Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita
02.12.2025 |
Taloudellisen epävarmuuden ja kurjistumisen myötä myös keskiluokka on alkanut omaksumaan työläisten ihanteita ja hylännyt ylemmän keskiluokan arvostaman elämäntyylin, jota kohti ennen ponnisteltiin.
- Ihannoidaan lihaksia, ei sivistystä ja lukeneisuutta. Kilpaillaan timmistä vartalosta, korvienväli jätetään treenaamatta
-harrastetaan kotoilua, leipomista, halonhakkuuta ym. hyötyliikuntaa ja puhutaan siitä harrastuksena
-kulttuurin viihteellistyminen; luetaan dekkareita, jännäreitä, hömppää, ja korotetaan se kulttuuriharrastukseksi
-kierrättäminen, kirpputorit, vinted/2nd hand vaatteet "tiedostavien" ihmisten muotina. Huutokaupoista edellisten sukupolvien halvan roinan kerääminen kulttuurisena pääomana, koska ei ole varaa ostaa laatua
Ihmistenvälinen kilpailu on ikuista, vain tasoa on laskettu. Keksittekö muita esimerkkejä?
Kommentit (1159)
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas nyt "mutumammat" :)
Monet tieteenalat tutkivat yhteiskunnallista luokkajakoa. Asiasta on siis ihan objektiiviseen tutkimustietoon perustuvaa jaottelua olemassa.
Luokkajaon tutkimus ja määrittely liittyy mm.
Sosiologiaan, taloustieteeseen, valtiotieteeseen/politiikantutkimukseen, yhteiskuntapolitiikkaan, antropologiaan jne.
Kysymys on siis ilmiöstä jota tutkitaan poikkitieteellisesti!
Luokkajako ei siis mene varallisuuteen perustuen niin, että on köyhät/marginaalissa olevat, alempi ja ylempi keskiluokka ja hyväosaiset/eliitti (paitsi, että epäilemättä keskituloisten päiväunissa se voi niin mennäkin)
Luokkajako ei perustu ainoastaan varallisuuteen. Luokkajakoon liittyy sosioekonomisen aseman lisäksi sitä vahvemmin myös koulutus, kulttuuripääoma ja ammattiasema.
Nykyaikaiseen jaotteluun kuuluvia käsitteitä ovat esimerkiksi:
Sivistyneistö / asiantuntija
Kiitos tästä asiantuntevasta jaottelusta!
Lisäisin tuohon keskusteluun vielä sen verran konkreettista esimerkkiä, että sosiaaliturvan menneisyyteen jämähtäneisyys luo omituisen tilanteen, jossa korkeastikoulutetut ammattilaiset - luova luokka - ovat ekonomisesti samassa asemassa ja heihin sovelletaan työttömyysviranomaisten tahoilta liian usein samoja ajattelu- ja toimintatapoja kuin pelkän peruskoulun varassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin.
Esimerkkejä laajasta tuttavapiiristäni: väitöskirjaa apurahoilla tehneellä eivät hakemukset enää tärpänneet ja joutui työttömyystoimiston (tmv.) aktivointitoimenpiteenä cv-kurssille, jonka muut osallistujat olivat suurimmalta osaltaan jättäneet ammattikoulun kesken. Keskustelunaiheet ja kurssitus olivat, hm, aika turhia tälle tohtorikoulutettavalle. Toinen esimerkki teatterialan ammattilaisesta, joka teki "salaa" teatteria työttömyyskorvauksella ollessaan, samoin kuin tietenkin väitöskirja- ja post doc -tutkijat rahoitustensa välissä. Vaikka työkyvyn ylläpitäminen vaatii kirjoittajalta kirjoittamista (ja verkostojen ja oman tutkijanimen ylläpitäminen julkaisemista) aivan samalla tavalla kuin pianonsoiton harjoittelu pianistilta, viulun viulistilta jne.
Tilastoissa ja pitkälti myös työvoimatoimistojen (tmv.) toiminnoissa nämä luovan luokan edustajat siis rinnastetaan joskus täydellisesti kouluttamattomiin, "mitään tekemättömiin" pitkäaikaistyöttömiin.
