"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!
Vietän joulua joka vuosi vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Siskollani on kaksi lasta, 3v ja 6v. Äitini ja siskoni ovat aloittaneet lasten synnyttyä perinteen, että vain lapsille ostetaan joululahjoja, koska eivät aikuiset niitä kuulemma tarvitse. Alkaa vaan turhauttaa kun minulta odotetaan joka joulu kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja siskon lapsille mutta sisko ei itse osta minulle ikinä mitään. Miten te muut vastaavassa tilanteessa olevat toimitte? Kehtaisinko jättää tänä vuonna lahjat ostamatta kun en itsekään saa mitään?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt on kummaksi mennyt maailman meno, kun lähipiirin lapsille ei voida edes joululahjoja ostaa, kun itse ei saada mitään vastineeksi! Aivan hullua.
Joo. Olen aivan järkyttynyt tästä ketjusta. Olen kaikkialla lähipiirissäni pitänyt itsestäänselvänä, että lapsille on kivaa antaa lahjoja, mutta ei aikuiset niitä tarvitse. En muista milloin olisin viimeksi saanut joululahjan itse. Silti hankin niitä mieluusti omille ja sukulaisten lapsille.
Ilmeisesti se on tätä nykyaikaa, että aikuisetkin heittäytyvät kiukuttelemaan, jos eivät saa mieluisia lahjoja. Ja aina täytyy miettiä että eihän varmasti ole antanut yhtään enempää lahjaa kuin mitä itse saa.
Huomaa myöskin ahneiden viestien saamien yläpeukkujen määrä ja ei-ahneiden viestien saamien alapeukkujen määrä, avaussivulta lähtien. Täällä ihan OIKEASTI ollaan sitä mieltä, että on väärin sopia, ettei aikuisten kesken vaihdeta joululahjoja.
Ei ole väärin sopia, tässä vaan on selvästi päätetty tästä lahjojen annosta huolimatta siitä, että ap haluaisi itseään muistettavan. Käsittääkseni sopimus vaatii kaikkien osapuolien hyväksynnän ja aloituksesta ei saanut sellaista kuvaa, että ap olisi tyytyväinen tilanteeseen.
"odotetaan joka joulu kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja siskon lapsille"
Miksi sä olet suostunut tähän? Lopeta se. Päätä itse mitä annat vai annatko mitään. Sun rahat ne on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt on kummaksi mennyt maailman meno, kun lähipiirin lapsille ei voida edes joululahjoja ostaa, kun itse ei saada mitään vastineeksi! Aivan hullua.
Kyse on vastikkeettomuudesta, siitä että lähipiiri olettaa sinun tekevän kalliita ostoksia vuodesta toiseen ja samalla vielä vähättelee aikuisten lahjatoiveita sanomalla, että joulu on lasten juhla. Antamisesta menee ilo, jos itsekin toivoisi jotain saavansa ja sitä ei vaan tule, mutta toiveita kyllä lasten puolesta ladellaan vasemmalta ja oikealta. En minä ole aikuiseksi tultuani lakannut ilahtumasta, kun ihmiset muistavat lahjoilla. Kukaan ei myöskään käske ostamaan krääsää, suklaa, viinipullo tai lahjakortti toimivat suurimmalle osalle aikuisista vallan mainiosti.
