Mikä harrastus on justiinsa sinun henkireikäsi? Mistä saat valoa ja iloa elämään?
Kommentit (266)
Maastolenkit issikalla (islanninhevonen). Sielu virkistyy puiden siimeksessä luonnon ääniä kuunnellen, hepan selässä tasaista vauhtia edeten.
Kotona kissat, maailmalla moottoripyöräily. Soratiet, pienet kylät ja kahvilat. Maatilamajoitus. Se on elämää.
käsityöt, askartelu, lapsenlapset, luonto, kesällä veneily ja kasvimaanhoito.
Olen nyt säännöllisesti pokuleerannut 55 vuotta. Erityisesti olen kehittynyt viime aikoina kapteeni Morganin kanssa colajuomien parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin alkaa tehdä palapelejä. Se sopis uudeksi harrastukseksi tähän huonoon rahatilanteeseen, ja saisin vaihtelua jatkuvalle doomscrollaukselle. Pitäis vaan löytyä ylimääräinen pöytä
Palapelit on aika kalliita kaupoissa, joskus tarjouksesta saa alle kympillä. Kirppispeleistä puuttuu aina paloja eikä niitä saa myytyä eteenpäin. Postimaksut on kalliita jos tilaa toiselta palastelijalta. Ei kukaan osta edes vitosella tuhatpalaista. Hukkaan heitettyä rahaa.
Itse hain tänään Wintedistä tilatun palapelin. Kolme euroa peli (1000 palaa) postimaksu pari euroa, jos sitäkään. Wintedillä on ihan omat postimaksusopimukset. Aina on ollut kaikki palat tallessa ja hyväkuntoisia pelejä. Kirjastoista saa ilmaiseksi lainaan. Oman alueen Facebook ryhmistä löytyy halvalla ja voi käydä noutamassa. Jopa ilmaiseksi moni antaa. Kyllä on halvin harrastus minulla. Suosittelen! Aivot nollaantuu kerrasta kun keskittyy peliin. Unohtuu huolet ja murheet.
Autoharrastus tuo valoa ja iloa elämääni.
Lähinnä nuoruuden haaveautojen omistaminen. Olenkin useita unelma-autoja omistanut.
Esim. mulla oli nuorena autolehden keskiaukeamajuliste upeasta rakennellusta ja näyttelyitäkin kiertäneestä autosta seinälläni. Vuosia myöhemmin omistin juuri sen kuvan auton.
Ja koska en mikään rikas ole, niin en voi haalia niitä säilöön, vaan aina pitää luopua seuraavan haaveauton metsästyksen tullessa ajankohtaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Luonto
Kundaliinijooga
Meditaatio
en suosittele. ei ole hyviä ne energiat jotka sieltä tulee
Googlaan netistä ihmiskunnan historiaa ja tutustun uusiin paikkoihin maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt säännöllisesti pokuleerannut 55 vuotta. Erityisesti olen kehittynyt viime aikoina kapteeni Morganin kanssa colajuomien parissa.
Pokuleerata...??
Lukeminen, lukeminen, lukeminen. Viimeksi lukenut mm. filosofista kirjaa mielen teoriasta, kirjaa Walesin historiasta ja Richard Burtonin elämäkertaa.
Uiminen ja vesijumppa. Se rentouttaa ja väsyttää. Lisäksi kun käy tiettyyn aikaan ja viikonpäivään niin hallilla on yleensä samoja henkilöitä, joiden kanssa tulee tutuksi. Saunassa ja siellä vesijumppaaltaassakin jutellaan kaikesta maasta taivaaseen: ollaanhan muutenkin alasti. Välillä jutellaan ennestään tuntemattomienkin kanssa saunassa. Uimahallireissun jäkeen saa unta todella hyvin, ei tarvii nukahtamislääkkeitä eikä melatoniinia. Jos käy aamulla, päivästä tulee virkeä ja hyväntuulinen, tasapainoinen.
Neulominen. Neulon kirjoneulesukkia ja lapasia, isompiin kuten paitoihin ei mulla riitä kärsivällisyys. Kirjoneuleessa pitää kokoajan keskittyä, että kuvio tulee oikein. Joten ei voi miettiä huolia. Miettii vain: "yks vihree, kolme harmaata, yks vihree kolme harmaata..."
Neulomisessa voi myös kehittyä loputtomasti: opetella kaikenlaisia pitsi- ja kohoneuleita, lettineuleita, monimutkaisempia kuvioita, itse keksittyjä malleja...
Kaupoissa myydään huopa-alustoja keskeneräisille palapeleille. Huopa kiedotaan rullan ympäri ja kiinnitetään. Saa vaikka kaappiin palapelin välillä. Toinen vaihtoehto on kasata palapeliä paljaalla lattialla maton kohdalla. Kun lopettaa palapelin teon, rullaa vaan maton takas lattialle palapelin päälle. Toimii jos ei ole pikkulapsia tai lemmikkejä.