Lue keskustelun säännöt.
IS: Yhä useampi työantaja kertoo työntekijöiden hupenevista työhaluista.
24.11.2025 |
Psykologi ihmettelee työntekijöiden outoja asenteita Henkilö voi olla yllättäen poissa töistä eikä ilmoita mitään
Suomalaisten työmotivaatio on viime vuosina heikentynyt, ja tämä näkyy etenkin nuorissa.
Näin kertoo työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pekka Järvinen. Hän on työskennellyt työelämän ilmiöiden parissa vuosikymmeniä ja kirjoittanut niistä useita kirjoja.
Köyliöläinen konepajayrittäjä Juha-Pekka Jaskari kertoi aiemmin Ilta-Sanomille Serco-konepajayhtiöstään. Hän oli yrittänyt alkukesästä saakka palkata uusia työntekijöitä, mutta huonolla menestyksellä.
Työ koetaan vähän kuin semmoiseksi, että siellä sitten käydään, miten muu elämä sallii ja mahdollistaa, Jaskari totesi.
Järvinen on eri työpaikkojen kouluttajana törmännyt samaan asiaan.
Hän kertoo kohtaavansa kasvavassa määrin esihenkilöitä, joiden alaiset eivät ole kauhean motivoituneita.
Henkilökohtaiset asiat voivat olla tärkeämpiä. Tyypillinen esimerkki on se, että rekrytoitaessa nuori alkaa esittää erilaisia ehtoja ja kertoo harrastuksistaan tai lomareissustaan, joiden takia ei voi tulla tiettynä ajankohtana töihin, Järvinen sanoo.
Toinen asia ovat poissaolot.
Henkilö voi olla yllättäen poissa töistä eikä ilmoita mitään. Sitten kun työntekijään saadaan joidenkin päivien kuluttua kontakti, tämä on ihmeissään ja kertoo tärkeän asian vaatineen hoitamista.
Kommentit (375)
Ei kyllä ole ikinä tullut vastaan, että ei oltais ilmoitettu poissaoloista.
Jos ihmiset lähtevät jatkuvasti, niin vika on todennäköisesti työpaikassa. Ihmiset arvostavat hyvää työilmapiiriä. Johto on avainasemassa. Jos johdon asenne on, että te olette vain töissä täällä tai uusia tulijoita on teidän tilalle... Niin työntekijät ovat oikeasti vain töissä siellä ja etsivät paikan missä heitä arvostetaan.
Jaskari on ehkä tällainen änkyrä "vanhan ajan" johtaja, joka vain haikailee muka vanhojen hyvien aikojen perään ja ei tajua olevansa se itse ongelma . Osaaville hitsaajille on töitä ja heidän ei ole pakko jäädä huonoon työpaikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei haloo! Miksi työntekijöiden pitäisi olla sitoutuneita työpaikkaansa, kun meillä on jo vuodesta 2023 ollut hallitus ja jo jo nyt toinen työministeri, joka on julkisesti kertonut aikovansa MADALTAA IRTISANOMISKYNNYSTÄ? Hallituksen potkulaki ja muut kaavailut tarkoittaa työntekijöille ikuista koeaikaa.
Kun tekee ahkerasti töitä niin kynnys irtisanomiselle pienenee. Ei kukaan työnantaja heitä hyvää työntekijää pihalle jos vaihtoehtona on irtisanoa se huono joka tekee minimipanoksella töitä.
Olen töissä eräällä varastolla erikseen töihin kutsuttavana. Olen nähnyt viimeisen 10 vuoden aikana aivan järjettömän määrän hyviä työntekijöitä jotka elävät jatkuvassa epävarmuudessa, koska koska tahansa voi tulla kenkää. Joku voi saada kenkää jo jos tekee työnsä niin hyvin, että se käy johdon itsetunnon päälle. Sitten jos joutuu vuokratyöntekijäksi niin siitä asemasta ei päästä helposti pois.
Nykyisessä työpaikassa on 40-50-vuotiaita ihmisiä joilla on kaikilla hyvä työmotivaatio ja osaamista. Ihmisiä kohdellaan kuitenkin pelkkinä resursseina. Jos tulee vaikka lähes kolmen viikon tauko tarjotuissa keikoissa ei kukaan siitä edes ilmoita, ei asiakasyrityksen eikä vuokrafirman puolesta.
