Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Passiiviset ja ehkäilevät kaverit, mikä avuksi
Ilmeisesti aika yleinen ongelma. Näen paljon omalla ja muiden kohdalla sitä että ei sitouduta mihinkään menoihin vaan laitetaan kutsuun ehkä ja tullaan paikalle jos huvittaa just sillä hetkellä. Isoihinkin juhliin, esim tasakymmensynttärit, vaikea tietää onko juhlijoita tulossa 10 vai 50 kun kutsuun ei ole vastattu eikä muistutuksiin reagoitu. Sitten ruoka ja juoma joko loppuu kesken tai sitä menee roskiin
Eipä ole tullut järkättyä mitään koko tänä vuonna koska tuntuu ettei kukaan enää arvosta toisten vaivannäköä
Voisipa ihmisille antaa tähtiarvostelut sen perusteella kuka sopii asioita mutta peruu viime tinkaan, ei vastaa kutsuun juuta eikä jaata, sanoo tulevansa mutta ei tulekaan, sanoo että ei tule mutta ilmaantuu paikalle ja odottaa lautasta eteensä yms
Kommentit (495)
Eli kun sinulle selviää että se lapsesi tarvitsee jotain kyytiä tai muuta paapomista juuri silloin kun olet sopinut muuta, sanot kaverille että ehkä nähdään, olisi kiva, katsellaan?
Ei tässä ole kysymys minusta. Annoin vain kaksi vinkkiä, millä itse olen onnistunut pitämään yhteyttä ystäviini ruuhkavuosien keskellä: kahdenkeskiset tapaamiset ja aktiviteetit, joihin voi ottaa lapset mukaan ja jotka ovat helppoja ja halpoja/ilmaisia. Kannattaa koittaa näitä.
Kahdenkeskiset tapaamiset on helpompi sopia ja tarvittaessa siirtää tilanteen muuttuessa kuin ison porukan tapaamiset. Ihmiset myös sitoutuvat kahdenkeskisiin tapaamisiin eri tavalla. Isoissa juhlissa jotkut saattavat ajatella, että sinne tulee kuitenkin 30 ihmistä, niin ei se järjestäjä edes huomaa jos jään pois. On henkisesti helpompi jäädä pois. No sitten kun useampi ajattelee näin, niin saattaakin 15 ihmistä jäädä pois. Kahdenkeskisessä tapaamisessa on selvää, että tapaamista ei ole jos toinen jää pois, joten toisella on isompi paine tulla, jos on niin sopinut (tai siirtää/perua).
Ja halpojen ja helppojen aktiviteettien takia kukaan ei jää pois ainakaan rahatilanteen takia. Tietysti jos tietää varmasti, ettei toisella on ole rahasta kiinni, niin sitten tästä ei tarvitse välittää. Mutta joku keskiluokkaista elämää viettävä saattaa oikeasti venyttää penniä pitääkseen kulissia pystyssä ja joku pienikin lisämeno voi kaataa korttitalon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Lähes 400 viestiä siinä meni, mutta lopulta tajuttiin että miesten vika se tämäkin asia on."
Niin mikä?
Tämäkin asia.
Miksi vain minulla on vastuu varmistaa että kutsuja ymmärtää kieltäytymiseni, mutta kutsujalla ei ole velvollisuutta varmistaa ymmärränkö minä hänen vastauksensa kieltäytymiseensä? Jos joku sanoo, että harmi kun et pääse, mutta olet tervetullut jos muutat mielesi, mutta tarkoittaakin oikeasti, että sinähän saatat silti tullakin, niin silloin on kyllä minusta sen kutsujan velvollisuus avata tuo salainen ajatuksensa ihan ääneen.
On hyvä yleisohje pyrkiä aina mahdollisimman selkeään ja yksiselitteiseen viestintään jokaisessa tilanteessa.
Sinun tapauksessasi viestintä oli epäselvää, koska sanoit ettet varmaan pääse. Olisit voinut sanoa, ettet pääse. Et voi siis vierittää vastuuta epäselvästä viestinnästä yksistään toiselle osapuolelle.
