HS: Tein luokkanousun
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011604614.html
Vaikka varallisuuserot ovat kasvaneet, luokkanuosijoiden määrä on pysnynyt vakiintuneena. Luokkanousu edellyttää myös ajattelun ja arvojen muutoksia. Vuotarikin on opetellut mm. käymään museoissa aikuisena ja arvostamaan taidetta. Keskiluokalle nämä tulevat jo syntymäkodissa mukaan elämään. Millaisia muita asioita olette te muut luokkanousijat opetelleet?
Kommentit (353)
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti on erilaisia tapoja elää keskiluokkaista elämää, mutta minä en noilla elämäntavoilla määrittelisi teitä ylempään keskiluokkaan vaan keskimmäiseen. Oletan, että luokkanousu on tapahtunut sukupolvi tai kaksi sitten ja tulotaso on ylemmän keskituloisen verran, mutta sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ei ole vielä ehtinyt kertymään. Siinä ei ole mitään väärää tai huonompaa, mutta maku on erilainen kuin pidemmät keskiluokkaiset juuret omaavilla.
Ai putoaa ylemmästä keskiluokasta jos käy lasten kanssa mieluummin vesipuistossa kuin museoissa? Just.
Enpä nyt tiedä, mikä oikeastaan tekee museoissa käymisestä tai noista muista mainituista niin erityistä, että sitten kuuluisi ylempään keskiluokkaan?
Luokkanousua sen verran, että tehdastyöläisen (ammattikoulu) sijaan olen siistissä toimisto- tai etätyössä ohjelmistokehittäjänä (ylempi korkeakoulututkinto). En tiedä onko palkan suhteen oikeastaan kovin suurta nousua.
Kertyneen omaisuuden osaltakin on nousua.
Oletteko huomanneet, että kulttuuririennoissa käy naisia hyvin eri taustoilla, mutta museoissa, teatterissa tai näyttelyissä käyvät miehet ovat keskimääräistä sivistyneempiä? Ei liity varoihin, mutta persutyyppiset ja Trumpin kaltaiset ihmiset eivät tyypillisesti ole kiinnostuneita esim. taidenäyttelyistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti on erilaisia tapoja elää keskiluokkaista elämää, mutta minä en noilla elämäntavoilla määrittelisi teitä ylempään keskiluokkaan vaan keskimmäiseen. Oletan, että luokkanousu on tapahtunut sukupolvi tai kaksi sitten ja tulotaso on ylemmän keskituloisen verran, mutta sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ei ole vielä ehtinyt kertymään. Siinä ei ole mitään väärää tai huonompaa, mutta maku on erilainen kuin pidemmät keskiluokkaiset juuret omaavilla.
Ai putoaa ylemmästä keskiluokasta jos käy lasten kanssa mieluummin vesipuistossa kuin museoissa? Just.
Onhan se rahvaanomaista käydä lasten kanssa vesipuistossa museon sijaan.
"Luokkanousu edellyttää myös ajattelun ja arvojen muutoksia."
Jaa? No siinä tapauksessa nostan luokkaani rikkaaksi. Sain 10k perintöä, ja se on enemmän kuin 0, joten koen olevani rikas.
Mitäs teidän persaukisten arkeen kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että kulttuuririennoissa käy naisia hyvin eri taustoilla, mutta museoissa, teatterissa tai näyttelyissä käyvät miehet ovat keskimääräistä sivistyneempiä? Ei liity varoihin, mutta persutyyppiset ja Trumpin kaltaiset ihmiset eivät tyypillisesti ole kiinnostuneita esim. taidenäyttelyistä.
Kato persu!
- hiano täti taidenäyttelyssä-
-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti on erilaisia tapoja elää keskiluokkaista elämää, mutta minä en noilla elämäntavoilla määrittelisi teitä ylempään keskiluokkaan vaan keskimmäiseen. Oletan, että luokkanousu on tapahtunut sukupolvi tai kaksi sitten ja tulotaso on ylemmän keskituloisen verran, mutta sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ei ole vielä ehtinyt kertymään. Siinä ei ole mitään väärää tai huonompaa, mutta maku on erilainen kuin pidemmät keskiluokkaiset juuret omaavilla.
Minkälainen maku sitten pidemmät keskiluokkaiset juuret omaavilla on?
Meillä on pidemmät juuret ja se näkyy siinä, että lomamatkoilla käydään kyllä siellä vesipuistossa tai huvipuistossa, mutta käydään myös ne museot ja muut nähtävyydet läpi. Käydään klassisen musiikin konserteissa, oopperassa, mutta saatetaan käydä myös sirkuksessa. Taloudellista ja kulttuurista resurssia on olla valitsematta.
Vierailija kirjoitti:
Intersektionaalinen marxilaisuus kehittelee näitä idioottimaisia poliittisia termejä. Mitkä hemmetin luokat, Suomessa?