Härskeintä on, että tuostakin työstä laitetaan jatkuvasti ihmisiä pihalle siksi ettei tarvitsisi maksaa heille vuosilomista. Sitten otetaan uusia tilalle. Ei perehdytetä tai perehdytetään ylimalkaisesti. Minua perehdytti toinen vuokratyöntekijä joka kohteli kaltoin kunnes ärähdin takaisin.
Työssä ei saa kuunnella musiikkia tai jutella. Ymmärrän ettei mistään korvanapeista saa, mutta se ettei saa edes radiosta tai levyltä kuunnella tai vähän keskustella on sairasta. Se on kaikki pois työhyvinvoinnista, mutta kun puhutaan resursseista eikä ihmisistä niin mihin resurssi tarvitsee työhyvinvointia? Se on tarkoitettu ihmisiä varten, ei jotain resurssia joka on olemassa vain tehdäkseen jotain yksittäistä työtä.
Palkka on hyvä, mutta siihen se jääkin. Ja sellaiseen 8-16 työhön on toisessa vuokrafirmassa 600 hakijaa. Eli on varaa pompottaa ihmisiä.
Tämä mitä nämä nuoret tekevät eli saikuttavat miten haluavat on täysin oikein. Millenniumit ja x-sukupolvi on hyviä tunnollisia työntekijöitä ja mitä siitä saa? Ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäänsä työn arvostus on laskenut. Meillä oli vanha perinne, jossa arvostettiin kovaa työmiestä. Tähän arvoon suomalainen hyvinvointi on nojannut, Järvinen sanoo.
Viime vuosien muutoksen taustalla on hänen mukaansa useitakin syitä. Kasvatuskulttuuri on muuttunut kaverikulttuuriksi eikä lapsilta vaadita tarpeeksi.
Lapset saavat kun pyytävät, heillä ei ole rajoja eikä kotiintuloaikoja. Vanhemmat eivät enää siedä lasten turhautumista ja pettymyksiä. Lapset eivät opi ponnistelemaan. Myös kouluelämässä on samanlainen ilmiö, vaatimustaso on laskenut.
Yksi viime aikojen tekijä on myös sosiaalinen media, joka korostaa välitöntä menestystä ja helppoa rikastumista.
Työntekijän arvostus on laskenut. Työn pitäisi olla työnantajalle tai firman omistajalle mahdollisimman halpaa, ja pienimmänkin taloudellisen vastoinkäymisen jälkeen aletaan potkia ihmisiä pellolle. Tietysti tuollainen muuttaa myös työntekijöiden suhtautumista työntekemiseen ja työpaikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin voi sanoa mitään, pitäisi tietää, onko kokeillut palkanmaksua?
Älä viitsi jankuttaa, idiootti. Varmasti hän maksaa palkkaa, taitaa tuet olla niin suuret, ettei sinun kannata tuohonkaan työhön mennä.
Jos työ on sellaista, että sitä pystyy tekemään kuka vain, pienen harjoittelun jälkeen, kuten Jaskarin työ, niin ei siitä silloin insinöörin palkkaa makseta.
Paras ratkaisu työhaluttomuuteen on tukien leikkaus entisestään. Alkaa työnteko kiinnostaa.
Työnantaja voi aina tehdä itse sellaiset työt, joista ei halua maksaa palkkaa työntekijälle. Se on helppo ratkaisu tällaiseen ongelmaan.
Jos työnantaja kuitenkin kokee tarvitsevansa apua, niin silloin sille apuun tulevalle työvoimalle täytyy maksaa asiallista palkkaa. Työntekijöitä täytyy myös kohdella asiallisesti, vaikka heillä ei olisi korkeaa koulutusta ja hienoa taustaa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin voi sanoa mitään, pitäisi tietää, onko kokeillut palkanmaksua?
Voi haukotus. Täällä nämä lusmut sitten ilmoittautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieroonkasvanut työelämä hupenuttaa ne työhalut, ei se tyhjästä johdu.
Kuulitko kokkari!
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Sellainen duuni, josta tykkää tai toinen vaihtoehto niin hyvä taloudellinen korvaus, että tekee ihan rahan takia.
Ihmisten prioriteetit ovat muuttuneet. Joten kaikki ei tee paskaduunia rahan takia, jos saman rahan saa Kelasta.
Juuri siksi samaa rahaa ei pidä saada Kelasta. Tukia leikataan niin kauan, että työ alkaa maistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkaa duunarisi vuokrafirman kautta, nollasopimuksilla, surkealla palkalla. Ole yllättynyt ettei nää ole niin sitoutuneita duunareiksi kuin jostain mystisestä syystä haluaisit kaiken tuon jälkeen?!