Tälle jo tapahtuneelle et voi enää mitään, mutta ota tästä opiksi ja kommunikoi seuraavalla kerralla selkeämmin.
Vierailija kirjoitti:
Eli kun sinulle selviää että se lapsesi tarvitsee jotain kyytiä tai muuta paapomista juuri silloin kun olet sopinut muuta, sanot kaverille että ehkä nähdään, olisi kiva, katsellaan?
Ei tässä ole kysymys minusta. Annoin vain kaksi vinkkiä, millä itse olen onnistunut pitämään yhteyttä ystäviini ruuhkavuosien keskellä: kahdenkeskiset tapaamiset ja aktiviteetit, joihin voi ottaa lapset mukaan ja jotka ovat helppoja ja halpoja/ilmaisia. Kannattaa koittaa näitä.
Kahdenkeskiset tapaamiset on helpompi sopia ja tarvittaessa siirtää tilanteen muuttuessa kuin ison porukan tapaamiset. Ihmiset myös sitoutuvat kahdenkeskisiin tapaamisiin eri tavalla. Isoissa juhlissa jotkut saattavat ajatella, että sinne tulee kuitenkin 30 ihmistä, niin ei se järjestäjä edes huomaa jos jään pois. On henkisesti helpompi jäädä pois. No sitten kun useampi ajattelee näin, niin saattaakin 15 ihmistä jäädä pois. Kahdenkeskisessä tapa
En minä halua tavata ystäviäni lasten kanssa. Haluan tavata ystävääni (tai useampia).
Ja tuossahan se taas on, mustaa valkoisella vaikka sitä ei kukaan suostu suoraan sanomaan. Tärkeysjärjestys. Jostain syystä sinä sitoudut kahdenkeskisiin tapahtumiin enemmän kuin porukan tapaamiseen, ja toisaalta sitä on helpompi siirtää. Helpompi kenelle? Sinulle? Minä varasin sen ajan sinulle, sanoin ei muille, mutta onneksi sinun on helppo siirtää tapaamistamme.
Tai ei ole kuin pari kertaa, sitten en enää vastaa viesteihin.
Ymmärsin että oli kyse tapaamisesta/tapahtumasta johon on tulossa useampia henkilöitä. Eihän se silloin peruunnu kuin sen yhden osalta ja muut voivat tavata ihan normaalisti.
Minä ymmärsin, että tapahtuma peruuntui kokonaan ja kirjoittaja ei enää viitsi vastaisuudessa vaivautua. Veivaajia oli siis useampia.
Olen kokenut tuon. Ensin alkaa yksi veivaamaan, että saattaa olla että en pääse, mutta katsellaan ja siihen toinen, että ok, on mullekin vähän huono tuo pvm, katellaan, kolmas on hiljaa, neljäs alkaa muistelemaan, että joo itse asiassa hänkin kyllä voisi tona vkonloppu käydä siskon luona ja niin ollaan siirtämässä tapaamista marraskuusta helmikuuhun.
Tämä yksi, joka on tulossa ja sanonut kolmeen muuhun kutsuun kiitos ei kun varannut ajan tähän on jokseenkin vttuunut, että taas kävi näin. Minäkään en ala enää sopia mitään yhden porukan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on sellainen elämäntilanne, että joudut sen epävarmuuden vuoksi perumaan puolet menoistasi älä kaada sitä muiden niskaan. Se on sitten semmoinen, mutta ole reilu muille äläkä varaile heitä käyttöösi arvalla heittämälläsi prosenttiluvuilla.
Kiitos! Kyse on tärkeysjärjestyksestä nämä ajattelee, että heidän aikansa on kalliimpaa kuin muiden ja siksi heillä on oikeus varailla toisten aikaa.
En minä halua tavata ystäviäni lasten kanssa. Haluan tavata ystävääni (tai useampia).
