HS: Tein luokkanousun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ei jaksa tätä keskustelua. Näitä on käyty täällä kymmeniä vuosien aikana. Alkaa olla aika väsynyt aihe.

 

Ehkä tämä ei vaan koske sinua. Suurin osa ihmisistä pysyy samassa yhteiskuntaluokassa, johon syntyikin. 

 

Kyse ei ollut siitä, vaan siitä että keskustelu on käyty täällä jo miljoona kertaa ja kaikki mahdolliset argumentit on jo esitetty. Joskus joku aihe on vaan kaluttu loppuun. Jossakin kohdassa tulee vaan se raja että ei jaksa enää jauhaa samasta asiasta, kerta toisensa jälkeen..

Kaikki eivät ole palstailleet päivittäin 7-23 viimeiset 20 vuotta. Sinun ei ole pakko osallistua keskusteluun, jonka koet väsyneeksi.

Juu, mä tiedän että tuo voi tulla naisille yllätyksenä.....

Vierailija kirjoitti:

HS:n artikkeli on roskaa. Suomi ei ole luokkayhteiskunta - ainakaan toistaiseksi - ja joka muuta väittää ei ymmärrä luokkayhteiskunnista mitään.

Vassarit haluaa esittää tämän luokkayhteiskuntana. Se on korjattu vasta kun politbyroo antaa jokaiselle saman palkan, riippumatta siitä mitä teet.

Kaikille, paitsi jäsenkirjan omistajille, se saa tietysti vähän enemmän.

Maalaistaustasta akateemisesti sivistyneeksi. Mun on täytynyt opetella eroon siitä, että juoruaminen ja muiden arvosteleminen on keskeisimpiä elämänsisältöjä taustani ihmisillä. Helppoa on ollut sopeutua siihen, että tärkeämpää on tavaroiden laatu kuin määrä. Oikeastaan moni asia on tullut sivistyksen myötä, eikä niitä ole tarvinnut erikseen opetella. Onneksi olen aito ihminen, jolle on ollut aina tärkeämpää elää niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, eikä minkään luokkaan sidotun pakollisen kulttuurin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen marxilaisuus kehittelee näitä idioottimaisia poliittisia termejä. Mitkä hemmetin luokat, Suomessa?

Suomessa on aina ollut luokkia, ja on yhäkin. 

Vai meinaatko, että jollain peräkylän putkimiehellä on samat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet kuin vaikkapa Stubbilla on ollut? 

Ei yhteiskuntaluokkia määritellä kiinnostusten kohteiden perusteella. Ei ketään kiinnosta tuntemattomien ihmisten harrastukset! Ompa lapsellinen keskustelu.

Kyllä niillä on hyvin paljon tekemistä luokan kanssa. Esim ooppera vs amisautolla pörrääminen... 

 

 

 

Käsittämättömän lapsellinen kommentti.

t. mopojonne jonka isä auttelee kännissä, omaa lapsuuttaan muistellen

Useamman lapsen saaminen on rikkautta

Keskiluokkaisuus Helsingissä kuvastaa enemmän sitä, mihin keskiluokalla on siellä varaa. Se tarkoittaa käytännössä autottomuutta ja pientä asuntoa kerrostalossa.

Tätä voidaan sitten hehkuttaa tavoiteltua elämäntyylinä vaikka se on todellisuudessa taloudellisten resurssien aiheuttama realiteetti.

Miten teidän mielestä eroaa esim. Helsingissä asuvien "työväenluokkaan" ja "keskiluokkaan" kuuluvien perheiden elämä toisistaan? 

