Narsistinen itsekkyys hälyyttävästi lisääntynyt. "Löysin itseni uudelleen" jne Linkki

Vierailija kirjoitti:

Minä löysin itseni uudelleen. Avioliitossa minut työnnettiin tiettyyn nurkkaan ja rooliin. Pikkuhiljaa 20 vuoden aikana elämäni oli muuttunut vain sellaiseksi, että mielistelin aviopuolisoa joka asiassa. Minulle suututtiin, jos sanoin jotain vastaan tai jos tein jotain oman pääni mukaan. Minulle oikeastaan suututtiin, jos edes itsekseni lauloin puolison mielestä väärää laulua. Narsistiksi ex minua kutsui, jos jotain kyseenalaistin. Sitten hiljenin nurkkaan taas muutamaksi viikoksi. 

 

Erosin ja koin aivan käsittämättömän helpotuksen. Kukaan ei enää paheksunut, tiuskinut, suuttunut. Sain olla oma itseni ja sanoa mitä haluan ja olla miten haluan.

 

Nykyään naisilta vaaditaan ihan käsittämättömän paljon. Laskut pitää maksaa puoliksi, mutta silti nainen hoitaa kodin ja lapset, ihan kaikki käytännön asiat ja oikeastaan sen puolison asiatkin. Miehen on niin helppo asettua avuttoman rooliin ja siihen on kasvatettu, ett

No tämä. Sitten, kun nainen ei suostukaan tähän kuvioon, hän on itsekäs narsisti.

Nosto 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. No, minä sitten ilmeisesti olen nyt narsisti? Olin lapsesta ja nuoresta pitäen täysi ovimatto, joten sellaiseksi sitten olisi pitänyt aikuisenakin jäädä, vai? Sen sijaan, että opettelee rajoja ja löytää itsestään niitä voimavaroja.

Mutta okei, mieluummin olen sitten narsisti.

Se on klisee, mutta ensimmäinen askel on asian hyväksyminen. Sitten voi miettiä miten se vaikuttaa omaan elämään ja haluatko jatkaa sellaisena kuin olet, valinta on sinun. Edelleenkin, narsismi on defenssi jota ei pitäisi hävetä vaan ymmärtää.

 

Mitä vittua sä selität? Jos ovimatto oppii olemaan normaali ihminen joka osaa pitää puolensa ja ajatella omaa hyvinvointiaan niin hän on sitten narsisti?

Miksi ovimatto perustaa perheen tai pahimmillaan perheitä? Kyllä ensin pitää löytää itsensä ja itsetuntonsa ennen perheen perustamista. Koska ovimatot ovat vanhemman roolissa alinta pohjasakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus taitaa mennä nykyään pieleen. Monessa perheessä (kuten myös meillä) on vain 1 lapsi. Se ei hio ihmistä. 

Lisäksi aikuiset ovat tulleet itsekkäiksi. Erotaan liian helposti jne. 

 

Mutta aina jos joku uskaltaa sanoa että nykyään erotaan liian hrlposti, alkaa huuto: "Mitä muut tietää toisten suhteista, sinnitellään liian pitkään huonoissa suhteissa", "Lapset kärsivät ja saavat huonon mallin jos vanhemmat ovat vain kavereita eikä täydellisessä rakkaussuhteessa.. " jne.

 

Kyllä se jo avioliittoon mennessä pitäisi ymmärtää, että tulee eteen myös huonompia aikoja sekä vastoinkäymisiä. Myös minun mielestäni nykyään erotaan liian helposti, mitä nyt olen lähipiiriäni vuosien saatossa seurannut. 

 

Eri asia on tietenkin, mikäli avioli

Ero on siinä, että jotkut asiat, kuten terveys- tai rahahuolet ovat monesti ohimeneviä tilanteita joista voidaan yhdessä selvitä. Sitten on taas sellasia ongelmakohtia jotka toinen näkee ongelmana, toinen ei. Mikään ei muutu. Kumpikaan ei ole tyytyväinen eikä kompromissia synny. Silloin on pakko laittaa lusikat jakoon. Avioliitto vaatii kaksi ihmistä jotka valitsevat olla toistensa kanssa, joka päivä. 

Miksi ihminen on aina vain ottamista ja antamista varten. Miksei voi vaan nauttia toisen seurasta. Jos ei taas nauti toisen seurasta, on varmaan väärässä seurassa. Onko tuo sen monimutkaisempaa. Eläinten seura toimii suurin piirtein näin lähes kaikki nauttivat siitä, koska eläin hyväksyy sellaisena, kun on. 