Kyllä. Suomessa on luokkayhteiskunta ja keskiluokka haluaa kieltää sen sinnikkäästi. On älyllisesti laiskaa väittää, että luokkia ei olisi.
Näkisin erot (taide)museon ja vesipuiston välillä siinä, että ensin mainittu usein kaipaa tuekseen joko jonkinlaiset 'pohjatiedot' tai kiinnostuksen asiaan paikan päällä. Vesipuistoon voi vain mennä ja alkaa liukua mäkeä alas.
Ja tarkoitan nyt vanhempian kykyä kertoa näyttelystä, lasta ei välttämättä yksittäinen taulu/rukki/haarniska tmv. juurikaan kiinnosta, mutta 'elävöittämällä' käynnin vanhemmat saavat lapselle sekä opettua asioita, että hänet kiinnostumaan paikasta.
Mutta kyse ei välttämättä ole 'luokista' , vaan yleisestä sivistyksestä mitä vanhemmilla on. Jos on ikänsä lukenut paljon kirjoja, seurannut eri medioita jne. yleensä kaikenlaista tietoa tarttuu mukaan, mitä voi sitten jakaa eteenpäin esim. lapsilleen.
Mutta joillain ihmisillä on tosia paremmat lähtökohdat 'sivistykseen' (edelleen 'luokista' riippumatta) jos lapsi vaikka kiinnostuu viikingeistä, sanotaanko jotain "ei ketään tuollaiset sarvipäät kiinnosta, ihan höpöjuttuja", vai kerrotaanko viikinkien uskomuksista ja jumalista, riimukivistä, laivoistaan, ja miekoista, sanastoon elämään jääneistä viikonpäivien nimityksistä jne. jolloin lapsen tietämys kasvaa.
Mutta jos tietoa ei itsellä ole, vaikea sitä on jakaa. Toki aina voi googlettaa, mutta se on eri asia kun vuosien saatossa sieltä täältä mukaan tarttuneet tiedonjyvät, -mitä ehkä omat vanhemmat aikanaan istuttaneet myös museo- ym. käyntien yhteydessä.
Mun mielestä tuo on teeskentelyä, jos joutuu opettelemaan museoissa käymisen jne. jos ne asiat eivät aidosti kiinnosta. Omituista.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo on teeskentelyä, jos joutuu opettelemaan museoissa käymisen jne. jos ne asiat eivät aidosti kiinnosta. Omituista.
Mistäs sinä museoistakaan tiedät jos et ole koksaan kokeillut? Sama vaikka oopperassa, jos ei ole koskaan edes käynyt, ei oikeasti voi sanoa tykkäisikö vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo on teeskentelyä, jos joutuu opettelemaan museoissa käymisen jne. jos ne asiat eivät aidosti kiinnosta. Omituista.
Mistäs sinä museoistakaan tiedät jos et ole koksaan kokeillut? Sama vaikka oopperassa, jos ei ole koskaan edes käynyt, ei oikeasti voi sanoa tykkäisikö vai ei.
Niin mutta opettelu kuulostaa siltä, että ei tykkää, mutta väkisin pitää opetella viihtymään niissä... Ei minuakaan kukaan lapsena vienyt oopperaan tai museoihin, mutta ei se mitään opettelua ole vaatinut että niihin menen, koska ne kiinnostavat minua aidosti.
Ihminen voi olla vaikka miljonääri, mutta silti aivan juntti ja vailla sivistystä. Ei se varallisuus mitään yhteiskuntaluokkaa vielä tee. Eikä ainakaan vielä se, että saa kovapalkkaisen duunin.
Ne puurot ja vellit, katsokaas.
Vierailija kirjoitti:
Näkisin erot (taide)museon ja vesipuiston välillä siinä, että ensin mainittu usein kaipaa tuekseen joko jonkinlaiset 'pohjatiedot' tai kiinnostuksen asiaan paikan päällä. Vesipuistoon voi vain mennä ja alkaa liukua mäkeä alas.
Ja tarkoitan nyt vanhempian kykyä kertoa näyttelystä, lasta ei välttämättä yksittäinen taulu/rukki/haarniska tmv. juurikaan kiinnosta, mutta 'elävöittämällä' käynnin vanhemmat saavat lapselle sekä opettua asioita, että hänet kiinnostumaan paikasta.
Mutta kyse ei välttämättä ole 'luokista' , vaan yleisestä sivistyksestä mitä vanhemmilla on. Jos on ikänsä lukenut paljon kirjoja, seurannut eri medioita jne. yleensä kaikenlaista tietoa tarttuu mukaan, mitä voi sitten jakaa eteenpäin esim. lapsilleen.
Mutta joillain ihmisillä on tosia paremmat lähtökohdat 'sivistykseen' (edelleen 'luokista' riippumatta) jos lapsi vaikka kiinnostuu viikingeistä, sanotaanko jotain "ei ketään tuollaiset sarvip
Ai? Minusta taas museot ovat just sellaisia matalan kynnyksen paikkoja, mihin ei tarvitse sen kummempia pohjatietoja, vaan joko opastuksesta tai opasteista tai infolapuista, tai sitten ihan omalla järjellä pystyy katselemaan mitä sieltä löytyy. Aika helppoa. Tai niin no, en ainakaan itse ole koskaan kokenut museoita mitenkään vaikeina.
