Onko itsenäisillä introverteillä helpompaa? Pystyvät elämään vaivatta yksin, eivät tarvitse ihmislaumaa ympärilleen

Onhan se silleen hyvä, ettei tarvitse ryvettyä huonoissa ihmissuhteissa kuten muut. 

Kahden introvertin parisuhde on taivas. On seksiä ja se vähäinen seura mitä kaipaa, mutta ei uuvuttavaa sosiaalista sekametelisoppaa elämässä sen kummemmin, ellei välillä halua. Pääsee jakamaan talouden yhdessä, ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin, on hauskaa ja sairaanakin saa apua. Olen onnellisessa asemassa tässä mielessä.

IntroV45 

Olen onnellinen ja tyytyväinen introvertti. Parisuhde ja ystävät ovat jonkinlainen normi josta nuorempana stressasin. En enää. Sallitaan ne niille jotka niitä kaipaavat. Ja ollaan me introvertit onnellisia sellaisina kun olemme.

Vierailija kirjoitti:

Kahden introvertin parisuhde on taivas. On seksiä ja se vähäinen seura mitä kaipaa, mutta ei uuvuttavaa sosiaalista sekametelisoppaa elämässä sen kummemmin, ellei välillä halua. Pääsee jakamaan talouden yhdessä, ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin, on hauskaa ja sairaanakin saa apua. Olen onnellisessa asemassa tässä mielessä.

 

IntroV45 

Mulla oli introverttimies.

ap

Olen sosiaalinen introvertti. Valtaosan ajasta viihdyn yksikseni, mutta välillä olisi hauska sosieteerata jonkun kanssa ja hakeudunkin sitten ihmisten pariin. Huomaan usein kyllä sitten, että akkuni tyhjenevät nopeasti ja pitää päästä takaisin omaan rauhaan. 

Komppaan tuota, että kahden introvertin suhde on taivas. Neljä seurustelusuhdetta takana ja toisen introvertin kanssa kaikki onnistui luonnollisesti; molemmat kaipasivat töitten jälkeen yksinoloa, molemmat harrastivat intensiivisesti ja kunnioittivat toistensa rauhaa, kun toinen näytti keskittyvän harrastukseensa. Puhuttiin yliherkkyytemme ja kunnioitettiin toistemme rajoja. Maksettiin kodin menot puoliksi. Seikkailtiinkin pyöräreissuja ja matkusteltiin kaksin. Parasta oli, kun turha sosiaalinen angstikuorma oli kartettavien listalla molemmilla. Oltiin parhaat kaverit ja jaettiin kaikki.

Olen introvertti ja tykkään olla pitkiäkin aikoja yksin. Mutta kaipaan kyllä muiden ihmisten seuraa välillä. Ennkylläkään siedä liian eritaajuudella olevia. 
Samanhenkisiä on välillä vaikea löytää ja se harmittaa, mutta pahempaa on olla seurassa joka ei anna yhtään mitään. 
Eli plus miinus nolla itselläni. Tässä on omat hyvät ja huonot puolensa. 
tarvitsen muita ihmisiä ja ylläpidän ihmissuhteita parhaani mukaan. Rakastan kyllä omaa aikaa sosiaalisten tilanteiden jälkeen! Enkä haluaisi asua kenenkään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän mä yksin pärjään ja osaan, mutta ei se sitä poista että kaipaisi seuraa ja omanlaista ihmistä. 

 

Sama. 

 

Mutta kyllä ekstroverteillä kaikenkaikkiaan elämä on helpompaa ja kadehdin seurallisia ihmisiä. Vaikka pärjään ja osaan yksin, niin kyllä olen usein tosi väsynyt selviytymään aina kaikesta yksin. Kadehdin ihmisiä, joilla on isot piirit ja aina apua ja seuraa sitä halutessaan. 

Jep. Katselin kateellisena erään influensserin muuttoa, jossa oli iso lauma kavereita apuna muuttamassa ja laittamassa tavaroita paikoilleen. Iloisesti juhlien hoitivat muuton porukalla. 

Itse muutin äskettäin ja osan ajasta itkin yksin lattialla, kun en enää olisi kipeänä jaksanut puskea yhtään enempää. Rahaakin paloi ulkopuoliseen muuttoapuun satoja euroja.

Vierailija kirjoitti:

Olen sosiaalinen introvertti. Valtaosan ajasta viihdyn yksikseni, mutta välillä olisi hauska sosieteerata jonkun kanssa ja hakeudunkin sitten ihmisten pariin. Huomaan usein kyllä sitten, että akkuni tyhjenevät nopeasti ja pitää päästä takaisin omaan rauhaan. 

Tuollainen minäkin olen. Saattaa tulla välillä vähän haikea olo yksin, joten menen vaikka kaupungin ihmisvilinään pariksi tunniksi. Sen jälkeen olen ihan euforiassa kun saan palata yksin kotiin.

"Jep. Katselin kateellisena erään influensserin muuttoa, jossa oli iso lauma kavereita apuna muuttamassa ja laittamassa tavaroita paikoilleen. Iloisesti juhlien hoitivat muuton porukalla. "

Toi taas olis mulle täysin painajainen.

Minä haluan muutossa ventovieraat muuttomiehet, jotka kantavat huonekalut ja pakkaamani laatikot mukisematta ja sitten yksin lasten kanssa saan jäädä sisustamaan asuntoa.

En ikinä haluaisi ketään muuta kuin oman ydinperheen (eli lapseni) siihen hössöttämään.