Näitä seuranneena ja joissain kohdin itsekin eläneenä olen päätynyt siihen ideologiseen kantaan, että perustulo ratkaisisi ainakin luovan luokan henkilökohtaisen talouden ongelmia merkittävästi. Lisäksi se veisi kognitiivista kapasiteettia syövää stressiä, jos ei tarvitsisi työtä tehdessään (siis palkkaa/apurahaa saadessaan) käyttää osan työajasta koko ajan, vuodesta toiseen uusien rahoitushakemusten tekemiseen kylmä hiki niskassa. Se todennäköisesti parantaisi pitkällä tähtäimellä myös hakemusten laatua ja vähentäisi niiden määrää, jos luovaa tieteellistä tai taiteellista työtä tekevä ihminen tietäisi, että saisi ainakin jostakin jotakin ns. takuuvarmasti, vaikkei projektihakemus tällä kertaa tärppäisikään. Tämä vapauttaisi nimenomaan koulutetun luokan kapasiteettia siihen, mihin heidät on koulutettu, eli olemaan luovia, kehittämään uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin elintason putoaminen verhotaan tietoiseksi elintasopäätökseksi; paluu työväenluokkaisiin ihanteisiin koetaan autenttisemmaksi, rehellisemmäksi, ekologisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja vapaammaksi tavaksi elää.
Ymmärrettävää yksilön itsesuojeluvaistoa, kun putoaja ymmärtää, ettei pysty ylläpitämään vanhemmiltaan perittyä keskiluokkaista elämäntapaa, vaikka akateeminen loppututkinto onkin ja kaikki onnen avaimet on annettu käteen. Palkat vain eivät ole nousseet samassa tahdissa hintojen ja kulujen kanssa ja on käynyt selväksi, ettei tilava omakotitalo, kaksi autoa, kesämökki, perheen elättäminen ja satojen tuhansien puskurirahaston kerryttäminen eläkkeelle ole realismia.
Jäädään vuokralle, haetaan vaatteet kirpputorilta, puhutaan työn ja elämän tasapainon tärkeydestä (kun se nousujohteinen ura ei toteutunutkaan ja työ on pätkissä tai alle koulutustason.) Ja löydetään uudet toteuttamiskelpoiset ihanteet ale
No kuulostaa kyllä aika epätodennäköiseltä, että maisterintutkinnon hyvillä arvosanoilla suorittanut, lukemista koko elämänsä ajan harrastanut, klassisen musiikin konserteissa käyvä ihminen heittäytyisi "alimman yhteisen nimittäjän" tasolle ja downshiftaisi itsensä sohvalle katsomaan tosi-tv:tä ja "temppareita".
Mitä ihmettä kommentoija ajaa takaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Ihannoidaan lihaksia, ei sivistystä ja lukeneisuutta. Kilpaillaan timmistä vartalosta, korvienväli jätetään treenaamatta
=> Hyvinvointi ja toisaalta kurinalaisuuden ihannointi on trendi keskiluokan keskuudessa. Kaikki haluavat olla yli-ihmisiä, joilla on täydellinen perhe, työ ja vaativa harrastus. Ihannointi ei kohdistu lihaksiin, vaan siihen mitä kovin fyysisen kunnon saavuttaminen vaatii. Timmi kroppa on haastava hankkia ja vaivalloinen ylläpitää. Auton voi ostaa osamaksulla, mutta timmin kropan eteen pitää nähdä vaivaa. Siksi timmi kroppa on suurempi statussymboli kuin hieno auto tai omakotitalo, joihin nykyisen jokaisella ylemmän keskiluokan perheellä on varaa.
-harrastetaan kotoilua, leipomista, halonhakkuuta ym. hyötyliikuntaa ja puhutaan siitä harrastuksena
=> Tätähän keskiluokka on aina tehty, sillä omakotitalojen ja mökkien ylläpitäminen vaatii työtä ja a
En asettaisi vastakkain hyvin treenattua vartaloa ja lukeneisuutta/sivistyneisyyttä. Ennemminkin ehdottaisin, että se on tähän aikaan sovitettu "mens sana in corpore sano". Tätä on pidetty ihanteena aiemminkin, ja oikeastaan nimen omaan yläluokalla on usein ollut tarpeen korostaa valta-asemaansa ulkoisen habituksen avulla. Välillä se on tapahtunut joko vaattein korostaen esim. vartalonkokoa ja mittasuhteita, välillä paljastaen esim. lihaksikkaat pohkeet (esim. Henrik VIII).
Entä jos nykyinen fitness-buumi on vain moderni sopeutuma hallitun tai ihanteellisen vartalon korostamiselle merkkinä henkilökohtaisista ominaisuuksista ja luokka-asemasta?