Juttu oli maksullinen, mutta onhan tätä luokkanousu-ilmiötä ympärillä ainakin jos asuu etelä-Suomessa. Kulutetaan ylimääräistä rahaa ja käydään museoissa, teattereissa, ravintolassa syödään menu, matkustellaan lyhyitä ja pidempiä reissuja, harrastetaan jotain kalliimpaa...Varallisuus ja työpaikat keskittyy  etelä-Suomeen joten täällä on potentiaalisia rahan käyttäjiä eli tänne kannattaa huvituksia lisätä. Mietin myös missä määrin tämä johtuu esim. siitä, että etelä-suomessa kaupungeissa asutaan pienissä asunossa ja pienillä tonteilla, jos okt:n omistaa eli voi olla kiinnostusta tehdä asioita enemmän kodin ulkopuolella. Myös perheet pienempiä, joten kaikki extra on edullisempaa kuin isolle perheelle. Eli onko se mitä nimitämme luokkanousuksi olosuhteiden luoma illuusio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Ja yleensä koko ajatus ärsyttää niitä, jotka eivät saaneet aikaiseksi esim. hoitaa opintoja niin hyvin, että parempi tulevaisuus olisi ollut mahdollinen. He vähättelevät ja jopa uhriutuvat, kun eivät kestä sitä, että kaveri vierestä meni jo eteenpäin ja suoritti vaikkapa luokkanousun. Tähän on sanonta: happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Mua ärsyttää koska ärsyttää ihmiset jotka eivät onnistu pääsemään menneisyydestä millään yli. Luokkanoususta huolimatta he kuvittelevat että heidän taustansa määrittää heitä ikuisesti. He eivät osaa olla sitä mitä ovat nyt.

 

Pointti on siinä että se ylempään keskiluokkaan noussut ei koskaan kuitenkaan kuulu oikein mihinkään luokkaan, eli ei voi osata olla sitä mitä on nyt, koska oma lapsuudenperhe

Tämä! Tämä näkyy esim somen joulukuvista. Perinteinen ylempi keskiluokka pukeutuu juhlaan paremmin, viettää sitä useamman sukupolven kanssa, joulukuvassa on iso suku. Luokkanousun tehnyt laittaa kuvan pelkästään prameasta joulukuusestaan. Yksi osa luokkanoususta on saavutettu, ei 

 kokonaisuutta.

Ihan turhia yleistyksiä, nuo riippuu enemmän somekäytöksestä yleensä kuin luokasta.

Esimerkiksi itse en todellakaan laittaisi someen kuvaa suvun kanssa vietetystä koulusta, koska en halua suvusta tai lapsista kuvia someeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvullahan peruskoulu uudistettiin ja koulutus mahdollistettiin kaikille. On ollut jo vuosikymmeniä kaikille mahdollista opiskella ihan mitä vaan ja nousta minne tahansa.

Viime vuosina on palattu vanhaan. Suhteilla on merkitystä ja rahalla saa koulutusta. Ja toimittajat ihmettelevät luokkanousuja ei kyllä näytä oikein hyvältä. 

 

 

 

Koulutuksen voi hankkia kaikki, mutta eihän se herran tähden takaa,  että kaikille riittää  niitä hyvin palkattuja töitä.  

On koulutuksia ja koulutuksia. Ne koulutukset mistä saa hyvän työn ja erinomaisen palkan ovat harvojen saatavilla. Esim. Lastentarhanopettaja ja lääkis. Toiseen pääsee helpommin ja toiseen ei. Entäpä amk ja teknillinen korkeakoulu molempia kautta pääsee dippi-insinööriksi, mutta riittääkö amk:n käyneen resurssit opiskeluun.

Haastateltu vaikuttaa fiksulta ja pärjäävältä, mutta vähän häiritsee, että jutussa keskitytään enimmäkseen rahaan ja koulutukseen. Luokkien erilaiset maut ja kulttuurit kuitataan melkeinpä sivulauseessa, vaikka aika harva varmaan kipuilisi luokkanousunsa kanssa ilman niitä. Esimerkiksi Vuotarin sinänsä erittäin fiksu tapa suhtautua kuluttamiseen ja ruokailutottumukset eivät vielä ole kovin keskiluokkaisia. Lopullinen kiinnittyminen keskiluokkaan tapahtuu helpommin keskiluokasta lähtöisin olevan puolison kanssa. Mikäli puoliso on samanlainen luokkaretkeilijä, tietyt keskiluokan tavat ja arvomaailma jäävät helposti vieraiksi.