Työyhteisöjä ja muita ei toki voi valita ja näissä pitää vain oppia sietämään muita. 

Vierailija kirjoitti:

Minä löysin itseni uudelleen. Avioliitossa minut työnnettiin tiettyyn nurkkaan ja rooliin. Pikkuhiljaa 20 vuoden aikana elämäni oli muuttunut vain sellaiseksi, että mielistelin aviopuolisoa joka asiassa. Minulle suututtiin, jos sanoin jotain vastaan tai jos tein jotain oman pääni mukaan. Minulle oikeastaan suututtiin, jos edes itsekseni lauloin puolison mielestä väärää laulua. Narsistiksi ex minua kutsui, jos jotain kyseenalaistin. Sitten hiljenin nurkkaan taas muutamaksi viikoksi. 

 

Erosin ja koin aivan käsittämättömän helpotuksen. Kukaan ei enää paheksunut, tiuskinut, suuttunut. Sain olla oma itseni ja sanoa mitä haluan ja olla miten haluan.

 

Nykyään naisilta vaaditaan ihan käsittämättömän paljon. Laskut pitää maksaa puoliksi, mutta silti nainen hoitaa kodin ja lapset, ihan kaikki käytännön asiat ja oikeastaan sen puolison asiatkin. Miehen on niin helppo asettua avuttoman rooliin ja siihen on kasvatettu, ett

Tämä kaikki loppuu kun nainen kieltäytyy hyväksymästä miehen avuttomuutta. Te mahdollistatte sen. 

Naiset yrittävät muuttaa miehiä. Muuttakaa omaa käytöstänne, älkää olko ruikuttavia lapasia! 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos aikuiselle ei ole muodostunut minäkuvaa? Syystä tai toisesta. Eikö sitä sitten saisi edes aikuisena muodostua?

Minä ainakin päätin muodostaa, ei kiinnosta paskaakaan mitä joku Keltikangas tai kuka tahansa muu on asiasta mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. No, minä sitten ilmeisesti olen nyt narsisti? Olin lapsesta ja nuoresta pitäen täysi ovimatto, joten sellaiseksi sitten olisi pitänyt aikuisenakin jäädä, vai? Sen sijaan, että opettelee rajoja ja löytää itsestään niitä voimavaroja.

Mutta okei, mieluummin olen sitten narsisti.

Se on klisee, mutta ensimmäinen askel on asian hyväksyminen. Sitten voi miettiä miten se vaikuttaa omaan elämään ja haluatko jatkaa sellaisena kuin olet, valinta on sinun. Edelleenkin, narsismi on defenssi jota ei pitäisi hävetä vaan ymmärtää.

 

Mitä vittua sä selität? Jos ovimatto oppii olemaan normaali ihminen joka osaa pitää puolensa ja ajatella omaa hyvinvointiaan niin hän on sitten narsisti?

Miksi ovimatto perustaa perheen ta

Joskus on niin että ovimatosta kaivetaan terapiassa sadismi ja narsismi esiin.

Eikö tuo äiti Teresakin arvostellut avioeroja ja abortteja. Itse ei toki koskaan mennyt naimisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Todellakin. Ei esimerkiksi ennen ollut yleistä yrittää tahallaan tunkea toisten ihmisten parisuhteeseen. Yksi varmimpia narsistin merkkejä on se. Nykyään varmaan kuka tahansa on kuullut moisesta naisesta. Tai miespuolisesta vastaavasta, mutta itse tiedän vain joitakin naispuolisia esimerkkejä.

 

Se on just niitä juttuja, mitä empaattinen ihminen ei ikinä tee.

 

Yksi yleistynyt narsismin merkki on juuri tuo. Ruvetaan suhteeseen varatun ihmisen kanssa ja ajatellaan että enhän minä mitään pahaa tee, se toinen tässä pettää. Ei minun tarvitse välittää...

Moraalikatoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus taitaa mennä nykyään pieleen. Monessa perheessä (kuten myös meillä) on vain 1 lapsi. Se ei hio ihmistä. 

Lisäksi aikuiset ovat tulleet itsekkäiksi. Erotaan liian helposti jne. 

 

Mutta aina jos joku uskaltaa sanoa että nykyään erotaan liian hrlposti, alkaa huuto: "Mitä muut tietää toisten suhteista, sinnitellään liian pitkään huonoissa suhteissa", "Lapset kärsivät ja saavat huonon mallin jos vanhemmat ovat vain kavereita eikä täydellisessä rakkaussuhteessa.. " jne.

