Onko itsenäisillä introverteillä helpompaa? Pystyvät elämään vaivatta yksin, eivät tarvitse ihmislaumaa ympärilleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden introvertin parisuhde on taivas. On seksiä ja se vähäinen seura mitä kaipaa, mutta ei uuvuttavaa sosiaalista sekametelisoppaa elämässä sen kummemmin, ellei välillä halua. Pääsee jakamaan talouden yhdessä, ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin, on hauskaa ja sairaanakin saa apua. Olen onnellisessa asemassa tässä mielessä.

 

IntroV45 

 

Uskon tuon. Itselläni ei ole kokemusta sellaisesta. Jokaisessa parisuhteessa miehiä on ärsyttänyt se että viihdyn vain kotona ja ei kiinnosta ihmiset ja bileet. Sen takia en ole enää vuosiin halunnut seurustella.

 

Haluan olla oma itseni ilman, että se ärsyttää jotakuta.

 

N45

 

Samoja kokemuksia itselläkin. Lisäksi suku on yrittänyt pakottaa sosiaalisen extrovertin rooliin. En ole enää heidän kanssa tekemisissä.

Sama, mutta kun asetin rajat ja annoin heidän rauhassa kitistä hetki itsekseen, niin oppivat olemaan. Nykyään osaavat jo pitää mölyt mahassaan, kun tajusivat että voivat menettää minut kokonaan jos jatkavat painostustaan. 

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, miksi osa introverteistä haluaa parisuhteeseen? Minulla introus on vaikuttanut siten, etten ole koskaan kaivannut parisuhdetta, enkä ole sellaisessa ollut.

Itsekin ajattelin joskus näin. Tuntui ihan kauhealta ajatus siitä, että jakaisi kodin jonkun toisen kanssa. Mieli kuitenkin muuttui kun löysin oikean henkilön, sellaisen joka ei kuluta akkujani. 

Mä viihdyn erinomaisesti yksin.  En silti ole mikään erakko, joka vihaisia kaikkia ihmiskontakteja. Mä vaan en kaipaa ketään kosketusetäisyydelle. Joskus on kiva tavata ihan kasvotustenkin muita, mutta mulle yleensä riittää viestittely ja  puhelut. Viimeiset 13 vuotta tein etätöitäkin ja se oli ihan kiva juttu. En kaipaa muiden ihmisten hengitystä niskaani enkä heidän kosketustaankaan. 

Olen sosiaalinen intovertti. Tuntuisi ahdistavalta olla yhtä riippuvainen muiden ihmisten seurasta ja haluamisista kuin ekstrovertit ovat, toisaalta joskus harmittaa, että oma sosiaalinen akkuni on niin pieni, ja haluan säästää sitä perheelleni ja luottoystävilleni. Kivoja ja kiinnostavia ihmisiä olisi enemmänkin.

Äärisosiaalisissa ekstroverteilla tuntuu olevan myös se ongelma, että mielipiteet ja ajatukset myötäilevät aina sen hetkistä seuraa. Joistakin tällaista tutuista olen alkanut miettiä, että tietävätkö he edes itse, että mitä heidän omat, oikeat mielipiteensä ja ajatuksensa ovat. 

 

Eikö parisuhde ole aika introverttinen private juttu kuitenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä, miksi osa introverteistä haluaa parisuhteeseen? Minulla introus on vaikuttanut siten, etten ole koskaan kaivannut parisuhdetta, enkä ole sellaisessa ollut.

Itsekin ajattelin joskus näin. Tuntui ihan kauhealta ajatus siitä, että jakaisi kodin jonkun toisen kanssa. Mieli kuitenkin muuttui kun löysin oikean henkilön, sellaisen joka ei kuluta akkujani. 

Ekstroverteillä taas on varaa valita sellainen seura, joka ei kuluta akkuja ;) 

Vapaudella on se hinta, että kaiken maksaa yksin. Muita haittapuolia en ole huomannut. Erosin pitkästä parisuhteesta 8 v sitten, eikä aikomusta ottaa uutta miestä. 

Mies on onnellisin sinkkuna.

Ja nainen parisuhteessa.

Nuorten naisten mt-ongelmat ovat lähteneet nousuun, kun nuoret miehet päättivät olla vapaaehtoisesti sinkkuina.