Miksi sinulla on oletus, että lahjan pitää olla nimenomaan KALLIS? Muutamalla eurolla s
no v...tu kun ne vanhemmat vaaaaatiiiii, tekee kuin hääparin lahjalistat ja liikkeet. siis ihan järkkyä just vastaava oli serkulla,itse lapseton suht pienituloinen, niin senkii sisko teki lista.lapset 1.5, 4v ja 7v . 70-100.250 e huom huom yhden lahjan kappalehinta. se seiska vee kyll toivoi jotain 400e puhelinta, melkein siskon kk vuokrasta iso osa. ja ei tuu mieleen mistä se sisko nyhtää ne rahat- velkaako ottaa. no mutku mutku,,eihän teillä sinkuilla oo menoja-rahat säästyy. eli ai sinkuilla ei laskuja, lainaa, ruuat,vakuutukset,matkat, autoa, irtaimistoa,harrastusta, yms henkilökohtaista menoa. sinkut saa lahjoittaa tulonsa suoraan siskon pennuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasi päätyvät kuitenkin lopulta minun lapsilleni, koska sinä et jatka sukua. Anna nyt vaan kiltisti jo ennakkoon lahjoina rahaasi lapsilleni, he ovat sukumme tulevaisuus!
T. Siskosi
Omat rahat voi testamentata vaikka AA-kerholle tai eläinsuojeluun, jos ei halua sukulaisloisia rikastuttaa. Antaminen on vastavuoroista.
Eihän tämä ilmaispöytään tunkeva loiseläjä ole vastavuoroisesti siskolleen lahjoja ostamassa, vaan itselleen vain itkee lahjoja kuin pikkulapsi.
että sulla ei oo älliä eikä käytöstapoja. on kohteliasta huomioida esim kukkakaupan lahjakortilla siskoa joka syytää lahjoja ja aikaa vaivaa tuon möllisiskon kersoille ja kun itsellään ei oo lapsia edes jolle sit se sisko ostais vastavuoroisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt on kummaksi mennyt maailman meno, kun lähipiirin lapsille ei voida edes joululahjoja ostaa, kun itse ei saada mitään vastineeksi! Aivan hullua.
Kyse on vastikkeettomuudesta, siitä että lähipiiri olettaa sinun tekevän kalliita ostoksia vuodesta toiseen ja samalla vielä vähättelee aikuisten lahjatoiveita sanomalla, että joulu on lasten juhla. Antamisesta menee ilo, jos itsekin toivoisi jotain saavansa ja sitä ei vaan tule, mutta toiveita kyllä lasten puolesta ladellaan vasemmalta ja oikealta. En minä ole aikuiseksi tultuani lakannut ilahtumasta, kun ihmiset muistavat lahjoilla. Kukaan ei myöskään käske ostamaan krääsää, suklaa, viinipullo tai lahjakortti toimivat suurimmalle osalle aikuisista vallan mainiosti.
Miksi sinulla on oletus, että lahjan pitää olla nimenomaan KALLIS? Muutamalla eurolla saa jo lahjoja, joista lapset ovat ikionnellisia. Ei joku 3v ymmärrä, onko lahja maksanut tonnin vai euron.
Ap:n aloitustekstissä mainitaan, että toivotaan "kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja". Siksi oletan, että kyse ei ole muutaman euron lahjasta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne siskon lapset yhtään ihmettele, miksi aikuisille ei ole lahjoja? Mun lapsille on aina ollut tosi tärkeää saada antaa lahjat myös aikuisille. Pieninä ostettiin ja paketoitiin yhdessä, ja olivat haljeta jännityksestä joulua odottaessa. Voi olla, että joskus saattoi jo etukäteen lipsahtaa, mitä paketteihin laitettiin.
Pikkukoululaisina saivat rahan ja kävivät itse lahjaostoksilla. Tähän kuului myös salamyhkäistä paketointia ja lahjojen piilotusta. Ostivat toki lahjat myös toisilleen.
Edelleenkin nyt kun ovat teinejä lahjoja vaihdetaan ja aina se antamisen ilo ja lahjan saajan yllättäminen tuntuu olevan se tärkein juttu. Siitäkin huolimatta, nyt aika usein kysyvät ensin toiveita. Koskaan ei olla pröystäilty lahjojen hinnoilla, vähemmälläkin saa lahjansaajaa ilahduttavaa.
Mutta kaikki tietysti tyylillään.