Muuten; ylempien luokkien ulkoisen habituksen muuttumiseen muodin mukaan on aiemminkin aika ajoin liittynyt siirtyminen kohti alempia luokkia. Yläluokkaisten miesten pukeutuminen erityisesti Britanniassa yksinkertaistui melko nopeasti 1700-luvulta 1800-luvulle. Keskiluokkaiset pukeutumistavat tulivat muotiin: silkin sijaan villakangas (vaikkakin laadukas), yksinkertaisemmat vaatekappaleet vs. moniosaiset ja vaikeasti puettavat vaatekappaleet; oma tukka vs. peruukki, "maaseututyyli" ja ratsastusasut vs. aiempi yläluokan koreileva ja epäkäytännöllinen pukeutuminen. Eli jo 1800-luvulla siirryttiin kohti "urheilullisempia" ja yksinkertaisempia asuja, ja 1800-luvun alkupuolen muotokuvistakin jo näkee, että herrasmiesten muoti ja vartaloihanne oli jo selkeästi urheilullisempi verrattuna aiempiin vuosisatoihin. Vartalonmyötäiset pitkät housut, yläosasta ja edestä tiukka lievetakki (pidemmät liepeet) ja saappaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin nousukas olisi jotenkin huonompi. Nousukashan on parempi ja voitokkaampi, kun on noussut raivokkaasti ylöspäin ja näyttää sen uljaasti muille. Muut vähän pelästyy ja toteaa että se on nousukas, älköös peljätkö.
Me olime täällä ennen nousukkaita, emmekä putoa mihinkään, emmehän??
Nousukas on ihminen, joka ulkoisesti on saavuttanut toisen yhteiskuntaluokan tuntomerkit, mutta ei sen arvoja ja esim. makua. Hän ei välttämättä osaa kutsuilla keskustella kuten muut, pukeutuu eri tavalla, sisustaan kotinsa eri tavalla. Muut kokevat hänet ulkoisista tunnusmerkeistään vieraaksi ryhmässään, karkeaksi ja vulgaariksi.
Aika vastenmielistä, kuinka taloudellista luokkanousua vastustetaan. Muistutetaan, että sinä et koskaan ole yhtä hyvä kuin me, koska et ole syntynyt kultalusikan kanssa.
Ei kysymys ole siitä, oletko syntynyt kultalusikan kanssa = varakkaaksi, vaan siitä, mitä korviesi välissä on.
Nousukas on ihminen, joka ei ole ylläpitänyt rahantekonsa kanssa samaan tahtiin lukeneisuuttaan/oppineisuuttaan/sivistystään.
Ja koska ihmisen sivistys näkyy ja kuuluu ns. vapaassa keskustelussa jo muutamassa minuutissa, kliseinen nousukas erottuu kuin norsu posliinikaupassa.
Ja on todettava, että se kultalusikka saattaa olla suussa lapsella syntyessä, mutta se lapsi ja nuori joutuu kuitenkin itse tekemään työn sivistyksensä eteen: lukemaan, soittamaan, opiskelemaan kieliä, opettelemaan käytöstavat jne. jne.
Taloudellista luokkanousua ei vastusteta, vaan vastustetaan sitä, että ihminen ajattelee vain rahaa ja että tuolla rahalla sitten "ostaa" itselleen paikan ylemmästä luokasta.
Kun se "ylempi luokka", mitä ikinä se sitten onkaan, pitää sisällään aika paljon enemmän kuin rahaa. Se on se sivistys ja kuuluisa henkinen pääoma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin muutaman vuoden softafirmassa Helsingissä, jossa työkavereista suurin osa oli diplomi-insinöörejä. Ihmettelin sitä proletarisuutta, jos näin saa sanoa. Kiroilua, v*tun hokemista, tervehtimättömyyttä. Tuli mieleen että ei ole porvaristo niin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin nousukas olisi jotenkin huonompi. Nousukashan on parempi ja voitokkaampi, kun on noussut raivokkaasti ylöspäin ja näyttää sen uljaasti muille. Muut vähän pelästyy ja toteaa että se on nousukas, älköös peljätkö.
Me olime täällä ennen nousukkaita, emmekä putoa mihinkään, emmehän??
Nousukas on ihminen, joka ulkoisesti on saavuttanut toisen yhteiskuntaluokan tuntomerkit, mutta ei sen arvoja ja esim. makua. Hän ei välttämättä osaa kutsuilla keskustella kuten muut, pukeutuu eri tavalla, sisustaan kotinsa eri tavalla. Muut kokevat hänet ulkoisista tunnusmerkeistään vieraaksi ryhmässään, karkeaksi ja vulgaariksi.
Aika vastenmielistä, kuinka taloudellista luokkanousua vastustetaan. Muistutetaan, että sinä et koskaan ole yhtä hyvä kuin me, koska et ole syntynyt kultalu
"Koska yhteiskuntaluokka ei ole pelkästään rahaa. Se on käytösmalleja, arvoja, makua yhtä paljon. Ethän sinä mitenkään koe samankaltaisuutta ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi edes keskustella kuten olet tottunut viiteryhmässäsi keskustelemaan. Ei keskiluokan illallispöytään tulla kertomaan työväenluokkaisia pieruvitsejä esim. Tai ylemmän keskiluokan pöytään osaamatta puhua mitään tieteistä ja taiteista."