Vierailija kirjoitti:

Haastateltu vaikuttaa fiksulta ja pärjäävältä, mutta vähän häiritsee, että jutussa keskitytään enimmäkseen rahaan ja koulutukseen. Luokkien erilaiset maut ja kulttuurit kuitataan melkeinpä sivulauseessa, vaikka aika harva varmaan kipuilisi luokkanousunsa kanssa ilman niitä. Esimerkiksi Vuotarin sinänsä erittäin fiksu tapa suhtautua kuluttamiseen ja ruokailutottumukset eivät vielä ole kovin keskiluokkaisia. Lopullinen kiinnittyminen keskiluokkaan tapahtuu helpommin keskiluokasta lähtöisin olevan puolison kanssa. Mikäli puoliso on samanlainen luokkaretkeilijä, tietyt keskiluokan tavat ja arvomaailma jäävät helposti vieraiksi.

Millaista se keskiluokkaisuus sitten näiden suhteen on?

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä eroaa esim. Helsingissä asuvien "työväenluokkaan" ja "keskiluokkaan" kuuluvien perheiden elämä toisistaan? 

Työväenluokkainen perhe: Lapset lähikoulussa. Pojat harrastavat jääkiekkoa tai muuta vastaavaa joukkuelajia. Tytöt eivät välttämättä harrasta mitään. Voimakkaammat sukupuolilokerot. Matkustelu kotimaassa huvipuistoihin ja ulkomailla Tallinnaan ja rantakohteisiin. 

Keskiluokkainen perhe: Lapset SYKissä tai painotusopetuksessa. Lapset harrastavat yksilölajeja kuten aikidoa, tennistä ja golfia. Lapset myös todennäköisemmin soittavat jotain instrumenttia. Perhe käy yhdessä enemmän vapaa-ajan riennoissa esim. oopperassa ja baletissa. Matkustelu kotimaassa ja ulkomailla painottuu kulttuuri- tai liikuntakohteisiin (laskettelu, laitesukellus yms.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä eroaa esim. Helsingissä asuvien "työväenluokkaan" ja "keskiluokkaan" kuuluvien perheiden elämä toisistaan? 

Työväenluokkainen perhe: Lapset lähikoulussa. Pojat harrastavat jääkiekkoa tai muuta vastaavaa joukkuelajia. Tytöt eivät välttämättä harrasta mitään. Voimakkaammat sukupuolilokerot. Matkustelu kotimaassa huvipuistoihin ja ulkomailla Tallinnaan ja rantakohteisiin. 

Keskiluokkainen perhe: Lapset SYKissä tai painotusopetuksessa. Lapset harrastavat yksilölajeja kuten aikidoa, tennistä ja golfia. Lapset myös todennäköisemmin soittavat jotain instrumenttia. Perhe käy yhdessä enemmän vapaa-ajan riennoissa esim. oopperassa ja baletissa. Matkustelu kotimaassa ja ulkomailla painottuu kulttuuri- tai liikuntakohteisiin (laskettelu, laitesukellus yms.)

Oma lapsuuteni keskiluokkaisessa perheessä oli kyllä ihan vaan sekoitus näitä. Oltiin lähikoulussa, minä kävin pianotunneilla ja harrastin taitoluistelua, ja pikkuveli taas kävi ilmaisissa kaupungin ja järjestöjen kerhoissa ja oli kiinnostunut mikroautoista ja lennokeista. Ei tosiaan käyty oopperassa tai baletissa, enemmän vaan leffassa, joskus teatterissa, käytiin usein kirjastossa ja uimassa.

Matkustettiin sekä kotimaassa että ulkomailla, joskus rantalomillakin.

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaisuus Helsingissä kuvastaa enemmän sitä, mihin keskiluokalla on siellä varaa. Se tarkoittaa käytännössä autottomuutta ja pientä asuntoa kerrostalossa.

 

Tätä voidaan sitten hehkuttaa tavoiteltua elämäntyylinä vaikka se on todellisuudessa taloudellisten resurssien aiheuttama realiteetti.

Autottomuus on keskiluokalle valinta. Varsin pienillä tuloilla pystyy pitämään jonkinlaista autoa.