Siinä on puolensa kyllä, että viihtyy yksin. Itse viihdyn hyvin yksin, mutta tykkään kyllä hyvästä seurastakin. Mitä missäkin vaiheessa elämä tarjoilee.

En ole koskaan tajunnut miksei jotkut voi tehdä mitään yksin. Jumpalle, avantoon, työpaikan kahviautomaatille ja elokuviin ei voi mihinkään mennä yksin. Ole iloinen, kun olet itsenäinen ja osaat toimia yksinkin, eikä elämäsi ole riippuvainen siitä, mitä muut tekevät tai eivät tee.

Mielestäni on helpompaa. Introvertillä ei ole niinsanottua sosiaalistahäkkiä, eli sosiaalisten suhteiden asettamia rajoituksia ja vaatimuksia siitä missä ja miten pitää milloinkin olla. Ei ole vaatimusta lähteä laivalle, kahvilaan, juhlimaan uuttavuotta tai kaverin häitä. Minä olen ollut yksin suurimman osan elämästäni tälläinen ja olen päässyt paljon vähemmällä kuin monet muut ikäiseni miehet. Kaikessa on toki myös huonot puolet ja riippuu ihmisestä pystyykö olemaan yksin. Itse en koe yksinäisyyttä lainkaan ja ihmiset ovat aina pelkkä rasite. Minulla on ollut aikaa lukea monia kirjoja, opetella pianon soittoa ja olen myös tehnyt paljon asioita mitä sosiaaliset ihmiset eivät vain ajan puutteen takia ehdi tekemään. Tuo sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen nimittäin vie melkein kaiken vapaa-ajan, jos on sosiaalinen ihminen. Se menetetty aika on aina pois jostain muusta.

On täysin. Draaman lukumäärä elämässäni on nolla. Ei ole omia draamoja eikä kavereiden draamoja. Pelkkää nousujohteista suorittamista ja rentoilua sekä nautintoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden introvertin parisuhde on taivas. On seksiä ja se vähäinen seura mitä kaipaa, mutta ei uuvuttavaa sosiaalista sekametelisoppaa elämässä sen kummemmin, ellei välillä halua. Pääsee jakamaan talouden yhdessä, ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin, on hauskaa ja sairaanakin saa apua. Olen onnellisessa asemassa tässä mielessä.

 

IntroV45 

 

Uskon tuon. Itselläni ei ole kokemusta sellaisesta. Jokaisessa parisuhteessa miehiä on ärsyttänyt se että viihdyn vain kotona ja ei kiinnosta ihmiset ja bileet. Sen takia en ole enää vuosiin halunnut seurustella.

 

Haluan olla oma itseni ilman, että se ärsyttää jotakuta.

 

N45

Minulla sama juttu mutta miehenä. Luultavasti se olisi naisille ongelma, että haluan olla vain kotona enkä käydä missään. Naiset haluavat, että miehellä pitäisi olla menoja ja kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Olen sosiaalinen intovertti. Tuntuisi ahdistavalta olla yhtä riippuvainen muiden ihmisten seurasta ja haluamisista kuin ekstrovertit ovat, toisaalta joskus harmittaa, että oma sosiaalinen akkuni on niin pieni, ja haluan säästää sitä perheelleni ja luottoystävilleni. Kivoja ja kiinnostavia ihmisiä olisi enemmänkin.

Äärisosiaalisissa ekstroverteilla tuntuu olevan myös se ongelma, että mielipiteet ja ajatukset myötäilevät aina sen hetkistä seuraa. Joistakin tällaista tutuista olen alkanut miettiä, että tietävätkö he edes itse, että mitä heidän omat, oikeat mielipiteensä ja ajatuksensa ovat. 

 

Ehkä heillä ei ole omia vaan ovat kuin pienet lapset, sellaisia suloisia loisia. Ihan mukavia ovat, heille voi jutella omia hienoja ajatuksiaan ja saa vahvistusta niille sitten.

Vierailija kirjoitti:

Eikö parisuhde ole aika introverttinen private juttu kuitenkin?

Ei ole, vaan siinä jaetaan se oma private toisen kanssa eli kaikki privacy katoaa.