Tuntuu että suomessa firmoja(kin) johtaa jostain syystä harvinaisen pösilö sukupolvi tällä hetkellä. Kuten mediaa, politiikkaa ja käytännössä kaikkea muutakin. Alkaa näkyä se, miten systemaattisesti suomalaista yhteiskuntaa tyhmennettiin suomettumisvuosikymmenet ja nostettiin johtoasemaan aateuskollisuuden eikä järjen tai osaamisen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäänsä työn arvostus on laskenut. Meillä oli vanha perinne, jossa arvostettiin kovaa työmiestä. Tähän arvoon suomalainen hyvinvointi on nojannut, Järvinen sanoo.
Viime vuosien muutoksen taustalla on hänen mukaansa useitakin syitä. Kasvatuskulttuuri on muuttunut kaverikulttuuriksi eikä lapsilta vaadita tarpeeksi.
Lapset saavat kun pyytävät, heillä ei ole rajoja eikä kotiintuloaikoja. Vanhemmat eivät enää siedä lasten turhautumista ja pettymyksiä. Lapset eivät opi ponnistelemaan. Myös kouluelämässä on samanlainen ilmiö, vaatimustaso on laskenut.
Yksi viime aikojen tekijä on myös sosiaalinen media, joka korostaa välitöntä menestystä ja helppoa rikastumista.
Työntekijän arvostus on laskenut. Työn pitäisi olla työnantajalle tai firman omistajalle mahdollisimman halpaa, ja pienimmänkin taloudellisen vastoinkäymisen jälkeen aletaan potkia ihmisiä pellolle. Tietysti tuollainen muuttaa myös työntekijöiden suhtautumista työntekemiseen ja työpaikkaan.
Pakko myöntää, että itselläkin motivaatio romahti kun sai pari kertaa lapun yt-neuvotteluissa. Ei kiinnosta sitoutua työhön, josta voi saadat potkut milloin tahansa.
Nykyään osaan ottaa työn vaan työnä, enkä tee kuin sen mitä on pakko. Ja saikulle jään pienestäkin vaivasta.
Olen huomannut, että asenteen muutos ei ole vaikuttanut palkkaan eikä siihen miten työnantaja minuun suhtautuu.
Onneksi on enää vain 10 vuotta eläkeikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin ymmärrettävää. Miksi tehdä töitä valtiolle joka lähettää miljarditolkulla rahojamme Italiaan, Afrikkaan, Lähi-itään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin voi sanoa mitään, pitäisi tietää, onko kokeillut palkanmaksua?
Voi haukotus. Täällä nämä lusmut sitten ilmoittautuu.
Oletko sinä niitä työnantajia, joille pitäisi ilmaiseksi tehdä töitä?
Nuoruudessani kävin parissa sellaisessa yrityksessä töissä ilman palkkaa. Eikä mikään kelvannut. Vaikka teki sen mistä oli sovittu, niin valittivat silti. Olisi kuulemma pitänyt tehdä enemmän ja muitakin töitä.
Vieläkin nousee aggressiot pintaan kun muistelen sitä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee kommentteja niin on helppo ymmärtää miksi uusia yrityksiä ei perusteta ja vanhat yrittäjät haluavat myydä elämäntyönsä pois. Työn tekemisen arvostus on laskenut viime vuosikymmeninä ja tuskin sille voidaan tehdä mitään. Yhteiskunta alkaa vähitellen rappeutua jos työtä ei haluta tehdä ja verotulot romahtavat. Velanottoa tuskin voidaan kovin montaa vuosikymmentä jatkaa eli elintason laskun on edessä ennemmin tai myöhemmin.
Pienyritykset, joiden perustamiseen riittäisi vähäisempi koulutus ja pääoma, eivät menesty. Kilpailu on kovaa ja vaikka joku menestyy ja pärjää, niin vieressä on sitten yksi tai useampi jolla jää käteen vaan velat.
Nykymaailmassa odotus on monivuotinen korkeakoulutus, velkarahalla, mutta valitettavasti ei ole mitään takeita saako sitä työpaikkaa ja mahdollisuutta maksaa velkoja pois. Lapsiakin pitäisi tehdä hedelmällisessä iässä, mutta silti samalla odotetaan että oma talous on vakaa, ja molemmat vanhemmat tekevät osansa. Selvänäkijähän pitäisi olla voidakseen ennustaa käykö hyvin vai huonosti.