Tämä just hauskaa, se salamyhkäily ja touhu ja se kun niitä lipsahduksia sattuu, niin hölmön hauskaa. lapsen ilo kun ei äiti arvaa mitä se saa, täällä tuherran salaaa. ennen olikin radiossa joululahjavalvojaiset. silloin uuni kinkussa, ja jokainen tuherteli salapaketteja ja kiikutti niitä kuusen alle. kuusi hankittu aaton aattona. aikuiset nukkui ja välikello soi kinkkua katsomaan uunista ja kuorruttamaan. aamulla ihana tuoksu-hyvää aattoaamua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasi päätyvät kuitenkin lopulta minun lapsilleni, koska sinä et jatka sukua. Anna nyt vaan kiltisti jo ennakkoon lahjoina rahaasi lapsilleni, he ovat sukumme tulevaisuus!
T. Siskosi
Omat rahat voi testamentata vaikka AA-kerholle tai eläinsuojeluun, jos ei halua sukulaisloisia rikastuttaa. Antaminen on vastavuoroista.
Eihän tämä ilmaispöytään tunkeva loiseläjä ole vastavuoroisesti siskolleen lahjoja ostamassa, vaan itselleen vain itkee lahjoja kuin pikkulapsi.
Kyllä ap kai olisi lahjoja ostamassa, jos häntäkin muistettaisiin. On siitä ihan syytä valittaa, kun muut ovat ilman häntä päättäneet että aikuisille ei mitään hankita vaikka ap kantaisi millaiset toivelahjat siskonlapsille. Aloituksesta ei käy ilmi onko ap tuomassa joulupöytään tarjoiluja, kannattaa varmaan lopettaa tuo ilmaispöydästä puhuminen.
Ap jätti kertomatta, että osallistuuko joulun ruokakuluihin ja niiden valmistukseen mitenkään? Jos ei osallistu, vaan menee valmiiseen pöytään, niin eikös siinä ole jo joululahjaa tarpeeksi sinulle? Jotenkin tuntuu oudolta, että aikuisena ihmisenä kilpailet lasten kanssa siitä, että minullekin lahjoja. Itse ainakin tykkään antaa lahjoja jouluna ja hyvä sopimus tuo, että aikuisille ei osteta, mutta ostan erittäin mielelläni niitä lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n sisko kutsuu hänet valmiiseen pöytään jouluksi ja ap ei koe saavansa mitään vastinetta sille, että ostaa siskon lapsille lahjoja? Jo on kiittämätöntä sakkia.
Kauheasti alapeukkuja tähänkin viestiin jo. Ilmeisesti kukaan näistä lahjanahneista ei arvosta joulunvieton järjestelyjä, leipomista, siivoamista, ruoanlaittoa, kodin koristelua? Koitapa ap tehdä se kaikki itse, ehkä arvostus nousisi sitten. Voit tietenkin myös jättää kaiken tekemättä ja istua yksin joulut asunnossasi, jos se sopii sinulle paremmin.
Ei se ap:n sisko noita järjestelyjä ap:n vuoksi tee, vaan todennäköisesti hän tekisi ne ihan oman perheen ja lastensa takia tulee ap käymään tai ei. Sekään ei ole kaunis ajatus, että ikään kuin odotetaan niitä lapsien kalliita lahjoja "palkaksi" siivouksista ja kestitsemisestä. En mitenk
Eikös se Mummo tee noin ja aappi ja sisko ahne tulee sinne perässä kersoineen. Hyvä jos molemmat osallistuu. Ap tuoko myös tai rahana tai työnä, paistaako kinkun jonka ostanut, kakut yms kuka tuo, tekee. Mummolassa eikös noi vietä joulun. eli tekeekö lahjalistasisko mitään ruokia, siivouksia,osataako mummolaankaan mitään, jääkö sekin ap:n kontolle.