Niin, ja koska ne tieteet ja taiteet eli niistä tietäminen (jos ei itse niitä tee työkseen tai harrastuksekseen) vaativat todella paljon työtä taustalle. Sitä kouluttautumista ja/tai lukeneisuutta ja harrastuneisuutta.
"Tiedollisesti ylöspäin" on työlästä päästä. Joka on sinne suuntautunut, pystyy kyllä keskustelemaan myös "alemmista asioista", mutta ihminen, joka ei ole tottunut puhumaan muusta kuin tv-ohjelmista ja kuluttamisesta, ei pärjää tuolla ylemmän keskiluokan pöydässä - elleivät muut laske sitä keskustelun rimaa sille tasolle, jossa "alinkin" pystyy keskustelemaan.
Lieneekö tässä yksi syy siihen, että Suomessa tykätään puhua säästä? Kun eri "luokkien" ihmiset kuitenkin arjessa sekoittuvat tämän tästä ja ovat toistensa kanssa tekemisissä niin, että small talkia pitää olla, on sää kaikkien tuntema ja tietämä ja kaikkia kiinnostava asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Koska yhteiskuntaluokka ei ole pelkästään rahaa. Se on käytösmalleja, arvoja, makua yhtä paljon. Ethän sinä mitenkään koe samankaltaisuutta ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi edes keskustella kuten olet tottunut viiteryhmässäsi keskustelemaan. Ei keskiluokan illallispöytään tulla kertomaan työväenluokkaisia pieruvitsejä esim. Tai ylemmän keskiluokan pöytään osaamatta puhua mitään tieteistä ja taiteista."
Se halveksittu nousukas on kokenut pieruvitsit, lokkilamppuporukan ja ehkä osaa syödä veitsellä ja haarukalla paremmissakin pöydissä. On voinut opiskella tieteitä ja harrastaa taiteita. Pahinta sellaisessa tapauksessa on mielestäni alkaa halveksimaan sitä, mistä on tullut ja alkaa nirppanokkailemaan pikkurilli pystyssä.
Jos "nousukas" on opiskellut tieteitä ja harrastaa taiteita ja osaa puhua niistä kiinnostavalla tavalla, niin aika epätodennäköiseltä tuntuu, että häntä halveksuttaisiin ylemmän keskiluokan illlallispöydässä. Jos hän osallistuu keskusteluun eikä pröystäile rahoillaan ja menestyksellään, niin eihän hän ole edes määritelmän mukainen nousukas.
Rahalla ja materialla pröystäily on hyvin rahvaanomaista. Eli tässä keskustelussa sanotusti "työväenluokkaista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku haluaa esitellä vaurastumistaan kenellekään? Muuta kuin pröystäilläkseen/pönkittääkseen heikkoa itsetuntoaan. On aivan eri asia ostella jotain tarpeeseen tai siksi että saa ostamisistaan iloa kuin yrittääkseen tehdä vaikutuksen kehenkään saati korottaa itseään yläpuolelle muita, niitä joiden kanssa aiemmin oli samalla viivalla.
Se on juuri sitä alaluokkaisuutta ja nousukasmaisuutta, olipa tulot/äkkirikastuminen sitten kuinka suurta tahansa.
Mikä on vaurastumisen esittelyä ja mikä ei?
Jos vaurastuisin ja ostaisin itseäni miellyttävän, kalliin auton, onko se esittelyä vai ei?
Onko se pröystäilemistä vai ei?
Vai pitäisikö vain tyytyä ostamaan jokin uusi Skoda Octavia, tai jokin muu luotettava, alemman keskiluokan suosima käytännöllinen auto, vaikka tekisi mieli ostaa uusi Jaguar, ihan vaikka vain siksi, koska sellainen tunt
Sivistynyt ja lukenut ihminen ryhtyisi noita tunteita itsessään havaitessaan selvittelemään, mistä tuo ristiriita syntyy. Autoilun aatehistoriaa ym. Miettisi myös, miten eri automerkkien tuottama propaganda (mainostus) on vaikuttanut sekä muihin että itseen, eli mitkä ovat ne perimmäiset syyt, miksi Jaguar viehättää. Ja että esitteleekö sitä autoa muille ja jos, niin kenelle.
Joillakin autoharrastajilla lienee antiikkiautoja talleissaan ilman, että juurikaan niillä ajelevat eli muille esittelevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikään kuin nousukas olisi jotenkin huonompi. Nousukashan on parempi ja voitokkaampi, kun on noussut raivokkaasti ylöspäin ja näyttää sen uljaasti muille. Muut vähän pelästyy ja toteaa että se on nousukas, älköös peljätkö.