Odotukset nuoria kohtaan ovat kovia ja ihmisen koko arvo mitataan rahallisessa tuottavuudessa. Kyllä siinä helposti kokee itsensä karjaksi ennemmin kuin ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on ihan selvä syykin. Asenne työelämään muuttui sen myötä kun työelämä muuttui epävarmaksi pätkäksi, samalla kun vaatimukset kasvoivat suhteettomiksi ihmisten jaksamiseen nähden, samalla kun palkkojen ostovoima katosi. Ne suuret ikäluokat saivat ahkerasta työstään palkinnon, hyvän ja materiaalisesti turvatun elämän. Nykynuorille sukupolville mukavasti palkattu ja kohtuudella kuormittava vakityö, asuntolaina ja niiden mahdollistama perhe-elämä ovat utopiaa. Ja silti oletetaan, että he sitoutuvat ja painavat suurten ikäluokkien tapaan? Miksi ihmeessä, elleivät he siitä mitään hyödy?
Oma ikäluokka on näiden välissä, ja meidän innon vei jo eläkeiän karkaaminen horisonttiin samalla kun kertymää saksittiin. Eivät ihmiset tee töitä vain työnilosta, vaikka niin kuinka haluttaisiin kuvitella.
Muuta muualle jos ottaa päähän ja ruoho on vihreämpää muu
Mä asustelen jo kesät Norjassa, se riittää kyllä. En haikaile pysyvää muuttoa edes sinne. Täällä saattelen vanhukset eteenpäin ja tänne olen kasvattanut lapseni, tämä on mun kotimaani. Valitettavan huonosti pidetty. Se ottaa päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt siis puhutaan siitä, kuinka ulkomaalaiset, yhtenä suurena ryhmänä, ovat kaikki parempia työntekijöitä kuin suomalaiset. Jostain syystä tämä työhalu ei heidän kotimaassaan kummoinen ole, mutta räjähtää taivaisiin kun he pääsevät Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Maksa euro niin teen euron verran töitä. Maksa kaksi euroa niin teen tuplasti töitä. Ei ole kauhean vaikea yhtälö ymmärtää??
Nykynuorilla se ei mene noin. Maksat euron ja tulen töihin jos kerkeän. Voin ottaa loparit, saanhan toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Sellainen duuni, josta tykkää tai toinen vaihtoehto niin hyvä taloudellinen korvaus, että tekee ihan rahan takia.
Ihmisten prioriteetit ovat muuttuneet. Joten kaikki ei tee paskaduunia rahan takia, jos saman rahan saa Kelasta.
Juuri siksi samaa rahaa ei pidä saada Kelasta. Tukia leikataan niin kauan, että työ alkaa maistua.
Leikkaaminen ei kuitenkaan hyödytä paljoakaan tai aiheuttaa oikeastaan enemmän vahinkoa yhteiskunnalle. Ensinnäkään töitä ei riitä kaikille - Suomeen ei enää ikinä saada täystyöllisyyttä, vaikka kuinka kiusattaisiin työttömiä. Toinen juttu on se, että mitä vähemmän ihmisillä, työttömilläkin, on rahaa käytettävissä, sitä heikommin Suomen kansantalous pyörii, ja siitä kärsivät ihan kaikki. Näkeehän jokainen, joka kykenee kohtaamaan todellisuuden, että Orpo-Purran konstit eivät toimi, vaan ainoastaan pahentavat tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin voi sanoa mitään, pitäisi tietää, onko kokeillut palkanmaksua?
Eikö sen kokeilu ole aika haastavaa jos henkilö ei edes tule työpaikalle?
"Peruskouluista katoaa lähivuosina puolet.
Peruskoulujen määrä Suomessa on lähes puolittumassa 15 vuoden sisällä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys. 100 000 oppilasta vähemmän vuonna 2040. Osalle paikkakunnista ei jää edes yhtä koulua."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin voi sanoa mitään, pitäisi tietää, onko kokeillut palkanmaksua?
Eikö sen kokeilu ole aika haastavaa jos henkilö ei edes tule työpaikalle?
Uutisissa on usein juttuja siitä, miten moniin työpaikkoihin on satoja hakijoita. Varmasti tilalle on saatavissa joku toinen. Mutta aika heikkoa, jos kaikkien rekrytemppuratojen jälkeen onkin palkattu joku, joka on oikeasti laiska.
Yhä useampi työntekijä kertoo työnantajien hupenevista palkanmaksuhaluista.