Vierailija kirjoitti:
Ap jätti kertomatta, että osallistuuko joulun ruokakuluihin ja niiden valmistukseen mitenkään? Jos ei osallistu, vaan menee valmiiseen pöytään, niin eikös siinä ole jo joululahjaa tarpeeksi sinulle? Jotenkin tuntuu oudolta, että aikuisena ihmisenä kilpailet lasten kanssa siitä, että minullekin lahjoja. Itse ainakin tykkään antaa lahjoja jouluna ja hyvä sopimus tuo, että aikuisille ei osteta, mutta ostan erittäin mielelläni niitä lapsille.
Eipä ap kertonut sitäkään menevätkö sisko lapsineen vai vanhemmat valmiiseen pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasi päätyvät kuitenkin lopulta minun lapsilleni, koska sinä et jatka sukua. Anna nyt vaan kiltisti jo ennakkoon lahjoina rahaasi lapsilleni, he ovat sukumme tulevaisuus!
T. Siskosi
Omat rahat voi testamentata vaikka AA-kerholle tai eläinsuojeluun, jos ei halua sukulaisloisia rikastuttaa. Antaminen on vastavuoroista.
Eihän tämä ilmaispöytään tunkeva loiseläjä ole vastavuoroisesti siskolleen lahjoja ostamassa, vaan itselleen vain itkee lahjoja kuin pikkulapsi.
Kyllä ap kai olisi lahjoja ostamassa, jos häntäkin muistettaisiin. On siitä ihan syytä valittaa, kun muut ovat ilman häntä päättäneet että aikuisille ei mitään hankita vaikka ap kantaisi millaiset toivelahjat siskonlapsille. Aloitukses
Siis sehän ei ole hänen kohdallaan ongelma, että yleisesti aikuiset vaihtais lahjoja, sehän oli ok. Mutta tää sisko kun hän ei voi muistaa tätä joka ostaa hänen lapsilleen lahjoja ja laatii toivelistaa-kallista. Jos toinen ostaa hänen lapsilleen,raha, aika, vaiva, ja ap:lla ei ole lapsia, että hänenkin lapsilleen, niin olisihan se asianmukaista, että edes lahjakortilla kukkakauppaan muistaisi tms muu lahjakortti tms. tuote mistä ap pitää. Ap:lla rahanmenoa vuodesta toiseen kuin jokin vuotuinen pakollinen lasku.
Eri asia miten jakavat ravintokulut, olikos noi mummolassa joulun. Toivotavasti sisko maksaa ruokaa enemmän ja vapauttaa ap:n sitten edes tältä osin. Mutta enpä usko. Mummohan se maksaa ja ap myös.
Niistä ruokakuluista. Niinä vuosina kun minun perheessäni vietettiin mummolajouluja, vanhempani maksoivat kaiken. Lisäksi oletettiin itsestäänselvästi että minä sinkkuna menen viimeistään aatonaattona auttamaan valmisteluissa ja touhuan myös aattona keittiössä. Ja, koska joulu on lasten juhla, en tietenkään saanut viedä mukanani edes yhtä saunaolutta.
Siis mitä ihmettä?
Me ostetaan miehen siskon lapsille lahjat. Ihan vapaaehtoisesti. Lapset ovat kohteliaita ja lähettävät aina innokkaat kiitosviestit takaisin (muutakin kuin "kiitos" siis). Emme osta aikuisten kesken lahjoja, niinpä siskon perhe ei osta meille mitään. Emme edes vietä joulua heidän kanssaan. Miksi miehen siskon perhe olisi meille jotain "velkaa" tästä?
Arvostan suunnattomasti sitä että saamme kutsut heille lasten synttäreille (jonne tietty viemme lahjat) ja lasten tärkeisiin tapahtumiin. Meidät kutsutaan myös ex tempore heille viettämään aikaa. Lapset myös haluavat viettää meidän kanssa aikaansa. Vietämme itse asiassa paljon aikaa miehen kaikkien sisarusten ja heidän perheidensä kesken. Koen saavani siinä enemmän kuin antavani.
