Lue keskustelun säännöt.
Passiiviset ja ehkäilevät kaverit, mikä avuksi
Ilmeisesti aika yleinen ongelma. Näen paljon omalla ja muiden kohdalla sitä että ei sitouduta mihinkään menoihin vaan laitetaan kutsuun ehkä ja tullaan paikalle jos huvittaa just sillä hetkellä. Isoihinkin juhliin, esim tasakymmensynttärit, vaikea tietää onko juhlijoita tulossa 10 vai 50 kun kutsuun ei ole vastattu eikä muistutuksiin reagoitu. Sitten ruoka ja juoma joko loppuu kesken tai sitä menee roskiin
Eipä ole tullut järkättyä mitään koko tänä vuonna koska tuntuu ettei kukaan enää arvosta toisten vaivannäköä
Voisipa ihmisille antaa tähtiarvostelut sen perusteella kuka sopii asioita mutta peruu viime tinkaan, ei vastaa kutsuun juuta eikä jaata, sanoo tulevansa mutta ei tulekaan, sanoo että ei tule mutta ilmaantuu paikalle ja odottaa lautasta eteensä yms
Kommentit (495)
481/495
|
06.01.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Järjestä juhlat nyyttäreinä.
Kiitos ei. Siinä vasta tolkuton homma on, kun aletaan vääntää, kuka tuo vihersalaatin ja kuka leivät ja levitteet. Kukaan ei halua tuoda isotöistä tai kallista ja jokainen haluaa tuoda oikeastaan ne samat asiat. Kerran yritin ja totesin, että pääsen helpommalla, kun teen kaiken itse. Ja laatukin on parempaa.
Joo, se on vihoviimeinen. Lapsen luokka järjesti kesällä nyyttäriperiaatteella piknikin, johon kaikkien perheet osallistuivat. Todettiin että kaikki tuo vain jotain eikä tarvitse sopia, niin on helppoa kaikille. Tulos: melkein kaikki toi mehuja ja keksejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita kutsu rsvp xx.xx. mennessä, jos ei ole vastannut niin voit katsoa ettei ole tulossa
RSVP ei ole mikään nykyajan trendilyhenne vaan ihan vanha juttu, ehkä sen opettaminen on vain jäänyt nykyaikana pois ilmeisesti. Toki jos kaveripiirissä ei osata tuollaisia jotka ennen tiesivät kaikki, niin voihan sen laittaa suomeksikin, että vastaathan xx mennessä, ja vaikka että tarjoilujen vuoksi niin ymmärretään että sitä vastausta tosiaan odotetaan. Jos tuntuu ettei kaverit tajua muuten ilmoitella, niin kannattaa vääntää rautalangasta jos haluaa kutsut pitää. Jos joku ei vastaa, niin oletus on että ei ole tulossa. Loukkaantuminen siitä jos joku ei pääse tulemaan on kyllä myös hölmöä, ei kai kukaan pääse aina.
"Ehkä" = "en halua, mutten suoraan kehtaa sanoa"
Vähän samaa kuin ghostaamisessa. Jotenkin säästetään itseä kun ei sanota suoraan ei.
Vierailija kirjoitti:
Mä varmaan olen joittenkin kavereitteni mielestä passiivinen ja ehkäilevä, mutta minkäs sille teet jos kysellään johonkin kissanristiäisiin puolen vuoden päähän, eikä mulla ole vuorotyöläisenä vielä mitään haisua olenko silloin töissä vai vapaalla.
Minua kutsutaan usein entiselle kotipaikkakunnalleni juttuihin pitkänkin ajan päähän. Minä vastaan aina, että en uskalla vielä luvata varmaksi, ilmoitan lähempänä, mutta tietysti tulen yrittämään päästä. Mutta en tosiaan pitkähkön matkan vuoksi uskalla luvata, että voin ottaa niin pitkän ajan (matkat + yöpyminen) tapaamiselle.
