Narsistinen itsekkyys hälyyttävästi lisääntynyt. "Löysin itseni uudelleen" jne Linkki

Minua aina ihmetyttää, kun ihminen viettää aikaa yksin, niin se aina oman navan ympärillä pyörimistä. Minä ainakin mietin yksin ollessani ihan muita asioita kuin itseäni. Luen, kuuntelen musiikkia, pohdin yhteiskuntaa ja elämää. Vihaan omien tunteiden vatvomista. Toki sitäkin täytyy joskus tehdä, mutta kyllästyn siihen aika nopeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Minua aina ihmetyttää, kun ihminen viettää aikaa yksin, niin se aina oman navan ympärillä pyörimistä. Minä ainakin mietin yksin ollessani ihan muita asioita kuin itseäni. Luen, kuuntelen musiikkia, pohdin yhteiskuntaa ja elämää. Vihaan omien tunteiden vatvomista. Toki sitäkin täytyy joskus tehdä, mutta kyllästyn siihen aika nopeasti. 

En ole ikinä kuullutkaan, että yksin oleminen olisi merkki ylimielisyydestä tai oman navan ympärillä pyörimisestä 

Vierailija kirjoitti:

Jaa. No, minä sitten ilmeisesti olen nyt narsisti? Olin lapsesta ja nuoresta pitäen täysi ovimatto, joten sellaiseksi sitten olisi pitänyt aikuisenakin jäädä, vai? Sen sijaan, että opettelee rajoja ja löytää itsestään niitä voimavaroja.

Mutta okei, mieluummin olen sitten narsisti.

Tämä Keltikangas-Järvisen sukupolvi kasvatti lapsensa nöyriksi kynnysmatoiksi. Nyt heitä ahdistaa kun kynnysmattosukupolvi haluaa lastensa osaavan pitää puoliaan.

Vierailija kirjoitti:

Tein psykologin tutkintoni Hgin yliopistossa silloin, kun Keltsari oli proffana. Ei hänen kanssaan tarvinnut muuten olla tekemisissä mutta jostain syystä hän halusi pitää valmistuville opiskelijoille lopputentin.

Ne olivat kamalia, pelättyjä tilaisuuksia, joista monet lähtivät itkien ulos. Se oli suullinen tentti, jossa Keltsari kaivoi opiskelijoille ilkeitä ansoja ja kun vääjäämättä iso osa porukasta niihin putosi, hän kehuskeli omalla osaamisellaan ja pilkkasi opiskelijoita.

Eli mitä narsismiin tulee, tämä kyseinen emerita todellakin tietää, mistä puhuu, peiliin katsomisen kyky vain puuttuu. Nykymaailmassa tuollainen käytös johtaisi somemyrskyyn ja valituksiin varmasti rehtorille asti.

 

Tämä on toki somehuhu. Mutta kovin lämmintä kuvaa hänestä ei mediastakaan saa. Tykkää syyllistää ja päteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. No, minä sitten ilmeisesti olen nyt narsisti? Olin lapsesta ja nuoresta pitäen täysi ovimatto, joten sellaiseksi sitten olisi pitänyt aikuisenakin jäädä, vai? Sen sijaan, että opettelee rajoja ja löytää itsestään niitä voimavaroja.

Mutta okei, mieluummin olen sitten narsisti.

Tällaisella uhriutumiskirjoituksella annat kyllä kuvan itsestäsi narsistina.

Kelatkaa kohtaan 2.45 ja katsokaa siitä eteenpäin jos englanti teiltä taittuu. Selittää tämän kyseisen tilanteen aika hyvin, eri esimerkillä mutta silti.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Olen eri, mutta oletan, että muut puhuvat tässä ketjussa toisenlaisesta narsismista kuin sinä. Grandiositeettiin ei kuulu itsesääli.

Ketjussa voi tehdä hyviä havaintoja itsekeskeisistä ja narsistisia piirteitä ilmentävistä rikkinäisistä ihmisistä joilla on lähes pakkomielteinen tarve haukkua ja solvata Keltkangasta.