Me olime täällä ennen nousukkaita, emmekä putoa mihinkään, emmehän??
Nousukas on ihminen, joka ulkoisesti on saavuttanut toisen yhteiskuntaluokan tuntomerkit, mutta ei sen arvoja ja esim. makua. Hän ei välttämättä osaa kutsuilla keskustella kuten muut, pukeutuu eri tavalla, sisustaan kotinsa eri tavalla. Muut kokevat hänet ulkoisista tunnusmerkeistään vieraaksi ryhmässään, karkeaksi ja vulgaariksi.
Onneksi näitä "nousukkaita" on. Heitä soisi olevan enemmänkin. He ovat juuri näitä valtiovarainministeriön suosikkeja, jotka luovat työpaikkoja, maksavat veroja ja kuluttavat railakkaastikin, pyörittäen
"Tässä maassa pitäisi saada aikaan ilmapiirin muutos siihen suuntaan, kuin se oli 80-luvulla. Silloin oli OK kuluttaa ja ostella kalliita tuotteita ihan vain nauttiakseen elämästä. Se taas ruokki kansantaloutta ja kotimaista kysyntää huomattavasti."
80-luvun tuotteet olivat uutuuksia ja sellaisia, jotka mahdollistivat elämän helpottumisen ja hauskentamisen monella tavalla, myös nautinnot. HiFi-laitteista tallentaviin videonauhureihin, limsakoneista vohvelirautoihin, mikroaaltouuni pelasti monen perheenäidin hermot.
Edelleen nuo kaikki ovat olemassa, mutta monista eri syistä murto-osalla siitä, mitä ne maksoivat 80-luvulla.
Suurimmalla osalla kaikkein köyhimpiäkin suomalaisia on tällä hetkellä sellaiset pelit ja vehkeet keittiössä ja olohuoneessa, joita 80-luvun alussa ei ollut monellakaan.
Miten paljon tuota "elämästä nauttimista" voi esimerkiksi tavaroilla enää lisätä?
"Se taas ruokki kansantaloutta ja kotimaista kysyntää huomattavasti. 90-luvun lama ei johtunut edellisen vuosikymmenen "nousukasmaisesta" kulutuksesta - joka ei ollut läheskään niin velkavetoista kuin nykyisin."
Lainasta se lama johtui, niin firmojen laajentumiseen kuin kotitalouksien elämästä nauttimiseen otetuista lainoista. Varsinkin valuuttalainoista. Eikä se kulutus ainakaan yksilötasolla painottunut kotimaiseen kysyntään, ainakaan kotimaisen tuotannon kysynnän kasvuun. Ulkomailta tulivat tuotteet ja ulkomailta otettiin lainat halvemmalla, kunnes ne olivatkin kalliimpia.
Sitä nyt meitä viisaammat pohtivat, miten saataisiin luotua samanaikaisesti kansantalouden kasvua ja ympäristön kannalta kestävää tuotantoa ja kulutusta.
Kuitenkin täälläkin puhutaan etupäässä materiaalisista asioista kulutuksen muotona ja kehityksen ilmiasuna. Sivistys loistaa poissaolollaan, samoin henkisen pääoman kasvu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska yhteiskuntaluokka ei ole pelkästään rahaa. Se on käytösmalleja, arvoja, makua yhtä paljon. Ethän sinä mitenkään koe samankaltaisuutta ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi edes keskustella kuten olet tottunut viiteryhmässäsi keskustelemaan. Ei keskiluokan illallispöytään tulla kertomaan työväenluokkaisia pieruvitsejä esim. Tai ylemmän keskiluokan pöytään osaamatta puhua mitään tieteistä ja taiteista."
Se halveksittu nousukas on kokenut pieruvitsit, lokkilamppuporukan ja ehkä osaa syödä veitsellä ja haarukalla paremmissakin pöydissä. On voinut opiskella tieteitä ja harrastaa taiteita. Pahinta sellaisessa tapauksessa on mielestäni alkaa halveksimaan sitä, mistä on tullut ja alkaa nirppanokkailemaan pikkurilli pystyssä.
Jos "nousukas" on opiskellut tieteitä ja harrastaa taiteita ja osaa puhua niistä kiinnostavalla tavalla, niin aika epätodennäköiseltä tuntuu, että häntä halveksuttaisiin ylemmän keskiluokan illlallispöydässä. Jos hän osallistuu keskusteluun eikä pröystäile rahoillaan ja menestyksellään, niin eihän hän ole edes määritelmän mukainen nousukas.
Rahalla ja materialla pröystäily on hyvin rahvaanomaista. Eli tässä keskustelussa sanotusti "työväenluokkaista".
