Miksi kukaan haluaa vakavampaan suhteeseen pettäjän kanssa?
Tarkoitan nyt näitä suhteita jotka alkaa toisen ollessa vielä naimisissa, ja sitten sen pettäjän kanssa ollaan muuttamassa yhteen ja tekemässä lapsia.
Miten joku kuvittelee että tyyppi joka petti aiempaa kumppania ei muka pettäisi tulevia?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä väität siis että se on petetyn osapuolen syy jos pettäjä joutuu peloissaan valehtelemaan?
Tuo on narsistisen ihmisen tapa väistää omaa vastuutaan sekä kääntää syyttävä sormi itsestä poispäin.
Ei mulla ole mitää syytä kääntää sormea pois itsestäni kun en ole pettänyt ketään. Sen kuitenkin ymmärrän, että eroamisen kynnys nousee korkeaksi jos eroa joutuu pelkäämään. Siis turvallisuutensa, lasten hyvinvoinnin, taloudellisten asioiden suhteen, tai vaikka siksi että puolisko on uhannut tehdä itselleen pahaa. Tuon kynnyksen yli saattaa viimein auttaa tunteet jotain kolmatta osapuolta kohtaan. Näin se vaan menee, jokaisella on omasta käytöksestään vastuu, myös hänellä joka ajattelee voivansa käyttää uhkailua ja seurauksilla vihjailua aseenaan, jotta
Yleensä tuo kuvaamasi pelko on seurausta pettämisestä.
Mutta jotkut narsistit kääntävät asian juuri tuolla tavalla mitä paasaat.
Pettäminen on se juurisyy mutta sitä pettäjä ei myönnä koskaan. Edes itselleen.
Joo nyt se on kuultu tässäkin ketjussa, että pettäminen on muka ainoa ja viimeinen mahis sille joka haluaa lähteä epätyydyttävästä liitosta mutta toinen ei "päästä". Aivan varmaan. Voi kyynel. Mitäpä jos osa pienten lasten vanhemmista ei ajattelekaan ensimmäisenä itseään ja panemisiaan, vaan lasten kodin rikkomisen seurauksia heidän koko elämälle?
"Yleensä tuo kuvaamasi pelko on seurausta pettämisestä.
Mutta jotkut narsistit kääntävät asian juuri tuolla tavalla mitä paasaat.
Pettäminen on se juurisyy mutta sitä pettäjä ei myönnä koskaan. Edes itselleen."
Et taida tietää mitään väkivaltaisesta suhteesta. Siinä on niin alistettuna ettei voimat ja keinot riitä lähtemiseen. Lähtemiseen saattaa liittyä hyvin iso riski joutua hakatuksi tai tapetuksi. Myös lapset on isossa vaarassa. Pettämisen kautta itseluottamus saattaa hieman nousta ja ymmärrys, että suhteesta on päästävä pois. Se että väkivallan uhrille lyöt narsistin leiman on sama kun löisit jo entuudestaan lyötyä. Mitään moraalista häpeää ei tällaisessa tilanteessa pettäjän tarvitse tuntea. Ihan sama mistä se voima lähtöön löytyy, kunhan se vain löytyy.
Älkää stressatko niin paljoa. Ei seksiä kannata ottaa niin vakavasti. Mitä se haittaa jos välillä käy vieraissa, kunhan parisuhde on onnelllinen?
Itse en uskaltaisi pettää jos olisin sellaisessa suhteessa jossa olisi väkivallanpelkoa. Epäilen että ei moni muukaan..
Vierailija kirjoitti:
Joo nyt se on kuultu tässäkin ketjussa, että pettäminen on muka ainoa ja viimeinen mahis sille joka haluaa lähteä epätyydyttävästä liitosta mutta toinen ei "päästä". Aivan varmaan. Voi kyynel. Mitäpä jos osa pienten lasten vanhemmista ei ajattelekaan ensimmäisenä itseään ja panemisiaan, vaan lasten kodin rikkomisen seurauksia heidän koko elämälle?
No itse erosin lapsen ollessa 8-vuotias ja nyt hänen kasvettua jo aikuiseksi meillä on ihania muistoja vuositolkulla ensin kahden ja sitten uuden kumppanini kanssa, josta on tullut lapselle rakas ja vice versa. Ainakin toinen vanhemmista osoittaa parisuhteessaan tänä päivänä kunnioitusta ja hellyyttä. Ainakin toinen käyttää aikaisempaa vähemmän alkoholia. Ainakin toinen on käyttänyt resurssinsa lapsen koulunkäynnin ja harrastusten tukemiseen ja vähemmän omiin menoihin kuten päheisiin autoihin.
Lapseni on ilmaissut, että ero oli hänen kannaltaan myönteinen käänne. Sinä toki tiedät paremmin :)
Vierailija kirjoitti:
"Yleensä tuo kuvaamasi pelko on seurausta pettämisestä.