Vierailija kirjoitti:

Haastateltu vaikuttaa fiksulta ja pärjäävältä, mutta vähän häiritsee, että jutussa keskitytään enimmäkseen rahaan ja koulutukseen. Luokkien erilaiset maut ja kulttuurit kuitataan melkeinpä sivulauseessa, vaikka aika harva varmaan kipuilisi luokkanousunsa kanssa ilman niitä. Esimerkiksi Vuotarin sinänsä erittäin fiksu tapa suhtautua kuluttamiseen ja ruokailutottumukset eivät vielä ole kovin keskiluokkaisia. Lopullinen kiinnittyminen keskiluokkaan tapahtuu helpommin keskiluokasta lähtöisin olevan puolison kanssa. Mikäli puoliso on samanlainen luokkaretkeilijä, tietyt keskiluokan tavat ja arvomaailma jäävät helposti vieraiksi.

Kuten mitkä? 

Vierailija kirjoitti:

Brunssilla viikonloppuna käyminen on keskiluokkaista. 

Autottomuus on keskiluokkaista. Vaihtoehtoisesti sähköauto.

Maksimissaan yksi lapsi on keskiluokkaista.

Hillitty ulkonäkö on keskiluokkaista.

Lihaton tai ainakin vähänlihainen ruokavalio on keskiluokkaista.

 

 

Kehyskunnissa keskiluokkaisuuden merkki on kolme lasta isossa omakotitalossa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän mielestä eroaa esim. Helsingissä asuvien "työväenluokkaan" ja "keskiluokkaan" kuuluvien perheiden elämä toisistaan? 

 

Lapsista sen eron näkee selvimmin. Keskiluokan lapset harrastavat aina. On balettia, luistelua, jääkiekkoa, vesipalloa, voimistelua, pianonsoittoa, viulutunteja jne jne jne. Lisäksi keskiluokan lapset laitetaan lukemaan, heille luetaan vauvasta asti ja heidän kasvaessaan heillä on lukutavoitteita kunnes lukeminen saadaan itseohjautuvaksi. Työväenluokan lapset pelaavat eikä sitä rajoiteta. Jopa päinvastoin, moni isä kertoo innoissaan miten itsekin oppi englantia peleistä. Nuoret eroavat siinä, että keskiluokan nuorilla on ne harrastukset ja omat menot, työväenluokan nuoret hengaavat usein pelkästään esim. kauppakeskuksissa. Tätähän on tutkittukin, keskiluokan ja työväenluokan lapset eivät sekoitu edes peruskoulussa, niin erilaiset ne elämänpiirit ovat. Keskiluokka viihtyy keskustassa enemmän. Keskiluokassa on varaa ostaa perheasuntoja keskusta-alueilta. Työväenluokassa mennään lähiöihn ja mielellään rentoon itään. Työväenluokankin asunto voi olla perhekokoa, mutta ulkoseinässä lukee sato tai heka. Aikuisten harrastukset eroavat myös. Ja lomat. Keskiluokkainen voi lähteä aktiivilomalle Eurooppaan, pyöräilemään Pyreneille tai vastaavaa.Työväenluokka lähtee rantalomille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Museoissa käyminen keskiluokkaisuuden mittarina on kyllä aikansa elänyt. Keskiluokkaisuus on kaupungeissa enemmän kulutustottumuksia, autottomuutta, lihan syönnin välttämistä, hoikkuutta, tietynlaista hillittyä olemusta mutta kuitenkin tarkkaan harkittua hipster-tyyliä jne. Ehkä joskus ennen minkkiturkissa museoissa käyminen on edustanut keskiluokkaisuutta mutta pliis nyt ei eletä enää 70-lukua. Ihan eri jutut määrittää.

Yleissivistävät harrastukset ovat keskiluokalle tärkeä juttu. Moni laittaa lapsensakin näinä taloudellisesti vaikeina aikoina soittotunneille, käyttää museoissa, teatterissa ja oopperassa protestoinnista välittämättä, koska haluaa nimenomaan sen sivistyksellisen perinnön siirtyvän seuraavalle sukupolvelle. 

Kaikessa hiljaisuudessa keskiluokka kantaa huolta siitä, ettei lapsia kiinnosta enää lukeminen, kirjallisuus tai taiteet aivan kuten h

Miksi sitä huolta kannetaan, miksei tehdä mitään?

Tämä hyväosaisten voivottelu on ärsyttävä  statusjuttu.