Passiiviset ja ehkäilevät kaverit, mikä avuksi

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa taas oikein huokuu joidenkin suomalaisten autistinen tyyli: pitää sanoa selkeästi ei tai kyllä, muuten jää muka epäselväksi. Tosielämässä ainakaan omissa piireissä ei kyllä ole vastaavaa ongelmaa ja ihmiset osaa lukea rivien välistä onko kutsuttava tulossa vai ei, vaikka sanoisikin kohteliaammkn "en usko että pääsen" tai "saattaa olla haasteellista". Se tarkoittaa ei. Virallinen RSVP kutsu häihin ja vastaaviin tietysti vähän erilainen, kun niihin kulttuurisesti  kuuluukin antaa ytimekäs  kyllä/ei vastaus.

Kannattaa aina pyrkiä mahdollisimman selvään viestintään. Silloin on suurin todennäköisyys tulla ymmärretyksi.

Viestinnässähän tärkeintä on tulla ymmärretyksi, ei se kuka on oikeassa.

Onhan siihen vastattu.

ehkä ja tullaan paikalle jos huvittaa just sillä hetkellä.

Vastaaja on rehellinen ja näin hän ajattelee.

Vierailija kirjoitti:

Järjestätkö oikeasti aikuisena jotain omia synttäreitäsi vai oletko kymmenvuotias? En todellakaan viitsi enää mennä mihinkään aikuisten synttärikekkereihin, ne on lasten juttuja.

Kaikin mokomin pysy pois. Olisitko kuitenkin niin ystävällinen että ilmoittaisit ettet tule. Etkä sitten myöskään ilmaannu paikalle.

Olisin mieluummin kutsumatta sinua , mutta loukkaannut kuitenkin, jos kutsun kaikki muut samaan porukkaan, perheeseen, sukuun kuuluvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyläily ja turhanpäiväiset juhlat on niin nähty. Pelkkää ekstroverttien huomionhakuisuutta. Korona-aika oli ihanaa kun ei tarvinnut koko ajan kieltäytyä mistään ja keksiä tekosyitä, aina oli hyvä peruste.

 

Normaali ihminen kaipaa toisten ihmisten seuraa. Ilmeisesti se on sinulle huomion hakemista.

Sitä seuraa saa aivan liikaa jo ylisosiaalisessa työssä. Vapaalla en todellakaan kaipaa seuraa. Läheiset ystävät asia erikseen, mutta diipadaapatutut ei kiinnosta.

Tämän avauksen pääpointti ei ollut, miksi jotkut eivät tule juhliin. Vaan paremminkin se , että miksi ei ilmoita ettei ole tulossa.  Tai jotkut jopa tulevat vaikka olivat alunperin ilmoittaneet etteivät tule.

Jos sinä heti kutsun saatuasi ilmoitat että et ole tulossa, niin asia on ok. 

Tämä jo liian yleistä! 
 

Myös se, että joku lupautuu johonkin vastuunkanto tehtävään ja peruu sen viime tipassa tai jättää kokonaan tulematta paikalle. 

Ajattelen, että se johtuu tästä mobiiliaikakaudesta jossa ihmiset selailee lyhytvideoita päivästä toiseen.. jos eka pätkä ei anna dopamiinia niin skrollataan seuraava.. 

Ja kasvatuksen puutteesta. Mitään ei enää kunnioiteta. 

Puuppelo 👴🏻😍😍😍🥰🥰🥰

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa taas oikein huokuu joidenkin suomalaisten autistinen tyyli: pitää sanoa selkeästi ei tai kyllä, muuten jää muka epäselväksi. Tosielämässä ainakaan omissa piireissä ei kyllä ole vastaavaa ongelmaa ja ihmiset osaa lukea rivien välistä onko kutsuttava tulossa vai ei, vaikka sanoisikin kohteliaammkn "en usko että pääsen" tai "saattaa olla haasteellista". Se tarkoittaa ei. Virallinen RSVP kutsu häihin ja vastaaviin tietysti vähän erilainen, kun niihin kulttuurisesti  kuuluukin antaa ytimekäs  kyllä/ei vastaus.

Nimenomaan kohteliasta on sanoa suoraan kyllä tai ei. 

Elämänhallinnan puute, itsekkyys ja huonot käytöstavat ovat niitä, miksi ihmiset jahkailevat vastauksissaan tai antavat "ehkä-tyylisiä" vastauksia. Aikuisen ihmisen pitää osata arvostaa, että juuri hänet on kutsuttu, ja jos hänellä on muuta, se pitää ilmoittaa heti ja selkeästi kutsujalle. Olen itse innokas kutsujen järjestäjä, ja jos kutsutut eivät pääse, kutsun tilalle muita. En kutsu toistamiseen ihmisiä, jotka selkeästi eivät osaa arvostaa kutsua vaan alkavat leikkiä vallankäyttö-leikkiä "juupas-eipäs-ehkä".