Mutta jotkut narsistit kääntävät asian juuri tuolla tavalla mitä paasaat.
Pettäminen on se juurisyy mutta sitä pettäjä ei myönnä koskaan. Edes itselleen."
Et taida tietää mitään väkivaltaisesta suhteesta. Siinä on niin alistettuna ettei voimat ja keinot riitä lähtemiseen. Lähtemiseen saattaa liittyä hyvin iso riski joutua hakatuksi tai tapetuksi. Myös lapset on isossa vaarassa. Pettämisen kautta itseluottamus saattaa hieman nousta ja ymmärrys, että suhteesta on päästävä pois. Se että väkivallan uhrille lyöt narsistin leiman on sama kun löisit jo entuudestaan lyötyä. Mitään moraalista häpeää ei tällaisessa tilanteessa pettäjän tarvitse tuntea. Ihan sama mistä se voima lähtöön löytyy, kunhan se vain löytyy.
Missä tuossa kommentissa oli sanottu että soveltuisi myös väkivaltaisiin suhteisiin?
Ne ovat tietenkin eri asia.
Mutta jotkut käyttävät sitä keinona siirtää huomio muualle.
Pettäjälle karma iskee aina. Exäni petti, alkoi suhteeseen pettäjän kanssa ja kas, tuli petetyksi. Miten ihmeessä :D?
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten ei petä, koska uutta arvostaa ja rakastaa.
Tämä. Älyllisesti laiska argumentti tämä "kerran pettäjä aina pettäjä" ja "pettää sinuakin kun suhteennekin kerran alkoi pettämisestä". Mä olen pettänyt kerran silloista kumppaniani sen kanssa joka on se ainoa ihminen jota olen koskaa romanttisesti rakastanut, koska en todellisuudessa rakastanut silloista kumppania ja mietin miten saisin itseni riuhtaistua irti tästä tunnetasolla huonosta suhteesta. Ihmistä jota taas rakastan ei tulisi kuuna päivänäkään mieleen pettää, aivan kammottava ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Pettäjälle karma iskee aina. Exäni petti, alkoi suhteeseen pettäjän kanssa ja kas, tuli petetyksi. Miten ihmeessä :D?
No sehän on sinun exäsi ja hänen kumppaninsa asia?
Jotenkin surkeaa, että joku vahtii vielä vuosia myöhemmin mitä ex puoliso puuhaa ja kuinka hänen suhteellaan menee. Minun exäni oli rakas ystävä jo pitkän aikaa ennen eroamme, joten häntä mietin usein vielä vuosia eron jälkeen. En tosin toivoen hänelle huonoa vaan päinvastoin. Mieheni taas kävi läpi karmean eron ja siitä toivuttuaan on pitänyt huolen, ettei näe missään exäänsä, ei somessa, ei elävässä elämässä. Hänellä ei olisi minkäänlaista käsitystä exänsä nykyisestä elämästä ellen minä olisi lipsauttanut kuulemastani uutisesta. Siihen hän totesi lyhyesti: mukavaa että hän on saanut nyt viimein haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten ei petä, koska uutta arvostaa ja rakastaa.
Tämä. Älyllisesti laiska argumentti tämä "kerran pettäjä aina pettäjä" ja "pettää sinuakin kun suhteennekin kerran alkoi pettämisestä". Mä olen pettänyt kerran silloista kumppaniani sen kanssa joka on se ainoa ihminen jota olen koskaa romanttisesti rakastanut, koska en todellisuudessa rakastanut silloista kumppania ja mietin miten saisin itseni riuhtaistua irti tästä tunnetasolla huonosta suhteesta. Ihmistä jota taas rakastan ei tulisi kuuna päivänäkään mieleen pettää, aivan kammottava ajatuskin.
Lisään että ei se pettäminen mikään hyvä, hieno ja kunnioitettava toimintatapa ole enkä sitä katso hyvällä tai suosittele kenellekään. Lähtökohtaisesti pettäminen on aina perseestä ja varsin mulkkua toimintaa vaikka kuinka olisit rakastunut. Eli aina jos mitenkään pystyy ero ensin. Se on oikein ja arvostavaa kohtelua kaikkia osapuolia kohtaan. Mutta se on paskapuhetta etteikö kerran tai paristikin pettänyt voisi olla uskollinen niin halutessaan silloin kun löytyy se ihminen rinnalle jota todella rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo nyt se on kuultu tässäkin ketjussa, että pettäminen on muka ainoa ja viimeinen mahis sille joka haluaa lähteä epätyydyttävästä liitosta mutta toinen ei "päästä". Aivan varmaan. Voi kyynel. Mitäpä jos osa pienten lasten vanhemmista ei ajattelekaan ensimmäisenä itseään ja panemisiaan, vaan lasten kodin rikkomisen seurauksia heidän koko elämälle?
Lapset eivät mene rikki normaalisti hoidetusta avioerosta ja kahden eri talouksissa asuvan vanhemman mallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten ei petä, koska uutta arvostaa ja rakastaa.