Ja tuossahan se taas on, mustaa valkoisella vaikka sitä ei kukaan suostu suoraan sanomaan. Tärkeysjärjestys. Jostain syystä sinä sitoudut kahdenkeskisiin tapahtumiin enemmän kuin porukan tapaamiseen, ja toisaalta sitä on helpompi siirtää. Helpompi kenelle? Sinulle? Minä varasin sen ajan sinulle, sanoin ei muille, mutta onneksi sinun on helppo siirtää tapaamistamme.
Ei tässä ole kysymys minusta. Annoin vain kaksi vinkkiä, millä mahdollisesti pystyy tapaamaan ystäviään myös ruuhkavuosien aikana. Voit kokeilla niitä, jos haluat tai olla kokeilematta. Minulle se on samantekevää, kokeiletko, mutta minulle nämä vinkit ovat toimineet.
Jos et halua tavata ystäviäsi lasten kanssa, mutta ystäväsi pääsee tapaamiseen ainoastaan lapsensa kanssa, niin sitten sinun täytyy hyväksyä se, ettette voi tavata. Ei siinä sen kummempaa.
Helpompi: kahden ihmisen on helpompaa löytää kalenterista aika, joka sopii kummallekin, kuin kuuden ihmisen löytää kalenterista aika, joka sopii kaikille. Näin ollen kahdenkeskinen tapaaminen on helpompi sopia ja tarvittaessa siirtää kuin ryhmätapaaminen. Tämän luulisi olevan selvää jopa sinulle.
En jaksa enää vängätä kanssasi. Kokeile vinkkejäni, jos haluat, tai ole kokeilematta, jos silti tuntuu. Mukavaa ja sosiaalisempaa alkanutta vuotta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä halua tavata ystäviäni lasten kanssa. Haluan tavata ystävääni (tai useampia).
Ja tuossahan se taas on, mustaa valkoisella vaikka sitä ei kukaan suostu suoraan sanomaan. Tärkeysjärjestys. Jostain syystä sinä sitoudut kahdenkeskisiin tapahtumiin enemmän kuin porukan tapaamiseen, ja toisaalta sitä on helpompi siirtää. Helpompi kenelle? Sinulle? Minä varasin sen ajan sinulle, sanoin ei muille, mutta onneksi sinun on helppo siirtää tapaamistamme.
Ei tässä ole kysymys minusta. Annoin vain kaksi vinkkiä, millä mahdollisesti pystyy tapaamaan ystäviään myös ruuhkavuosien aikana. Voit kokeilla niitä, jos haluat tai olla kokeilematta. Minulle se on samantekevää, kokeiletko, mutta minulle nämä vinkit ovat toimineet.
Jos et halua tavata ystäviäsi lasten kanssa, mutta ystäväsi pääsee tapaamiseen ainoastaan lapsensa kanssa, niin sitten sinun täytyy hyväksyä se, ettette voi tav
En tarvitse vinkkejä enkä vänkäystä kiitos, sosiaalinen elämäni on liiankin kiireistä.
Ja toden totta, koska se kuuden ihmisen tapaaminen on vaikeampi sopia kuin kahdenkeskinen, tulisi se todellakin priorisoida kalenteriin ilman ehkäilyä. Ihan jokaista harmittaa se sumpliminen ja sekoilu ennen tapaamista, muitakin kuin sinua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kahdekeskinen tapaaminen on ok siirtää kun itsestä siltä tuntuu. Vaikka pääsisit tapaamiseen heti seuraavana viikonloppuna, se toinen luopui jostain jota ei nyt enää saa takaisin.
Naulan kantaan. Tätä juuri toivotaan: pliis älkää heittäkö noppaa meidän muiden vapaa-ajalla, joka on meille aivan yhtä tärkeää kuin teille omanne!
