkin ystäväni, joten kummaksuttaa, millaista porukkaa täällä kirjoittelee näitä kommentteja, joitain ns. lastensuojelun uhreja?