Ylemmälle keskiluokalle ominaista on näköjään korostuneen voimakas itsesäätely. Korkea moraali, sivistyneet puheenaiheet, etiketin mukainen käytös.
Jos laskeudutaan riittävän alas tai noustaan riittävän ylös, nämä asiat menettävät merkityksensä. Tietysti työväenluokassakin on omat käytössääntönsä ja moraalinsa, mutta ne eivät missään nimessä ole yhtä tiukat kuin ylemmässä keskiluokassa. Eliitissä taas ei ole tavatonta, että nämä menettävät jo merkityksensä; ja esimerkiksi ylemmän keskiluokan ylläpitämät moraali-ihanteet ovat oikeastaan melkein yhtä tyhjän kanssa - moraalista tulee relativistinen. Koska eliitissä raha ja korkea kulttuurinen pääoma menettävät merkityksensä, tärkeimmäksi nousee eliitin sisäisten suhteiden merkitys; kuka on kenenkin kaveri, ystävä, sukulainen. Ja - kuten tunnettua - ihmissuhdepeleissä moraalistakin tulee venyvää ja paukkuvaa.
Ihminen voi päätyä ylempään keskiluokkaan omilla ansioillaan. Hän voi hankkia hyvät tulot. Hän voi opetella käytösmallit, arvot, maun jne. Jossakin vaiheessa lasikatto kuitenkin tulee vastaan. Omalla kompetenssilla ei voi ostaa tärkeitä ihmissuhteita, vaan ne tulevat usein jo äidinmaidossa, eliittikoulussa tai oikeiden ihmisten kautta. Jos pyrkii murtamaan lasikaton ja yrittää ylemmästä keskiluokasta eliittiin, ei keskiluokan tavoilla tai arvoilla ole enää mitään merkitystä. Korkeintaan rikkomalla niitä oikeassa tilanteessa oikeiden ihmisten seurassa saattaa voida osoittaa sen, että hallitseekin nämä pelisäännöt niin loistavasti, että niitä harkitusti rikkomalla onkin niiden yläpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin elintason putoaminen verhotaan tietoiseksi elintasopäätökseksi; paluu työväenluokkaisiin ihanteisiin koetaan autenttisemmaksi, rehellisemmäksi, ekologisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja vapaammaksi tavaksi elää.
No kuulostaa kyllä aika epätodennäköiseltä, että maisterintutkinnon hyvillä arvosanoilla suorittanut, lukemista koko elämänsä ajan harrastanut, klassisen musiikin konserteissa käyvä ihminen heittäytyisi "alimman yhteisen nimittäjän" tasolle ja downshiftaisi itsensä sohvalle katsomaan tosi-tv:tä ja "temppareita".
Mitä ihmettä kommentoija ajaa takaa?
Kyllä totakin tapahtuu ja kaikkeen tottuu. Ihminen ei jaksa hirveän pitkään pyristellä vastavirtaan, vaan mukautuu olosuhteisiin. Kyllä sen onnen voi löytää vuokravankeudestakin. Vuokra-asunto on joitain näkökulmilta kuin vankila, mutta maksat sen itse tekemällä työtä, mitä ei arvosteta numeroissa ja yhteiskunnallisesti.
Siinä mielessä voisi tehdä rikoksen ja hankkiutua suoraan vankilaan. Kyllä sieläkin on kirjastoja ja enemmän aikaa lukea niitä. Et saanut koulutusta vastaavaa työtä ja teit sitä alle kaksi vuotta kolmenkymmenen vuoden aikana, niin kyllähän se syö ihmistä. Kaikkeen tottuu ja ihminen sopeutuu.
Ihmisiä ei kuitenkaan saisi orjuuttaa ja altistaa mielenterveysongelmille. Tuet tarvittaisi vastiikkeettommiksi. Ihmisten pitäminen köyhyydessä sairastuttaa heidät ja edesauttaa varhaista dementian kehitystä. Hyvätuloiset on syypäitä siihen että osa ihmisistä sairastuu vuokravankeudessa ja lähes orjuuteen verrattavassa työelämässä. Sen lisäksi työttömyydestä syyllistetään ihmistä, mutta ei tarjota myöskään mahdollisuutta erota pois yhteiskunnasta. Ystäväni rakensi kodittomana majan ja hän on myös teltassakin asunut, nin viranomaiset toistuvasti rikkoo kodin veroisen majan ja teltastakin häädetään pois, niin onko se oikein? Hän ei nimenomaan enää halunut hakea tukia, koska niiden saanti on nin vaikeaa ja siitä syyllistetään myös.
Tarvittaisi kunnon mittava perustulo, en keksi muuta.