Todella hyvin sanottu. Ymmärtäkää, että jos näyttää 60 pros varmalta (todellisuus on enemmän, kun se yleensä aina se toteutuu), että ette pääse, vapauttakaa muiden aika vaikka sitten ihan varmuuden vuoksi. Etenkin hävytöntä sanoa, että kahdenkesken on helpompi perua. Sille, joka odottaa ehkä kk ainoaa tapaamista ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toden totta, koska se kuuden ihmisen tapaaminen on vaikeampi sopia kuin kahdenkeskinen, tulisi se todellakin priorisoida kalenteriin ilman ehkäilyä. Ihan jokaista harmittaa se sumpliminen ja sekoilu ennen tapaamista, muitakin kuin sinua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kahdekeskinen tapaaminen on ok siirtää kun itsestä siltä tuntuu. Vaikka pääsisit tapaamiseen heti seuraavana viikonloppuna, se toinen luopui jostain jota ei nyt enää saa takaisin.
Aivan näin. Meillä oli myös 7 porukka, joista neljällä oli aina tuota veivaamista ja vänkeröinti ja tosiaan kun yksi aloitti niin muut jatkoi ja aina lopputulos oli se, että tapaaminen siirtyy. Yksi heistä yritteli näitä kahden kesken tapaamisia, mutta nekin aina siirtyi, oltiin myöhässä, vaihdettiin paikkaa lähemmäs häntä, tai eihän se haittaa, että otin lapset mukaan tai nähdäänkin hoplopissa.
No me kolme, joilla sovitut päämäärät piti aloimme sitten tapailla kolmisin, tehdä mökkimatkoja jne.
Ei tykätty. Huonoja ystäviä ollaan, kun ei kutsuta heitä enää mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vain minulla on vastuu varmistaa että kutsuja ymmärtää kieltäytymiseni, mutta kutsujalla ei ole velvollisuutta varmistaa ymmärränkö minä hänen vastauksensa kieltäytymiseensä? Jos joku sanoo, että harmi kun et pääse, mutta olet tervetullut jos muutat mielesi, mutta tarkoittaakin oikeasti, että sinähän saatat silti tullakin, niin silloin on kyllä minusta sen kutsujan velvollisuus avata tuo salainen ajatuksensa ihan ääneen.
On hyvä yleisohje pyrkiä aina mahdollisimman selkeään ja yksiselitteiseen viestintään jokaisessa tilanteessa.
Sinun tapauksessasi viestintä oli epäselvää, koska sanoit ettet varmaan pääse. Olisit voinut sanoa, ettet pääse. Et voi siis vierittää vastuuta epäselvästä viestinnästä yksistään toiselle osapuolelle.
Tälle jo tapahtuneelle et voi enää mitään, mutta ota tästä opiksi ja kommunikoi seuraavalla kerralla selkeämmin.
Siis mitä? Kutsuja on se jonka pitäisi opetella selkeämpää viestintää, jos hän sanoo kieltäytymiseeni, että harmi ettet pääse, mutta päänsä sisällä kuvittelee että olen tulossa?! Oletko trolli vai miten ihmeessä et tätä tajua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon arvostat niitä juhliin tulijoita vai ovatko nämä ihmiset vain massaa sinun juhlissasi?
Jos paras ystäväni sanoisi, että ehkä pääsee mukaan, hyväksyisin kyllä tuon. Jos hänellä ei olisikaan juhlapäivänä mitään tekemistä, niin tyhmäähän se olisi, etten hänelle oveani avaisi. Koska ystävän näkeminen ja läsnäolo ilahduttaa aina.
No eipä ole ollut moista ongelmaa. Pari kertaa on joku ilmoittanut, ettei tule ja kutsut heille on loppuneet siihen. 50:lle oli yleinen kutsu ja 132 tuli. Perhejuhliin on kaikki ottaneet osaa paria poikkeusta lukuunottamatta. Ja psst: ehkä ne, jotka eivät saavu, he eivät olekkaan "kavereita"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut, että oma elämä ja ihmissuhteet ovat helpompia, kun ei odota muiden ihmisten käyttäytyvän jollain tietyllä tavalla. Kaikki "miksi se ja tämä tyyppi ei tee niin tai näin?!?!?!"-veivaukset vaan syövät omaa energiaa, ja aika lailla turhaan, koska ihmiset nyt vaan ovat sellaisia kuin ovat eivätkä sellaisia kuin itse haluaisi heidän olevan, myös omat kaverit. Toki voi päättää, kenen kanssa haluaa olla kaveri, ja palautetta omista toiveistaan voi muille antaa, mutta sen kauemmas oma valta ei muihin ulotu.
