Lue keskustelun säännöt.
"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!
18.11.2025 |
Vietän joulua joka vuosi vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Siskollani on kaksi lasta, 3v ja 6v. Äitini ja siskoni ovat aloittaneet lasten synnyttyä perinteen, että vain lapsille ostetaan joululahjoja, koska eivät aikuiset niitä kuulemma tarvitse. Alkaa vaan turhauttaa kun minulta odotetaan joka joulu kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja siskon lapsille mutta sisko ei itse osta minulle ikinä mitään. Miten te muut vastaavassa tilanteessa olevat toimitte? Kehtaisinko jättää tänä vuonna lahjat ostamatta kun en itsekään saa mitään?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskon lapsehan voi askarrella jotain "kivaa" ap:lle lahjaksi. Ap on varmasti ikionnellinen, jos saa esim. 3-vuotiaan sormiväreillä töhtimän tonttufiguurin lahjaksi <3
Mikäs sun ongelma on?
Ei mikään. Löysää vähän hattua äläkä ota tätä höpöpalstaa noin helvetin tosissasi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suklaarasia lahjaksi, se riittää.
Suklaarasia on yksi turhimmista lahjoista. Jos ei mitään muuta keksi, parempi olla ostamamatta sitäkään.
Samaa mieltä. Toisaalta mulla on kiva naapuri joka yleensä on tuonut mulle jonkun vähän paremman glögin jouluna, mä sit olen hänelle kierrättänyt näitä konvehtirasioita kun tiedän että niistä pitää. Itse en konvehdeista välitä.
Vierailija kirjoitti:
Rahasi päätyvät kuitenkin lopulta minun lapsilleni, koska sinä et jatka sukua. Anna nyt vaan kiltisti jo ennakkoon lahjoina rahaasi lapsilleni, he ovat sukumme tulevaisuus!
T. Siskosi
Omat rahat voi testamentata vaikka AA-kerholle tai eläinsuojeluun, jos ei halua sukulaisloisia rikastuttaa. Antaminen on vastavuoroista.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kasvatettu lapsi on iloinen vaikka karkkipussista. Mitään sen kummempaa ei tarvitsekaan.
Mun veljen esikoinen rakastaa kurkkua. Annoin monta v lahjaksi 5 kurkkua. Vieläkin on jäljellä pätkä yhdestä joulusta, kun avaa paketin ja huutaa innoissaan kurkkuja.
Itse ajattelen, että lahjoja ostetaan koska on kiva ostaa lahjoja.
Jos kokee että joutuu vuodesta toiseen lahjomaan, se ei enää ole mukavaa. Joko muuttaisin omaa asennetta et se taas olisi kivaa, tai sitten en vaan veisi lapsille mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuon ikäisille lahjat tuo joulupukki? Silloinhan ne lapset ei tiedä, jos täti jättääkin lahjat ostamatta. Siskon tukehtukoon vtutukseensa, jos ei kestä sitä, että kaikki eivät hypi hänen pillinsä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Lahjojen osto aikuisille on mielestäni lähinnä kiusallista. Ehkä parisuhteen alussa joku tälläinen kuuluu kaavaan, mutta paremmin on sopinut sellainen meininki että ei silloinkaan väkisin hommata lahjoja. Joskus kirjoitettiin toisillemme sellaiset hemmottelulahjakortit sisältäen itsesuoritettua hierontaa yms. ja herkkuja tarjoiltuna tms. Se oli hauskaa ja sopivan leikkisää.
on kiva saada paketteja ja panostus niiden ulkonäköön. 10-150e kpll, jotain mitä tietää toisen käyttävän,,hyväksi todettu, tutkii toisen kosmetiikkalaukun,hyllyt, shampoot. brunssilahjakorrti kahvilaan joka alle 20e,,noi lahjakortit voi myös laittaa laatikkoon. superkauniit pakettikortit, joulukortteja ja kauneimmat muistojen pahvilaatikkoon, kiva katsoo 50v kuluttua. ja esteettisesti kauniita -jos kuusikin,sen alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaihminen marisee kun ei saa joululahjoja, voi hyvää päivää taas! Noloa!
Vierailija kirjoitti:
Anna lahjaksi jotain aineetonta ja uniikkia, kuten nokkahuilulla soitettu itse sävelletty taideteos livenä, ei maksa mitään ja kaikille tulee hyvä joulumieli :)
PARAS!! 😂👍💯
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viettäisin joulun ihan vaan itsekseni.
Onko ap autistinen tms? Normaalille aikuiselle sillä ei ole mitään merkitystä saako sen kiintiösuklaakonvehdin vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne siskon lapset yhtään ihmettele, miksi aikuisille ei ole lahjoja? Mun lapsille on aina ollut tosi tärkeää saada antaa lahjat myös aikuisille. Pieninä ostettiin ja paketoitiin yhdessä, ja olivat haljeta jännityksestä joulua odottaessa. Voi olla, että joskus saattoi jo etukäteen lipsahtaa, mitä paketteihin laitettiin.
Pikkukoululaisina saivat rahan ja kävivät itse lahjaostoksilla. Tähän kuului myös salamyhkäistä paketointia ja lahjojen piilotusta. Ostivat toki lahjat myös toisilleen.