Onhan tässä tietty menty ääripäästä toiseen, ensin ollut järkyttävä yhteisön paine ja pakko tehdä niin kuin muut sanovat tai täysi eksluusio odottaa. Korjausliikkeet menevät aika usein vähän dramaattisesti toiseen suuntaan ennen kuin tasaantuvat.

Näissä kannattaa myös muistaa taustalla olevat arvot ja agenda. Ei tämäkään ole mitään "puhdasta huolta" ihmisten hyvinvoinnista. Vaan yhteiskunta tarvitsee tarpeeksi ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista, uskovat yhteiseen määränpäähän ja tekevät niin kuin heidän roolille on suunniteltu. Se arvotetaan "hyväksi". Sitten kun tarpeeksi moni ei enää suostukaan, nykyinen järjestelmä romahtaa. Ei se välttämättä ole huono asia, mutta toki nykysysteemistä hyötyvät eivät halua niin käyvän.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa voi tehdä hyviä havaintoja itsekeskeisistä ja narsistisia piirteitä ilmentävistä rikkinäisistä ihmisistä joilla on lähes pakkomielteinen tarve haukkua ja solvata Keltkangasta.

Höpö höpö. Mistä lähtien kriittisen kommentin esittäminen on ollut pakkomielteistä solvausta? Vai oliko tämäkin niin, että vain yhdestä suunnasta voi argumentoida, eri näkemyksen omistaja voidaankin sitten leimata narsistiksi? Tiedätkö, mistä tuollainen ajattelutapa viestii? 

Vierailija kirjoitti:

suomalaisilta puuttuu yhteisöllisyys. Ruotsinsuomalaisilla tämä on ja se liittyy osin kieleen.

Itse kun muutin kerrostaloon niin ajattelin että tervehdin kaikkia. Eihän siitä mitään tullut. Osa mulkoili yms.  

Minä kun muutin kerrostaloon, tervehdin kanssa kaikkia. Vain pari oli sellaista, jotka eivät tervehtineet takaisin. Ei siinä mitään, jätin heidät rauhaan ja muiden kanssa on tervehditty puolin ja toisin kymmenen vuotta.

Kyllä ihmisen pitää joskus pysähtyä kuulostelemaan tunteitaan. Tosi monta virhettä olen elämässäni tehnyt, kun en ole pysähtynyt. Eikä sen tarvitse olla vatvomista. Riittää kun antaa itselleen aikaa ja se oivallus tulee itsestään. Ja ihmisen tulee myös tiedostaa tarpeensa. Ei sekään mihinkään johda, että jatkuvasti vaan annetaan muille ja unohdetaan omat tarpeet täysin. 

Kai psykologikin näitä asioita on pohtinut. Yksin. Monta kirjaakin on kirjoittanut. Yksin todennäköisesti, vaikka olisi voinut antaa senkin ajan antaa perheelleen. Oi aikoja, oi tapoja. 

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus taitaa mennä nykyään pieleen. Monessa perheessä (kuten myös meillä) on vain 1 lapsi. Se ei hio ihmistä. 

Lisäksi aikuiset ovat tulleet itsekkäiksi. Erotaan liian helposti jne. 

Höpö höpö! Sen itsekkäämpiä ihmisiä en ole tavannutkaan kuin mitä sisarusten keskellä kasvaneista tulee. Mitään ei haluttaisi jakaa, kun koko lapsuuden on joutunut karkeista lähtien laskemaan kaiken tasan sisarusten välillä. Aivan järjettömän röyhkeitä luonteenpiirteitä. 

Miksi avioliitot kariutuvat, kun kuitenkin on itse saanut valita puolisonsa?

Monelle käy niin, että synnyttämisen jälkeen kodinhoito siirtyy automaattisesti ja pysyvästi enemmän naiselle. 

Naisen siisteystaso on usein miestä vaativampi. Sen vuoksi mies ei jaksa osallistua mielestään "turhaan" siivoiluun/järjestelyyn. Pitäisi yhdessä sopia molemmille sopiva yhteinen siisteystaso. 