Itse olen joskus vastannut tuon että en tiedä vielä, katsellaan. Silloin halusin osallistua mutta olin juuri aloittanut kolmivuorotyön. Tätä en maininnut siinä ehkäillessä erikseen mutta asiasta oli ollut puhetta aiemmin. Jäi kyllä mietityttämään tajusiko tämä kaveri syytä ehkäilylleni, olisiko pitänyt vääntää rautalangasta, koska yllättävän moni ei oikeasti tuntunut käsittävän tuota kolmivuorotyön luonnetta. Vuorot sai tietää muistaakseni 3vk etukäteen 3 viikon ajalle, vuoroja saattoi olla ihan mihin aikaan tahansa. Monesti sai vääntää siitäkin eri ihmisten kanssa että yövuoron jälkeisenä päivänä en PÄIVÄLLÄ voi tehdä vielä mitään koska nukun. Epäilys vaan heräsi jälkikäteen kun tämä kaveri jolle ehkäilin noilla sanoilla aloitti vastaehkäilyn minua kohtaan. Hän oli päivätyössä mutta alkoi perua äkisti vedoten väsymykseen tai muihin menoihin. Tästä opin että täytyy koittaa aina kommunikoida tosi avoimesti. Pääsen jos työvuoroni sopivat kohdalleen tms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyläily ja turhanpäiväiset juhlat on niin nähty. Pelkkää ekstroverttien huomionhakuisuutta. Korona-aika oli ihanaa kun ei tarvinnut koko ajan kieltäytyä mistään ja keksiä tekosyitä, aina oli hyvä peruste.

 

Normaali ihminen kaipaa toisten ihmisten seuraa. Ilmeisesti se on sinulle huomion hakemista.

Sitä seuraa saa aivan liikaa jo ylisosiaalisessa työssä. Vapaalla en todellakaan kaipaa seuraa. Läheiset ystävät asia erikseen, mutta diipadaapatutut ei kiinnosta.

 

Tämän avauksen pääpointti ei ollut, miksi jotkut eivät tule juhliin. Vaan paremminkin se , että miksi ei ilmoita ettei ole tulossa.  Tai jotkut jopa tulevat vaikka olivat alunperin ilmoittaneet etteivät tule.

Jos sinä heti kutsun saatuasi ilmo

Ne ei kehtaa sanoa ei vaikka jahkailu loukkaa vielä enemmän

Vierailija kirjoitti:

Itse olen joskus vastannut tuon että en tiedä vielä, katsellaan. Silloin halusin osallistua mutta olin juuri aloittanut kolmivuorotyön. Tätä en maininnut siinä ehkäillessä erikseen mutta asiasta oli ollut puhetta aiemmin. Jäi kyllä mietityttämään tajusiko tämä kaveri syytä ehkäilylleni, olisiko pitänyt vääntää rautalangasta, koska yllättävän moni ei oikeasti tuntunut käsittävän tuota kolmivuorotyön luonnetta. Vuorot sai tietää muistaakseni 3vk etukäteen 3 viikon ajalle, vuoroja saattoi olla ihan mihin aikaan tahansa. Monesti sai vääntää siitäkin eri ihmisten kanssa että yövuoron jälkeisenä päivänä en PÄIVÄLLÄ voi tehdä vielä mitään koska nukun. Epäilys vaan heräsi jälkikäteen kun tämä kaveri jolle ehkäilin noilla sanoilla aloitti vastaehkäilyn minua kohtaan. Hän oli päivätyössä mutta alkoi perua äkisti vedoten väsymykseen tai muihin menoihin. Tästä opin että täytyy koittaa aina kommunikoida tosi avoimesti. Pääs

Minä olen vastannut AINA, että "en tiedä vielä työvuoroista, ilmoitan heti, kun tiedän" ja sanon vielä, että laitan vuorotoiveeksi vapaan tms. Miksi sinä et sanonut sitä, että riippuu työvuoroista? :D

Oharit tekevät ihmiset eivät saa minulta uutta kutsua. Toki jos viime hetkellä tulee kipeäksi tms ja ilmoittaa siitä niin sillehän ei voi mitään.

Yksi ns kaveri on näitä, joka tekee ohareita ja lähinnä ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitsee jotain. Samalla on kateellinen minulle siitä, että minulla on kaveriporukka, jonka kanssa tehdä asioita. Oli hänkin alussa kutsuttu mukaan, mutta ihan omalla käytöksellään aiheutti sen, ettei kutsuta.

Minulle ei kutsuja mainittavasti satele, mutta silloin harvoin kun tulee, kuulun siihen joukkoon, joka venyttää vastaamista, koska tunnen olevani epäkohtelias kieltäytyessäni. Vastaan kuitenkin aina päivämäärään mennessä. Nämä harvat kutsut ovat yleensä tilaisuuksia, joissa kaikki muut ovat jotenkin pitkäaikaisia tuttuja/sukulaisia keskenään ja minä en tunne heistä ketään. Kutsumiseeni on muita syitä. Pelkään, että heidän mielenkiintonsa kohdistuisi liikaa minuun, toisensahan he jo tuntevat. Ymmärrän nyt, että pitää vastata heti, oli vastaus kumpi tahansa. 