Poikkeus aikuisten lahjamenettelyyn on se, jos joku meistä aikuisista täyttää tasavuosia. Tapana on silloin hankkia kimpassa isompi lahja synttärisankarille. Tämäkään ei varmasti riittäisi ap:n kaltaisille, jotka laskevat sitä että nyt olen antanut näin paljon ja saanut näin paljon, olen tappiolla.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Me ostetaan miehen siskon lapsille lahjat. Ihan vapaaehtoisesti. Lapset ovat kohteliaita ja lähettävät aina innokkaat kiitosviestit takaisin (muutakin kuin "kiitos" siis). Emme osta aikuisten kesken lahjoja, niinpä siskon perhe ei osta meille mitään. Emme edes vietä joulua heidän kanssaan. Miksi miehen siskon perhe olisi meille jotain "velkaa" tästä?
Arvostan suunnattomasti sitä että saamme kutsut heille lasten synttäreille (jonne tietty viemme lahjat) ja lasten tärkeisiin tapahtumiin. Meidät kutsutaan myös ex tempore heille viettämään aikaa. Lapset myös haluavat viettää meidän kanssa aikaansa. Vietämme itse asiassa paljon aikaa miehen kaikkien sisarusten ja heidän perheidensä kesken. Koen saavani siinä enemmän kuin antavani.
Poikkeus aikuisten lahjamenettelyyn on se, jos joku meistä aikuisista täyttää tasavuosia. Tapana on silloin hankkia kimpassa isompi lahja synttärisankarille. Tämäkään
Hei ei tällainen kypsän aikuismainen ja epäitsekäs teksti sovi tänne. Täällä kuuluu tulla pahalle tuulella ja jättää koko joulu väliin jos lapset saavat enemmän lahjoja kuin itse.
Minä myös ostan ihan mielelläni lähipiirini lapsille sekä synttäri- että joululahjat, ja ihan mielelläni teen niin, kun itsellä ei ole lapsia , sitä paitsi niitä lahjoja on hauska käydä ostelemassa, nykyään kun on vaikka mitä hauskuuksia. Kysyn aina etukäteen toivomuksia, koska en todellakaan tiedä mikä on muodissa vaikka 3v tai 10v. ja annan mieluummin jotain mieluista tai tarpeellista, jota en ilman noita toivomuksia osaisi hankkia. Mitään kallista ei kukaan ole koskaan toivonut, vaan hyvinkin maltillisia toivomuksia.
Itse olisin täysin valmis siihen että minulle ei tarvitse todellakaan antaa mitään ja nimenomaan aikuisten kesken ei enää vaihdettaisi lahjoja, mutta kyllä nämä lasten vanhemmat yleensä minuakin jollain muistavat jouluna, jonka koen vähän noloksikin. Mitään kun en enää tarvitse, kaikkea on niin kiloja kuin tavaraakin. Mutta näin nyt toimitaan toistaiseksi, itse vietän joulut matkoilla eli yhteisessä pöydässä emme istu. Mutta kyllä silti noita lapsia olen aina halunnut muistaa, tuota lapsuuden lahjan saamisen riemuaikaa ei kestä niin mahdottoman kauaa. Yo-juhliin asti muistan, sitten saa olla.
Olen aina ihmetellyt tuota "joulu on lasten juhla" -hokemista, sillä minusta on paljon hauskempi ostaa aikuisille lahjoja. Parasta jos on sovittu matala hintahaarukka ja tuntee toisen maun ja harrastukset hyvin. On ihana löytää jotain mistä tietää läheisen tai kaverin tykkäävän. Erityisen hauska on etsiä lahjoja sellaisille, jotka tykkäävät uniikeista jutuista, tai vaikkapa keräilevät jotain vintage-figuriineja. Mutta tykkäänkin etsiä vaikeasti löydettäviä juttuja kirppikseltä tai erikoisliikkeistä, ymmärrän toki ettei se ole kaikkien mielestä hauskaa vaan ajanhaaskausta.