Vierailija kirjoitti:
"Älä nyt viitsi. Kyllähän sen nyt huomaa puhuuko joku innoissaan ja kiinnostuneena vai kehuskellakseen. Kokemusta on molemmista. Siinä mistään tulkinnoista ole kyse."
Kehuskelu on suomaisillle vierasta, sitä ei pidetä sopivana, vaikka useimmat joskus kehuskelevat jollain asialla. Vaikka sitten lukeneisuudellan, ekologisuudellaan tai etevillä lapsillaan. Sen tunnistaa kyllä peitellymminkin ilmaistuna, se on minusta inhimillistä. Tässä on kyse kulttuurierosta eli tavaroilla kehuskelua pidetään moukkamaisempana kuin omaa kehuskelua. Voi hyvin kysyä että miksi?
Hyvä kysymys. Voisiko olla esim. siksi, että tavarat ovat voineet päätyä ihmiselle montaa eri kautta, mutta henkinen pääoma eli sivistyneisyys voi tulla vain takuuvarmasti itse tehdyn ajattelutyön kautta?
Periaatteessa ihminen voi rikastua perimällä, sattuman oikusta, hyvällä tuurilla, rikoksilla, toki myös kovalla omalla työllä. Mutta tuo oma työ on vain yksi mahdollisuus.
Mutta miten ihminen voi saada hyvän yleissivistyksen muuten kuin näkemällä sen eteen vaivaa?
Suomessa arvostetaan kovaa työtä. Monen mielestä vain työllä ansaittu on oikeasti ansaittua.
Mistään muusta pääomasta ei voi tietää, miten se on loppujen saatu, kuin henkisestä pääomasta.
Lisäksi kaiken muun omaisuuden voi menettää paitsi henkisen pääoman, ellei sitten saa tälliä päähänsä ja/tai vanhalla iällä tule muistisairaus (joskin tutkimusten mukaan älyllinen aktiivisuus, lukeminen ja keskusteleminen sekä useiden vieraiden kielten taito ja ylläpitäminen ehkäisevät monia muistisairauksia tehokkaasti). Isku päähän joka vie muistin ja aiemmin hankitun henkisen pääoman on sitten jo aika huonoa tuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikaa kuvaa hyvin se, että henkilö voi kuulua sekä prekariaattiin, luovaan luokkaan, että sivistyneistöön saman aikaisesti.
Mielestäni kuuluu hyvään yleissivistykseen tiedostaa, että pelkästään varallisuuteen perustuva luokkajako on ollut(erityisesti täällä suomessa) menneisyyttä jo hyvän aikaa.
Ymmärrän, että moni hyvin taloudellisesti toimeentulevista haluaisi mielellään tämän muutoksen kiistää. Varsinkin ne, jotka ovat keskituloisia tai hyvätuloisia, mutta jotka eivät tulotasostaan huolimatta kuulu sen enempää sivistyneistöön/asiantuntijoihin, kuin luovaan luokkaan, haluavat pitää yllä narratiivia, jonka mukaan yhteiskunnallinen luokkajako perustuu vain ja ainoastaan rahaan. Tähän samaan narratiiviin kuuluu tiettyjen statussymbolien esittely mahdollisimman laajalle joukolle, ja esimerkiksi "huonompiosaisten" kerrostaloasujien kauhistelu.
Hyvin sanottu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että alempi keskiluokka on vain pudonnut takaisin sinne mistä on tullutkin. Alemmasta keskiluokasta suurin osa on niitä, joiden esi-isät ovat olleet duunareita eli lukeneisuuden ja oppineisuuden arvostus on vain yhden tai kahden sukupolven mittaista. Se on vielä hyvin ohutta ja elintason laskeminen vaikuttaa: panostetaan siihen mihin rahkeet riittävät, mutta ei enempään. Halpaan ja helppoon viihteeseen.
Lisäksi on kyse myös siitä mihin kannustetaan. Akateemisen sivistyksen arvo on laskenut ja kaikki, jotka ovat olleet siihen kykeneviä, ovat jo aikoja sitten nousseet ylempään keskiluokkaan, kolme tai neljä sukupolvea sitten. Kannettu vesi ei kaivossa pysy eli kun voimakkaat kannustimet puuttuvat, ei tämä porukka enää koe tarvetta sivistykselle.
Minulle ainakin akateemisuus on varsin tavanomaista, ei mitään sen ihmeellisempää kuin vaikka ammattikoulutus. Arvostan ko
Hyvä esimerkki aloituksen aiheesta...
🙃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jospa nostaisit pään ylös sieltä läppärin näytöltä ja arvioisit kuinka hyviä sinun yläpuolella olevat henkilöt ovat. Koodarit ovat vain matalan tason työntekijöitä, joihin en viitannut."