Avioliittolain mukaan kumpikin osallistuu tulojensa mukaan arjen kustantamiseen. (Kaveri kävi lakimieheltä kysymässä ja vastasi, että omaisuus ei vaikuta tähän vaan tulot.)

Harrastukset ja niihin hurahtaminen: vaativat harrastukset kuormittavat aivan liikaa avioliittoa. Ikään kuin eletään harrastuskausien ehdoilla. Ei hyvä. 

Työmatkailu: yleensä kuormittaa liikaa liittoa. 

Lomien vietto: pitäisi viettää yhdessä ja sopia molempia miellyttäviä tekemisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Keltinkangas- Järvinen uskaltaa sanoa ääneen asioita, joita moni ei halua. Professorilla on kanttia ja osaamista. 

 

Joo niin varmaan. Taitaa vanhalla akalla olla oma lehmä ojassa ja tarve matalasti palkattuun ja nöyrään hoitohenkilökuntaan. Siksi tällainen asiantuntijalausunnoksi naamioitu purkaus.

Eroamiset pitäisi saada loppumaan. Tämä toisi yhteiskunnalle huomattavan suuria säästöjä ja lisäksi olisi tärkeää lasten ja jätetyn mielenterveydelle. Kalliimmat tuet eronneelle (kuin pariskunnalle) sekä ei muodostu puolison omaishoitajuutta vanhuksena. 

Vanhuuden vaivojen tullessa moni vanha pariskunta pystyisi tukemaan toinen toistaan. (Uudempi kumppani tähän harvoin ryhtyy.) Lapset kuormittuvat kahden erikseen vanhuutta viettävien vanhempiensa perään katsomisesta. 

Oikeasti on harvassa lapset  jotka eivät erosta rankasti kärsi. (Vaikka täällä palstalla pari kolme vastakkaista huutaa.)

Nyt kun töitä ei riitä kaikille, voisi jälleen yleistyä perheissä niin, että vain toinen tienaa ja toiselle jää vastuu kodista. Ennenvanhaiseen erona olisi se, että palkat ja eläkkeet pitäisi lailla tasata puolisoiden välillä. 

Nannaa naamariin mä saan ihan itse päättää milloin mulla on karkkipäivä.🤗💋😭😅😂🤣

Monessa asiassa on keikahdettu äärilaidasta toiseen. Jos ennen vaikeita olosuhteita piti sietää hammasta purren ja valittamatta hamaan tappiin asti, niin nykyään ei toisinaan siedetä minkäänlaista epämukavuutta. Kyllä olen samaa mieltä, että joltain osin ollaan menty narsismin puolelle kaikessa minäkeskeisyydessä.

"Miksi avioliitot kariutuvat, kun kuitenkin on itse saanut valita puolisonsa?"

Moni on voinut avioitua ennen kuin on kunnolla vielä tuntenut itseäänkään. Jos olisi ollut vähän itsekkäämpi ja tutustunut itseensä ensin, olisi saattanut todeta, ettei halua avioitua ensinnäkään.

Osa varmaan edelleenkin avioituu, koska niin "kuuluu" tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. No, minä sitten ilmeisesti olen nyt narsisti? Olin lapsesta ja nuoresta pitäen täysi ovimatto, joten sellaiseksi sitten olisi pitänyt aikuisenakin jäädä, vai? Sen sijaan, että opettelee rajoja ja löytää itsestään niitä voimavaroja.

Mutta okei, mieluummin olen sitten narsisti.

Tällaisella uhriutumiskirjoituksella annat kyllä kuvan itsestäsi narsistina.

Siksi pitäisi osata katsoa hieman kirjoituksen taakse sinunkin ettet leimaa häntä narsistiksi yhden kirjoituksrn perusteella. Tiedän että on vaikeaa koska keskustelukulttuurimme valitettavast  on mitä on, eli kaikki pitää ratkaista ja tulkita nopeasti.