Elä ja anna toistenkin elää, ja niin edelleen.
Tämä jotenkin heijastelee tätä nykyajan itsekkyyttä. "Heivaan sinut kavereistani, jos et tule juhliini. Minä laitan rajat".
Ihmiset eivät ole mitään karjaa, jota riepotellaan oman tahdon mukaan minne milloin halutaan. Nykyään tahdotaan vain ajatella, miten mikäkin ihminen tuo hyötyä minulle. Somekavereita keräillään mahdollisimman paljon, koska on siistiä, jos on paljon kavereita. Sama juhlien kanssa. Tulee itkupotkuraivarit, jos juhliin ei tule tarpeeksi porukkaa eikä juhlakuvia kehtaa sitten julkaista.
Juhliin osallistuminen on monelle ihan yhtä raskasta kuin juhlien järjestäminen. Tarvitaan juhlavaatteet, hotellihuoneet, lastenhoitajat, lemmikkienhoitajat. Yleensä se kaveripiiri hajoaa aikuisena ympäri maailmaa. Ihan eri asia kuin lapsena osallistui naapurin Pirkon synttäreille ja vanhemmat hakivat muutaman tunnin päästä pois.
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole ollut moista ongelmaa. Pari kertaa on joku ilmoittanut, ettei tule ja kutsut heille on loppuneet siihen. 50:lle oli yleinen kutsu ja 132 tuli. Perhejuhliin on kaikki ottaneet osaa paria poikkeusta lukuunottamatta. Ja psst: ehkä ne, jotka eivät saavu, he eivät olekkaan "kavereita"
Miten onnistunut huoltamaan ystävyyssuhteita 132:n kaverin kanssa?
Ei mulla riittäisi vuodessa kyllä aika tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole ollut moista ongelmaa. Pari kertaa on joku ilmoittanut, ettei tule ja kutsut heille on loppuneet siihen. 50:lle oli yleinen kutsu ja 132 tuli. Perhejuhliin on kaikki ottaneet osaa paria poikkeusta lukuunottamatta. Ja psst: ehkä ne, jotka eivät saavu, he eivät olekkaan "kavereita"
Tosiystävä tulee paikalle vaikka noroviruksen kanssa.
Jos kuuden kanssa yrittää tapaamista, niin on aika mahdotonta saada kaikki paikalle. Mitä jos tapaaminen toteutetaan, kun tulijoita on 3 tai 4. Loput plussaa.
Itse olen joskus yrittänyt saada 4 paikalle. Ihan kuin tuulen pissais. En yritä enää.
Tuleehan näitä juhlakutsuja välillä, mutta en mene. Miksi menisin, milloin nämä ihmiset ovat olleet millään tapaa kiinnostuneita minun elämästäni. En pidä tällaisia ihmisiä kavereinani enkä lähde kenenkään vieraslistaa pelkästään täydentämään.
Oikeat ystävät ja sukulaiset erikseen.
Tässä keskustelussa taas oikein huokuu joidenkin suomalaisten autistinen tyyli: pitää sanoa selkeästi ei tai kyllä, muuten jää muka epäselväksi. Tosielämässä ainakaan omissa piireissä ei kyllä ole vastaavaa ongelmaa ja ihmiset osaa lukea rivien välistä onko kutsuttava tulossa vai ei, vaikka sanoisikin kohteliaammkn "en usko että pääsen" tai "saattaa olla haasteellista". Se tarkoittaa ei. Virallinen RSVP kutsu häihin ja vastaaviin tietysti vähän erilainen, kun niihin kulttuurisesti kuuluukin antaa ytimekäs kyllä/ei vastaus.
Alue: Aihe vapaa
Ymmärsin että oli kyse tapaamisesta/tapahtumasta johon on tulossa useampia henkilöitä. Eihän se silloin peruunnu kuin sen yhden osalta ja muut voivat tavata ihan normaalisti.