En ole koodari, mutta tunnen alaa todella hyvin enkä ymmärrä lainkaan mistä puhut. Tarkoitus on ilmeisesti haukkua suomalaisyrityksiä, mutta jää kyllä täysin halvoiksi heitoiksi ilman konkretiaa.Jos sinulla on oikeasti joku pointti niin sano se niin katsotaan. It-alasta et näytä ainakaan tietävän.
Nimeä 5 hyvää IT-johtajaa suomalaisista IT-pörssiyrityksistä, ei pelialalta. Pieni vihje, liikevaihdon kasvu ei ole se mittari millä hyvyyttä mitataan. Asiakkaille onnistutaan myymään kaikenlaista kuraa kun asiakkaat ovat yhtä huonoja.
Sun jutuissasi ei edelleenkään ole minkäänlaista substanssia.
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa kyllä aika epätodennäköiseltä, että maisterintutkinnon hyvillä arvosanoilla suorittanut, lukemista koko elämänsä ajan harrastanut, klassisen musiikin konserteissa käyvä ihminen heittäytyisi "alimman yhteisen nimittäjän" tasolle ja downshiftaisi itsensä sohvalle katsomaan tosi-tv:tä ja "temppareita".
Mitä ihmettä kommentoija ajaa takaa?
En usko minäkään, että kuvailemasi ihminen vajoaisi sohvalle tosi-tv:n ääreen.
Puhun keskiluokasta suurena ihmisryhmänä. Näistä omakotitalossa asuvista, kahden auton, koiran, kesämökin omistavista lapsiperheistä, jotka eivät todellakaan harrasta klassista musiikkia tai lue tavoitteellisesti (kerkeävätkö edes arkikiireiltään.) Heillä sivistys on vielä ohutta ja karisee ensimmäisenä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jospa nostaisit pään ylös sieltä läppärin näytöltä ja arvioisit kuinka hyviä sinun yläpuolella olevat henkilöt ovat. Koodarit ovat vain matalan tason työntekijöitä, joihin en viitannut."
En ole koodari, mutta tunnen alaa todella hyvin enkä ymmärrä lainkaan mistä puhut. Tarkoitus on ilmeisesti haukkua suomalaisyrityksiä, mutta jää kyllä täysin halvoiksi heitoiksi ilman konkretiaa.Jos sinulla on oikeasti joku pointti niin sano se niin katsotaan. It-alasta et näytä ainakaan tietävän.
Nimeä 5 hyvää IT-johtajaa suomalaisista IT-pörssiyrityksistä, ei pelialalta. Pieni vihje, liikevaihdon kasvu ei ole se mittari millä hyvyyttä mitataan. Asiakkaille onnistutaan myymään kaikenlaista kuraa kun asiakkaat ovat yhtä huonoja.
Sun jutuissasi ei edelleenkään ole minkäänlaista substanssia. <
Enemmän kuin sinulla. Olen juuri kyllästynyt kaltaisiisi suuhengittäjiin. Olen tehnyt suurinpiirtein kaikkea IT-alalla, mukaanlukien ohjelmoinnin ja johtamisen, viimeisen vuoden aikana, suurissä, kriittisissä ympäristöissä.
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepelit, suoratoistopalvelut ym. ajanvietto. Ei ole varaa käydä missään.
Jaa. Ajattelin juuri varata oopperaliput Riikaan, mutta en kai sitten varaa.
Kyllä keskiluokalla on edelleen varaa. Jos sinulla ei ole, et ole keskiluokkaa.
Nykyaikaa kuvaa hyvin se, että henkilö voi kuulua sekä prekariaattiin, luovaan luokkaan, että sivistyneistöön saman aikaisesti.
Mielestäni kuuluu hyvään yleissivistykseen tiedostaa, että pelkästään varallisuuteen perustuva luokkajako on ollut(erityisesti täällä suomessa) menneisyyttä jo hyvän aikaa.
Ymmärrän, että moni hyvin taloudellisesti toimeentulevista haluaisi mielellään tämän muutoksen kiistää. Varsinkin ne, jotka ovat keskituloisia tai hyvätuloisia, mutta jotka eivät tulotasostaan huolimatta kuulu sen enempää sivistyneistöön/asiantuntijoihin, kuin luovaan luokkaan, haluavat pitää yllä narratiivia, jonka mukaan yhteiskunnallinen luokkajako perustuu vain ja ainoastaan rahaan. Tähän samaan narratiiviin kuuluu tiettyjen statussymbolien esittely mahdollisimman laajalle joukolle, ja esimerkiksi "huonompiosaisten" kerrostaloasujien kauhistelu.