Ystäväni tietävät, että oikeasti yritän sovitella elämäni ja menoni siten, että pääsen. Sen vuoksi en usko heidän pitävän minua ehkäilijänä.
Koska he tietävät, että pidä heidän kutsujaan minään kissanristiäiskutsuina. Ja nimenomaan arvostan, että kutsut tulee ajoissa, joten voin järjestellä ajoissa.
Arvostan, kuulostat asialliselta ihmiseltä. Voit varmaan odottaa kutsuja jatkossakin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on oikeasti mielestäni yleistymässä, ja mieheni on huomannut saman. Jotkut vastaavat jopa ihan suoraan, että voisihan sitä uutta vuotta teillä viettää, kuulostaa kivalta, ollaan yhteydessä lähempänä ellei muuta ilmaannu.
Työkaverini taas järkyttyi ja hermostui tyystin, kun pikkujouluihin piti ilmoittautua kuukautta ennen. En minä voi tietää pääsenkö paikalle! En voi tietää! Miten voisin tietää! Typerää että pitää ilmoittautua!
Minä ainakin tiedän niin, että ilmoittaudun saapuvaksi ja merkkaan kalenteriin ajan ja paikan johon olen ilmoittautunut. Sitten menen paikalle ellen sairastu tai tule jotain muuta force majeure-tyyppistä sekoilua (ei ole ikinä tullut).
Ihmiset kuvittelee, että jotain parempaa saaattaa tulla eteen, jonka missaa, jos on sitoutunut jo johonkin. Eivätkä halua kokea sitä epämiellyttävää oloa, jos joutuvat perumaan jotain. Epämukavuuden sietokyky on ihmisillä heikentynyt.
Juuri näin. Se epämukavuus ja kielteiset tunteet ulkoistetaan muiden ongelmaksi. Kun ei ole kivaa ilmoittaa, että ei mua huvita tulla, niin sitten jätetään vaan ilmottamatta ja jätetään se turhautuminen ja pettymys sille kutsujalle. Harvinaisen pskamaista käytöstä.
"Sä et voi velvoittaa muita aikuisia ihmisiä toimimaan tai puhumaan siten kuten sinä haluat. Et jotenkin vaikuta ymmärtävän tätä. Voit kutsua ihmisen juhliin, se on sinun vallassa, mutta se kutsuttu saa ihan itse päättää miten vastaa tai vastaako mitään. Sulla on sitten taas oikeus reagoida siihen miten haluat, mutta kannattaa luopua ajatuksesta että muita voisi jotenkin määräillä, tai että he olisivat sinulle jotain velkaa."
Kuulostaa lähinnä uhmaikäiseltä teiniltä.
"Toiset ihmiset olisi kohteliasta ottaa huomioon."
"Sähän et mua määräile!!!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pyysin aikoinaan kaveriani synttäreilleni (täytin 30)
Pitkän vetkuttelun jälkeen ilmoitti, että hänellä 2 minuutia aikaa pistäytyä juhliini.
Niin sitten kesken juhlieni soi ovikello ja tämä seisoi oven takana.
Vajaan kaksi minuuttia ehti toivotella onnea kun piti kiirehtiä pois, miehensä odotti pihalla autossa.
En vaan ymmärtänyt koko käynnin tarkoitusta.
Enään ei olla tekemisissä, säästyypä se 2 minuuttia molemilla tärkeämpään tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Pyysin yhtä ystävääni 1 tunnin ja 50 minuutin kävelylle 3 viikkoa sitten. Ei ole vastannut. Pyysin yhtä tuttavaa kahville vuosi sitten. Hän ei ole saanut aikaa vielä järjestymään. 1 kaveri lupasi soittaa minulle 2 kk sitten. Ehkä he löytävät aikaa. Kenties. Ehkä.