No kuule, et ole tullut ajatelleeksi, että ihmiset eivät vain halua samoja aktiviteettejä kuin sinä. Ne ehkä haluaa olla rauhassa. Miltä kuulostaa?

Vierailija kirjoitti:

Oharit tekevät ihmiset eivät saa minulta uutta kutsua. Toki jos viime hetkellä tulee kipeäksi tms ja ilmoittaa siitä niin sillehän ei voi mitään.

 

Yksi ns kaveri on näitä, joka tekee ohareita ja lähinnä ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitsee jotain. Samalla on kateellinen minulle siitä, että minulla on kaveriporukka, jonka kanssa tehdä asioita. Oli hänkin alussa kutsuttu mukaan, mutta ihan omalla käytöksellään aiheutti sen, ettei kutsuta.

Mistä tietää onko viime hetken peruutus sairastumiseen vedoten tekosyy vai ei?

Minä olen vastannut AINA, että "en tiedä vielä työvuoroista, ilmoitan heti, kun tiedän" ja sanon vielä, että laitan vuorotoiveeksi vapaan tms. Miksi sinä et sanonut sitä, että riippuu työvuoroista? :D

vastaus: koska oltiin ihan juuri kasvotusten puhuttu uudesta työstäni

Ollaan ite jätetty kutsumatta jatkossa ne jotka ei pysty heti sitoutumaan. Meidän kaveriporukan juhlakutsut lähtee aina jopa 6kk aikasemmin. Jos kalenteri on tyhjä ja ei pysty siihen laittamaan meidän juhlien/tapahtuman täppää niin kertoo jo ihan tarpeeksi, ei kaivata tuollaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Ollaan ite jätetty kutsumatta jatkossa ne jotka ei pysty heti sitoutumaan. Meidän kaveriporukan juhlakutsut lähtee aina jopa 6kk aikasemmin. Jos kalenteri on tyhjä ja ei pysty siihen laittamaan meidän juhlien/tapahtuman täppää niin kertoo jo ihan tarpeeksi, ei kaivata tuollaisia. 

Turha selittää vuorotöistä, sen kuin anoo ajoissa vapaaksi. Ja on ok ajoissa ilmoittaa ettei saanut vuoroa vapaaksi ja siksi ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa taas oikein huokuu joidenkin suomalaisten autistinen tyyli: pitää sanoa selkeästi ei tai kyllä, muuten jää muka epäselväksi. Tosielämässä ainakaan omissa piireissä ei kyllä ole vastaavaa ongelmaa ja ihmiset osaa lukea rivien välistä onko kutsuttava tulossa vai ei, vaikka sanoisikin kohteliaammkn "en usko että pääsen" tai "saattaa olla haasteellista". Se tarkoittaa ei. Virallinen RSVP kutsu häihin ja vastaaviin tietysti vähän erilainen, kun niihin kulttuurisesti  kuuluukin antaa ytimekäs  kyllä/ei vastaus.

Kannattaa aina pyrkiä mahdollisimman selvään viestintään. Silloin on suurin todennäköisyys tulla ymmärretyksi.

Viestinnässähän tärkeintä on tulla ymmärretyksi, ei se kuka on oikeassa.

Ymmärrät varmaan, että siinä ymmärryskyvyssäkin on eroja. Ilmeisesti sinä kuulut siihen joukkoon jolle pitää sanoa kylmästi ja yksiselitteisesti vain ei, etkä ymmärrä jos sinulle sanoo vaikka "en usko", "tuskin pääsen" tai "hankalalta näyttää". Pakko sanoa, että olen oikeassa elämässä tuntenut ehkä yhden kaltaisesi tässä suhteessa, joten siihen nähden kommenttiesi yläpeukkumäärät ovat melko korkeita ;)

Onneksi elämme vapaassa maassa jossa saa kieltäytyä haluamallaan tavalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa taas oikein huokuu joidenkin suomalaisten autistinen tyyli: pitää sanoa selkeästi ei tai kyllä, muuten jää muka epäselväksi. Tosielämässä ainakaan omissa piireissä ei kyllä ole vastaavaa ongelmaa ja ihmiset osaa lukea rivien välistä onko kutsuttava tulossa vai ei, vaikka sanoisikin kohteliaammkn "en usko että pääsen" tai "saattaa olla haasteellista". Se tarkoittaa ei. Virallinen RSVP kutsu häihin ja vastaaviin tietysti vähän erilainen, kun niihin kulttuurisesti  kuuluukin antaa ytimekäs  kyllä/ei vastaus.

Nimenomaan kohteliasta on sanoa suoraan kyllä tai ei. 

Eri mieltä. Harvalla on heti siinä hetkessä tiedossa pääseekö vai ei. Pitää tsekata kalenteria, puhua puolison kanssa, seurata työtilanteen kehittymistä jne. Jos pienenkään epävarmuuden takia pitäisi aina sanoa vain kylmästi ei, niin aika harvoin voisi vastata kyllä.