 

Kyllä se jo avioliittoon mennessä pitäisi ymmärtää, että tulee eteen myös huonompia aikoja sekä vastoinkäymisiä. Myös minun mielestäni nykyään erotaan liian helposti, mitä nyt olen lähipiiriäni vuosien saatossa seurannut. 

 

Eri asia on tietenkin, mikäli avioli

Erotaanko silloinkin liian helposti, jos ero tulee pitkästä liitosta? Minkä mittari se pitkä liitto edes on ?

Toisten erot eivät kuulu muille millään tavalla!

Tämä olikin yleisellä ja yhteiskunnan tasolla. Sosiologista kulmaa tietenkään unohtamatta!

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen on aina vain ottamista ja antamista varten. Miksei voi vaan nauttia toisen seurasta. Jos ei taas nauti toisen seurasta, on varmaan väärässä seurassa. Onko tuo sen monimutkaisempaa. Eläinten seura toimii suurin piirtein näin lähes kaikki nauttivat siitä, koska eläin hyväksyy sellaisena, kun on. 

Työyhteisöjä ja muita ei toki voi valita ja näissä pitää vain oppia sietämään muita. 

Onhan se toisen seurasta nauttiminenkin ottamista. Ja siinähän ei ole mitään väärää, että ihmisellä on tarpeita. Täytyy vain löytää sellaiset ihmiset, jotka haluavat niihin vastata.

Erot kasautuvat samoille narsismia ilmentäville ihmisille. 

Miksi kaikki jankkaavat täällä vain eroista, vaikka asia on paljon sitä laajempi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki jankkaavat täällä vain eroista, vaikka asia on paljon sitä laajempi?

Varmaan siksi että artikkelissa kuvatut asiat tulevat juuri noissa tilanteissa esiin hyvin konkreettisella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus taitaa mennä nykyään pieleen. Monessa perheessä (kuten myös meillä) on vain 1 lapsi. Se ei hio ihmistä. 

Lisäksi aikuiset ovat tulleet itsekkäiksi. Erotaan liian helposti jne. 

 

Mutta aina jos joku uskaltaa sanoa että nykyään erotaan liian hrlposti, alkaa huuto: "Mitä muut tietää toisten suhteista, sinnitellään liian pitkään huonoissa suhteissa", "Lapset kärsivät ja saavat huonon mallin jos vanhemmat ovat vain kavereita eikä täydellisessä rakkaussuhteessa.. " jne.

Omat vanhempani voisivatkin erota.

Kännipäissään örvelletään ja riidellään. Selvinpäin sitten kiukutellaan ja äksyillään ja vittuillaan. Ja tätä joka viikko. 

Ihan väärät ihmiset ovat yhdessä. No, ei sillä. Vaikuttaa siltä, että ero saattaa hyvinkin tulla pian. Naurattaa ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatus taitaa mennä nykyään pieleen. Monessa perheessä (kuten myös meillä) on vain 1 lapsi. Se ei hio ihmistä. 

Lisäksi aikuiset ovat tulleet itsekkäiksi. Erotaan liian helposti jne. 

 

Mutta aina jos joku uskaltaa sanoa että nykyään erotaan liian hrlposti, alkaa huuto: "Mitä muut tietää toisten suhteista, sinnitellään liian pitkään huonoissa suhteissa", "Lapset kärsivät ja saavat huonon mallin jos vanhemmat ovat vain kavereita eikä täydellisessä rakkaussuhteessa.. " jne.

 

Omat vanhempani voisivatkin erota.

Kännipäissään örvelletään ja riidellään. Selvinpäin sitten kiukutellaan ja äksyillään ja vittuillaan. Ja tätä joka viikko. 

Ihan väärät ihmiset ovat yhdessä. No, ei sillä. Vaikuttaa siltä, että ero saattaa hyvinkin tulla pian. N

Päihde ja väkivaltasuhteet ovatkin eri asia ja kaikki sen ymmärtävät. 

Mutta niihin vetoamalla voi näppärästi välttää keskustelun kärjen siirtymistä itselleen hyvin epämukavalle alueelle.

Joskus se ero tapahtuu hyvistä syistä, ja joskus ei. Mitä jankuttamista tässä sen enempää on? Onko joku sanonut, että jonkun väkivaltaisen, juopon tai narsistin kanssa pitäisi jäädä suhteeseen? Ei ole, ja silti tätä olkiukkoa mätkitään täällä sen sijaan, että itsekkyydestä puhuttaisiin laajemmin ilmiönä.

Miten se yhteiskuntaa uhkaa, jos ihminen tuntee itsensä? Päinvastoin. Ihmiset tunnistavat ovat vahvuutensa ja osaavat solmia terveitä parisuhteita.