Noita kavereita minä en ainakaan jatkossa pyytäisi mihinkään, tulkitsisin niin, että heitä ei kiinnosta ja antaisin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en uskalla nykyään enää luvata varmuudella kun olen huomannut että usein en vain kykene mihinkään ja se lupaaminen vain pahentaa sitä stressiä. Olen alkanut sanomaan että yritän tulla ja huomaan että vaikka silti usein en pysty niin useammin pystyn kun ei ole sitä lupaamisen ekstrastressiä siinä.
Ymmärrän että varmaan kutsujasta olisi helpompi jos voisin varmuudella sitoutua mutta ei se käytännössä toimi niin, jos siis tärkeintä on se paikalle pääseminen, niin sitten se onnistuu todennäköisemmin ilman painetta. Onneksi kaverit on tajunneet ja monilla sama homma, nykyään kun uupumusoireita on vähän kaikilla.
Mikä olisi hyvä meikkivoidemerkki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi hyvä meikkivoidemerkki?
Armani
Nuoruudessa läheinen ystävä on aina ollut huono suunnittelemaan aikataulujaan. Kun hän sai lapsia, hän selitti myöhästelyt lasten pukemisella ja milloin milläkin. Hän halusi aina kuulemma kovasti tavata, mutta aikataulua oli mahdoton sopia kun hän "ei pitänyt liiasta kalenteroimisesta".
Em siis tarkoitti sitä, että sovimme jonkun aikaikkunan jolloin olemme molemmat kaupungilla ja näemme sitten kahvilassa. Jos aikaikkuna oli sovittu 12-13 maissa, niin olisin voinut lyödä joka kerta vetoa, että ystävästä ei kuulu mitään klo 14 mennessä. Usein kuvio meni niin, että menin itse kaupungille noin klo 12 ja laitoin viestin jossa kerroin tästä.
Klo 13.15 ystävä ei ollut edes lukenut koko viestiä ja soitin. Ystävä ei vastannut mutta laittoi puolen tunnin päästä, eli 13.45 viestin, että kohta lähdössä kotoa. Vastasin, että soita kun olet kaupungilla, minun täytyy lähteä klo 16.30 viimeistään kun on menoa alkuillaksi. Jäin odottamaan koska tiesin, että ystävän kotoa ajaa vartissa keskustaan.
Klo 15 ystävä soitti, että tuli tässä kaikenlaista, nähdäänkö illalla - mikä se sinun toinen menosi on, voisiko sitä siirtää? Syyllisti vieläpä näissä tilanteissa kun minun kanssa on niin hankala sopia tapaamista.
Selvennyksenä: minä olin tuolloin töissä ja hän kotona lasten kanssa- lapset tulivat mukaan tapaamisiin ja hänellä oli auto käytössään.
En ole enää yrittänytkään tavata- hän tietää missä asun ja voi tulla meille kahville jos todella haluaa tavata. En jaksa enää tuota säätöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestä juhlat nyyttäreinä.
Kiitos ei. Siinä vasta tolkuton homma on, kun aletaan vääntää, kuka tuo vihersalaatin ja kuka leivät ja levitteet. Kukaan ei halua tuoda isotöistä tai kallista ja jokainen haluaa tuoda oikeastaan ne samat asiat. Kerran yritin ja totesin, että pääsen helpommalla, kun teen kaiken itse. Ja laatukin on parempaa.
Joo, se on vihoviimeinen. Lapsen luokka järjesti kesällä nyyttäriperiaatteella piknikin, johon kaikkien perheet osallistuivat. Todettiin että kaikki tuo vain jotain eikä tarvitse sopia, niin on helppoa kaikille. Tulos: melkein kaikki toi mehuja ja keksejä.
Joo ei toimi yhtään, jos ajatuksena on ollenkaan syödä jotain monipuolisempaa kuin pikku snäkkiä. Joko a) pitää sopia erikseen mitä kukin tuo ja silloin lopputulos on se että paljon sovittuja asioita jää uupumaan, koska nämä ehkäilijät eivät ilmestykään paikalla, tai b) saadaan miljoona pussia sipsejä, mutta ei sitten oikein mitään muuta.