Tämä. Älyllisesti laiska argumentti tämä "kerran pettäjä aina pettäjä" ja "pettää sinuakin kun suhteennekin kerran alkoi pettämisestä". Mä olen pettänyt kerran silloista kumppaniani sen kanssa joka on se ainoa ihminen jota olen koskaa romanttisesti rakastanut, koska en todellisuudessa rakastanut silloista kumppania ja mietin miten saisin itseni riuhtaistua irti tästä tunnetasolla huonosta suhteesta. Ihmistä jota taas rakastan ei tulisi kuuna päivänäkään mieleen pettää, aivan kammottava ajatuskin.
.
Tämä on minunkin tarinani. Olen tuon alkuperäisen kommentin kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
"Tiesithän, että on ihan ok erota, jos puoliso ei tunnu sopivalta. Ei tarvitse ensin pettää. On myös ihan ok olla välillä yksin. Ei tarvitse odottaa uutta rakkauden kohdetta päästäkseen pois suhteesta."
Tottakai minä sen tiedän. Olenhan eronnutkin ja sen jälkeen elänyt yksin. Toisaalta puolisoni oli aikuinen ihminen, jonka kanssa eroaminen oli mahdollista ilman kostotoimenpiteitä, itsetuhoisuutta, mustamaalaamista, draamaa, tavaroiden särkemistä ja lasten vieraannuttamista. Tällaisena henkilönä, joka sai ottaa aivan rauhallisesti eron puheeksi kumppanin kanssa ja sopia sitten käytännön asiat molemmille tyydyttäviksi, en ala arvostelemaan hieman toisenlaisten erojen kourissa painivia heidän ehkä ei niin optimaalisista ratkaisuistaan.
Samaa mieltä. Vaikken pettämistä pidä oikeana toimintatapana niin minusta siihen ajautuminenkin on varsin inhimillistä esimerkiksi juuri hankalan puolison vuoksi, josta tietää ettei eroa tule samaan ilman julmettua draamaa ja emotionaalista kiristämistä ja jopa manipulointia tai uhkailua.
Eivätkä kaikki eivät esim. ole kasvaneet traumoitta tai hyvän tervehenkisen parisuhteen malliin (jossa on luvallista myös erota ihan vaan koska itse niin katsoo parhaaksi) ja ilman hoitoa ne voi vaikuttaa kuoleman saakka. Saattaa siis vaikkapa alistua huonoon suhteeseen tai elämään itselle onnetonta elämää liikaa kiltteyttään, koska ei koe että itsellä ja omalla tahdolla olisi niin paljon merkitystä, arvoa ja oikeutta tulla kuulluksi ettei osaa lähteä.
Varmaan aika lähellä totuutta, 70% pettää.
Muslimimies pettää 100% varmasti ja useampaa naista samalla kerralla, jotta sitten pääsee paratiisiin 10 neitsyen kanssa.
Sairas uskonto!
Omat lapsuuden traumat pitää hoitaa kuntoon ennen perheen perustamista. Ne jotka eivät hoida ovat vanhempina alinta pohjasakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapsuuden traumat pitää hoitaa kuntoon ennen perheen perustamista. Ne jotka eivät hoida ovat vanhempina alinta pohjasakkaa.
Kyllä haluta saa monenmoista, mutta elämän todellisuuden ja realiteettien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Muun muassa tällä sun kommentilla. Etkä muuten vaikuta kovin terveeltä ja tasapainoiselta ihmiseltä itsekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapsuuden traumat pitää hoitaa kuntoon ennen perheen perustamista. Ne jotka eivät hoida ovat vanhempina alinta pohjasakkaa.
Kyllä haluta saa monenmoista, mutta elämän todellisuuden ja realiteettien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Muun muassa tällä sun kommentilla. Etkä muuten vaikuta kovin terveeltä ja tasapainoiselta ihmiseltä itsekään.
Moni julkisuudessakin ollut sarjapettäjä on jälkeenpäin myöntänyt että pettäminen hänen kohdallaan johtui omista lapsuuden traumoista. Miksi sitten siirtävät traumojaan seuraavaan sukupolveen tahallaan ja tietoisesti?
Vierailija kirjoitti:
Joo nyt se on kuultu tässäkin ketjussa, että pettäminen on muka ainoa ja viimeinen mahis sille joka haluaa lähteä epätyydyttävästä liitosta mutta toinen ei "päästä". Aivan varmaan. Voi kyynel. Mitäpä jos osa pienten lasten vanhemmista ei ajattelekaan ensimmäisenä itseään ja panemisiaan, vaan lasten kodin rikkomisen seurauksia heidän koko elämälle?
Ketjussa liikkuu pettämisen ammattilainen.
Jolla pakkomielle pettämisen kritisoinnin päälle hyökkäämiseen.
Syy on aina pettäjässä. Jotkut pettää jopa ihanaa ja hyvää puolisoa.