Ennen tykkäsin ostaa lapsillekin lahjoja, mutta nykyään se tuntuu mahdottomalta ja vähintäänkin lannistavalta hommalta. Ellet osta jotain täsmälleen toivelistan mukaista (ja tietysti mahdollisimman kallista), on pettymys varma, ja lapsi tekee sen totta kai selväksi.
Jos AP on oikeasti vähävarainen, niin ymmärrän. Minusta nuo toivelistat ovat hyviä, koska harmittaisi ostaa joku turha krääsä, mielummin ostan tietenkin lahjan jota lapsi on oikeasti toivonut. Mutta toivelista on nimensä mukaan lista toiveista, eli jokin edullinenkin, mutta hyvin mietitty lahja listan ulkopuolelta voi olla lopulta jopa merkityksellisempi, kuin listalla oleva vuoden muotilelu.
Mutta, jotenkin uskomatonta, miten pikkumaisilta ihmiset tässä ketjussa kuulostavat. Oikeasti, aikuisille se ilmainen tavara on tärkeysjärjestyksessä samalla tasolla sukulaislasten ilahduttamisen kanssa? Jotenkin absurdia. Mikä vaille jäämisen kokemus siinä on taustalla? Itse en ainakaan tarvitse enää yhtään paitulia, tuoksukynttilää tai edes viinipulloa, ei se ole se mikä aattona mieltä lämmittää, vaan se kun se 7-vuotias avaa paketin ja löytää sieltä jonkun mielestään maailman upeimman aarteen.
Ja ennen kuin joku vetää johtopäätöksiä, olen itse lapseton "lahja-automaatti" (enkä edes omille vaan miehen sisarusten lapsille), ja ylpeästi sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Osta vain jokin yhteislahja kaikille, kuten suklaata, muita herkkuja, joku peli tms koko perheelle. Sellainen, josta itsekin hyödyt. Osoitat sen Perhe Perhoselle ts kaikille paikalla olijoille itsesi mukaan lukien.
Tämä on minusta hyvä idea! Ottaisin tästä neuvosta vaarin, jos olisin itse samassa tilanteessa.
Voisi ostaa vaikka kivan seurapelin, jota haluaa itsekin pelata. Siinähän tulee samalla mukavaa yhdessä oloa, niin ettei jää vain statistiksi, vaan saa ohjattua tekemistä omankin maun mukaan. Joulun jälkeen tietenkin peli omaan kotiin mukaan, sitä voi sitten omien kavereiden kanssa pelailla illanistujaisissa.
Ja koska itse tietää, mitä paketissa on, voi sen antaa vaikka lasten avata ja sitten selittää, mikä on kupletin juoni. Voi se olla kiva leffakin, esim. Mary Poppins oli minusta taidolla tehty elokuva aikuistenkin katsottavaksi.
Tai sitten joulukukka-asetelma, josta on kaikille iloa ym.
Ei se ap:n sisko noita järjestelyjä ap:n vuoksi tee, vaan todennäköisesti hän tekisi ne ihan oman perheen ja lastensa takia tulee ap käymään tai ei. Sekään ei ole kaunis ajatus, että ikään kuin odotetaan niitä lapsien kalliita lahjoja "palkaksi" siivouksista ja kestitsemisestä. En mitenkään väheksy sitä, että saa tulla valmiiseen pöytään, mutta ei se nyt kuitenkaan ole sama asia kuin se että lahjoja toivoo vaan yksi osapuoli ja toisen ajatuksia ei tässä asiassa kuunnella. Tässä on kyse vastavuoroisuudesta ja ap:n tapauksessa se nyt koskee tätä lahjarallia, ei niitä puitteita missä lahjat annetaan.