Mutta kun lapsuudessa olisi ollut vaihtoehtona museo tai vesipuisto, niin kyllä se vesipuisto oli varsinkin lasten valinta.
Kyse ei ole siitä että museot olisi "vaikeita", vaan siitä että saa oman innostuksensa välitettyä lapseen myös. Jos näkee jonkun esineen, se ei itsessään aina 'riitä' lapselle, infolaputkaan eivät aina ole kielellä mitä lapsi osaa/englanniksi voivat olla typistetymmät versiot mitä ko. maan kielellä.
En ehkä osaa pukea sanoiksi, mutta jos jossain museossa on keritsimet vitriinissä, saattaa lapsi nähdä vain 'hassut sakset'. Jos kertoo asiasta enemmän (-mikään pakko toki ei ole jos ei halua) lapsi saa asiasta enemmän irti. Voi vaikka kotona/hotelilla näyttää videon miten nopsaan lampaasta voidaan irrottaa villat, jutella millaisia erilaisia villoja on olemassa, tai kuinka saksia pystyy teroittamaan jne.
Ihminen oppii koko elämänsä ajan uusia asioita, loppujen lopuksi se mitä vaikka peruskoulussa opetetaan on hyvin minimaalinen, toki tärkeä(!), määrä useimpien aikuisten tiedoista. Ja myös peleistä ym. voi oppia paljon, ei ole kyse siitä, että pitäisi oppia vain 'korkeakulttuuria'. Monet tämän påivän jututkin ymmärtää paremmin, jos tietää Romeon&Julian, kuka Elvis tai Picasso oli jne. koska moni asia voi viitata/karrikoida/pohjautua tuon kataisii asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Museoissa käyminen keskiluokkaisuuden mittarina on kyllä aikansa elänyt. Keskiluokkaisuus on kaupungeissa enemmän kulutustottumuksia, autottomuutta, lihan syönnin välttämistä, hoikkuutta, tietynlaista hillittyä olemusta mutta kuitenkin tarkkaan harkittua hipster-tyyliä jne. Ehkä joskus ennen minkkiturkissa museoissa käyminen on edustanut keskiluokkaisuutta mutta pliis nyt ei eletä enää 70-lukua. Ihan eri jutut määrittää.
Autottomuus ja lihan syönnin välttäminen ei liity mitenkään keskiluokkaisuuteen vaan köyhyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo on teeskentelyä, jos joutuu opettelemaan museoissa käymisen jne. jos ne asiat eivät aidosti kiinnosta. Omituista.
Kuulostaa oudolta ettei olisi kiinnostunut mistään museoista. Vähän samaa sarjaa kuin oli yksi lapsuuden kaveri, joka ei pitänyt mistään musiikista eikä kuunnellut mitään musaa. Tuntui silloin jo tosi kummalliselta. Toisaalta vaatii muistaakseni kymmeniä tunteja ennen kuin ihminen voi sanoa pitääkö vai eikö pidä jostain aktiviteetista.
Mikä mahtaa olla ap:n oma yhteiskuntaluokka kun luetun ymmärtäminen on sen verran huonolla tasolla. Ainakaan linkatusta artikkelista ei löydy tukea väitteelle että "Luokkanousu edellyttää myös ajattelun ja arvojen muutoksia. "
"Koulutus on tärkein tekijä luokkanousun taustalla, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.
Luokkanousun hän määrittelee niin, että lapsi etenee paremmin palkattuun ammattiin kuin vanhempansa. Yhteiskuntaluokkaan vaikuttavat keskeisesti myös koulutustaso ja varallisuus."
Mitä he tekevät tämän segregaation ja polarisoitumisen vähentämiseksi?
Kyllä heillä on omat valinnanmahdollisuutensa koettaa välttää räikeää kärjistämistä tyyliin rutiköyhät vs sikarikkaat. Onko tuo tämän päivän perusarkea Suomessa? Mielestäni edelleenkään ei.
Lehteä on välillä jopa tukala lukea näiden pakonomaisten ja ihmisyyttä halventavien lokerointien takia. Missään ei näy viestiä että olemme edelleen kaikki ihmisiä ja ihmisinä arvokkaita, mahdollisia toistemme ystäviä/auttajia. Nyt asetellaan vain jatkuvasti lokeroita vastakkain jossa toinen on jotain vailla, se voi olla myös huomiota, arvostusta, ihailua, rakkautta, ulkonäköä, terveyttä..ja näiden vastapariksi jokin kadehdittavan hyväosainen.
Ihan saatanallinen Suomi. Oliko tuollainen aina? Jos oli niin joutaakin moinen paska mennä.