Vierailija kirjoitti:

Kahden introvertin parisuhde on taivas. On seksiä ja se vähäinen seura mitä kaipaa, mutta ei uuvuttavaa sosiaalista sekametelisoppaa elämässä sen kummemmin, ellei välillä halua. Pääsee jakamaan talouden yhdessä, ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin, on hauskaa ja sairaanakin saa apua. Olen onnellisessa asemassa tässä mielessä.

 

IntroV45 

Uskon tuon. Itselläni ei ole kokemusta sellaisesta. Jokaisessa parisuhteessa miehiä on ärsyttänyt se että viihdyn vain kotona ja ei kiinnosta ihmiset ja bileet. Sen takia en ole enää vuosiin halunnut seurustella.

Haluan olla oma itseni ilman, että se ärsyttää jotakuta.

N45

Totta kai mullakin on kavereita ja on kiva välillä nähdä (eli en ole täydellinen erakko), mutta siis aloituksen pointti oli se, että yksin oleminen ja ilman puolisoa asuminen ei tuota mitään ongelmia.

ap

Uskon, että silti parempi elämänlaatu on ambivertillä, jolla on ystäviä ja aivan yhtäläinen sisäinen rauha reissata yksin tai tehdä asioita yksin mutta ei silti ole niin hankala ihminen, etteikö hyviä ystäviä olisi. Usein muista ihmisistä valittavat ihmiset ovat nimenomaan itse se ongelman ydin eikä muut. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän mä yksin pärjään ja osaan, mutta ei se sitä poista että kaipaisi seuraa ja omanlaista ihmistä. 

Mä oon introvertti ja en kyllä kaipaa seuraa työpäivän ulkopuolella.

Epäilen, että kitinästä päätellen intoverteilla harvemmin on kovin hyvä olo. Koko ajan ihme alemmuuskompleksi päällä.

Monella ei ole selkärankaa sanoa mitään suoraan toiselle ihmiselle, mumistaan vain jotain ja jätetään heippalappuja. Arvostan enemmän ryhikkäitä ja sosiaalisesti sukkelia ja ystävällisiä ihmisiä. Harvemmin he ovat introverttejä muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen, että kitinästä päätellen intoverteilla harvemmin on kovin hyvä olo. Koko ajan ihme alemmuuskompleksi päällä.

Monella ei ole selkärankaa sanoa mitään suoraan toiselle ihmiselle, mumistaan vain jotain ja jätetään heippalappuja. Arvostan enemmän ryhikkäitä ja sosiaalisesti sukkelia ja ystävällisiä ihmisiä. Harvemmin he ovat introverttejä muutenkaan.

Sinä et taida edes tietää millainen on introvertti ihminen. Ei se ole sama kuin olla mykkä tai tympeä tai huonosti käyttäytyvä, vaan usein jopa päin vastoin mitä tulee käytöstapoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen, että kitinästä päätellen intoverteilla harvemmin on kovin hyvä olo. Koko ajan ihme alemmuuskompleksi päällä.

Monella ei ole selkärankaa sanoa mitään suoraan toiselle ihmiselle, mumistaan vain jotain ja jätetään heippalappuja. Arvostan enemmän ryhikkäitä ja sosiaalisesti sukkelia ja ystävällisiä ihmisiä. Harvemmin he ovat introverttejä muutenkaan.

Sinä et taida edes tietää millainen on introvertti ihminen. Ei se ole sama kuin olla mykkä tai tympeä tai huonosti käyttäytyvä, vaan usein jopa päin vastoin mitä tulee käytöstapoihin. 

No ainakin näillä kitisijöillä on kova tarve selitellä, että ovat niin tympeitä ja hankalia kun ovat introverttejä :D Käytöstapoja ehkä joltain introvelteiltä löytyy, mutta tuskin ovat heitä jotka joka käänteessä perustelevat hankaluuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen, että kitinästä päätellen intoverteilla harvemmin on kovin hyvä olo. Koko ajan ihme alemmuuskompleksi päällä.

Monella ei ole selkärankaa sanoa mitään suoraan toiselle ihmiselle, mumistaan vain jotain ja jätetään heippalappuja. Arvostan enemmän ryhikkäitä ja sosiaalisesti sukkelia ja ystävällisiä ihmisiä. Harvemmin he ovat introverttejä muutenkaan.

Ymmärrät varmaan, että ystävällinen, sosiaalisesti sukkela ja supliikki henkilö voi olla myös introvertti ja viihtyä enimmäkseen itsekseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden introvertin parisuhde on taivas. On seksiä ja se vähäinen seura mitä kaipaa, mutta ei uuvuttavaa sosiaalista sekametelisoppaa elämässä sen kummemmin, ellei välillä halua. Pääsee jakamaan talouden yhdessä, ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin, on hauskaa ja sairaanakin saa apua. Olen onnellisessa asemassa tässä mielessä.

 

IntroV45 

 

Uskon tuon. Itselläni ei ole kokemusta sellaisesta. Jokaisessa parisuhteessa miehiä on ärsyttänyt se että viihdyn vain kotona ja ei kiinnosta ihmiset ja bileet. Sen takia en ole enää vuosiin halunnut seurustella.

 

Haluan olla oma itseni ilman, että se ärsyttää jotakuta.

 

N45

Samoja kokemuksia itselläkin. Lisäksi suku on yrittänyt pakottaa sosiaalisen extrovertin rooliin. En ole enää heidän kanssa tekemisissä.

Itse ihmettelen sitä, miksi osa introverteistä haluaa parisuhteeseen? Minulla introus on vaikuttanut siten, etten ole koskaan kaivannut parisuhdetta, enkä ole sellaisessa ollut.