Edelleenkin nyt kun ovat teinejä lahjoja vaihdetaan ja aina se antamisen ilo ja lahjan saajan yllättäminen tuntuu olevan se tärkein juttu. Siitäkin huolimatta, nyt aika usein kysyvät ensin toiveita. Koskaan ei olla pröystäilty lahjojen hinnoilla, vähemmälläkin saa lahjansaajaa ilahduttavaa.
Mutta kaikki tietysti tyylillään.
Tämä <3
Meillä sama asia. On tärkeää opettaa lapset iloitsemaan myös antamisesta, ja kyllähän he iloitsevatkin.
Itsekin edelleen iloitsen kun ostan vanhemmilleni toivekirjan ym. Hekin antavat minulle toivelahjan, enkä näe mitä väärää tässä aikuisten lahjomisessa on.
Vierailija kirjoitti:
Älä osta kallista, äläkä lahjalistalta. Ostat mitä tykkäät.
Nimenomaan näin. Ja saa olla halvat, esim kirppikseltä. Koska ethän halua olla lahja-automaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karseaa kuulla, kun aikuinen valittaa, ettei hänelle osteta joululahjoja.
Jos niin kamalasti harmittaa antaa siskonlapsille joululahjoja, älä osta niitä.
Ei tuo ole se pointti, sä et vaan tajuu. Ei ap yleisesti,että pittää saaha lahjoi.... vaan kun hänellä ei ole lapsia joille se siskon lättänä myös joutuis ostamaan myöskiiii. siskolättypee listoittaa mitä hänen jälkikasvulleen pitää ostaa. Niin olisihan se kohteliasta huomioida tätä lapsetonta maksumies siskoa edes lahjakortilla kukkakauppaan tai brunssikahvilalahjakortilla alle 20e , ei mitään ,mutta onhan lapsettomallakin kuluja omiakin, niin hänellä ostatetaan- joku pelisilmä puuttuu sulta ja tuolta siskonläsyltä.
Mä annan lahjaksi aina oman lapseni käytettyjä leluja. Hyväkuntoisia tietenkin. Ihan turha ostaa jatkuvasti uutta.
Ei tulisi mieleenkään lahjoa pelkkiä lapsia vaan on meillä aina jaettu lahjoja sekä aikuisille että lapsille. Lahjoista ilahtuu kaikki :)
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap:n sisko, käärisin vanhaan sanomalehteen kaupan halvimman lakupatukan. Ei tarvitsisi kitistä, ettei saa lahjaa :D
Ja kymmenen lapsen äiti, joka kannattaa sitä ettei aikuisille lahjoja, ilmoittautui...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu on lasten juhla! Minulla on yksi lapsi itsellä ja ostan silti lahjoja parille kymmenelle sukulaislapselle. Mutta sehän on minun oma päätökseni! Kukaan ei pakota ostamaan. Kukaan ei myöskään odota mitään kovin ihmeellistä, koska kaikki tietää, että olen vähävarainen. Ostan siis 15-25 € hintaisia lahjoja. Saan itse yleensä yhden, noin 25-30€ hintaisen lahjan.
omallesi jasen lisäksi vielä 20 muulle lapselle ja olet vähävarainen. lahjat 15-25e.
no moni ns vähävarainen laskee pennosiaan, saako laskut maksettua, arkiruokaa, saati omalle lapselle jotain-saati juhlaruokaa. oletko edes pienituloinen- vai vähävarainen...
Alan ostelemaan niitä jo tammikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasi päätyvät kuitenkin lopulta minun lapsilleni, koska sinä et jatka sukua. Anna nyt vaan kiltisti jo ennakkoon lahjoina rahaasi lapsilleni, he ovat sukumme tulevaisuus!
T. Siskosi
Omat rahat voi testamentata vaikka AA-kerholle tai eläinsuojeluun, jos ei halua sukulaisloisia rikastuttaa. Antaminen on vastavuoroista.
Miks ne pitäisi testamantata mihinlään? Itse aion käyttää vanhana rahat palveluihin siivouspalvelut jne en jätä senttiäkään kellekään
Eikö ne siskon lapset yhtään ihmettele, miksi aikuisille ei ole lahjoja? Mun lapsille on aina ollut tosi tärkeää saada antaa lahjat myös aikuisille. Pieninä ostettiin ja paketoitiin yhdessä, ja olivat haljeta jännityksestä joulua odottaessa. Voi olla, että joskus saattoi jo etukäteen lipsahtaa, mitä paketteihin laitettiin.
Pikkukoululaisina saivat rahan ja kävivät itse lahjaostoksilla. Tähän kuului myös salamyhkäistä paketointia ja lahjojen piilotusta. Ostivat toki lahjat myös toisilleen.
Edelleenkin nyt kun ovat teinejä lahjoja vaihdetaan ja aina se antamisen ilo ja lahjan saajan yllättäminen tuntuu olevan se tärkein juttu. Siitäkin huolimatta, nyt aika usein kysyvät ensin toiveita. Koskaan ei olla pröystäilty lahjojen hinnoilla, vähemmälläkin saa lahjansaajaa ilahduttavaa.
Mutta kaikki tietysti tyylillään.