miksi joku inhoaa kosketusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamistani kommenteista päätellen tässä ketjussa saavat keskustella vain kosketuksen vihaajat. Muiden kommentteja ja persoonaa haukutaan vialliseksi ja itsekkääksi. Tämä selvä, heippa!

 

Lol, siinä mainio esimerkki valikoivasta "kuulosta"; ei olekaan enää kivaa kun omat haukut tuleekin takaisin itselle, vai mitä? 

Kai ymmärrät, että kirjoittajia oli useita? Ja että jos tuo yksi on sanonut itse jotenkin rumasti, niin hänkin on saattanut tehdä niin saatuaan itse jo haukut siihen mennessä?

Ap aloitti tämän toisia vähättelevän ketjun. 

(minä en ole se, jolle vastasit)

Eihä

Aloituksesta samaa mieltä. Mutta muuten minusta tuntuu, että ne on juuri ne neurotyypilliset, jotka eivät ole tuollaisia että selvittäisivät, tutkisivat, yrittvät ymmärtää. Vaan juuri he usein kokevat kysymykset hyökkäyksinä tai ainakin epäkohteliaina.

 

Ja vaativat kaikkia muita muuttumaan heidän kaltaisiksi.

Jos ei kykene hellyyteen tai toisen huomioimiseen, menee yksiin sitten samankaltaisen kanssa tai on yksin.

Minä olen myös  keski- ikäinen , joka te- toimiston kehoituksesta  jouduin kouluttautumaan lähiihoitajaksi Diakissa. En sopinut alalle. Inhoan kosketella vieraita ihmisiä. En sovellu alalle.

Vierailija kirjoitti:

"Sinäkin oletat. Oletat, että kaikki neurotyypilliset haluavat halailla, pussailla ja rutistella loputtomiin kaikkia tapaamiaan ihmisiä. Veikkaanpa, että kuvaamiasi ihmisiä on loppujen lopuksi äärimmäisen harvassa. Suurin osa haluaa varmasti halata valikoidusti ihmisiä, jotka kokee itselleen läheiseks"

On ollut negatiivinen kokemus ihmisestä, joka halailee liikaa tavatessa. Suurin osa ihmisistä kunnioittaa hyvin toisen fyysisiä rajoja. Onneksi reviirille tunkevat ihmiset ovat harvassa. En oleta, mutta on jäänyt ikävällä tavalla mieleen eräs megahalaaja. Ehkä hänelläkin on ongelmia tulkita nonverbaalista viestintää. 

Kirjoitat hyvin ja selkeästi. Et ilmeisesti pysty puhumaan yhtä selkeästi, jos et saa sanotuksi, ettet oikein ole halaajia. Ymmärrettävää, joillakin on joku ongelma, joka estää sen. Mutta se on ongelma, ei ominaisuus. Siitä ongelmasta seuraavat lisäongelmat eivät ole sen toisen vika, jos ne eivät aina ole sinunkaan vikasi vaan onneton olosuhde. Mutta älä syytä sitä toista. Megahalaajiakin on, heilläkin voi olla joku ongelma, jonka takia he lukevat huonommin sinua. Ja jos hän toivoo sinulta jotain mitä ei ole saatavana, teillä voi olla yksinkertaisesti molemmilla väärä käsitys. 

Vierailija kirjoitti:

Minut on lapsena pahoinpidelty lukemattomia kertoja. 

 

Minuun ei enää kukaan koske!

Kannattaa tatuoida tämä otsaan, niin esim. ensihoitajat tietävät jättää sinut onnettomuuspaikalla mätänemään sijoillesi. 

Oon kymmenen vuotta ollut sinkkuna ja lapset tuossa muuttaneet kotoa niin että yks teini vielä jäljellä. Yhtenä päivänä hoksasin, että hetkinen, kukaan ei oo koskenu muhun enää pitkiin aikoihin. Teini ei anna halata, eikä aikusetkaan lapseni ole halaajatyyppejä, ei ainakaan äitin halaajia. Sitten mulla oli aika jalkahoitajalle, ja kun hän alkoi hieroa mun jalkoja, mulla tuli itku! Vaikka se oli vieraan hoitajan kylmä kosketus niin se oli kuitenkin enemmän kuin vuosiin. Oli tosi vaivaannuttava tilanne molemmin puolin, nuori tyttö tais olla harjottelija vielä ja sitten joutuu tilanteeseen, jossa viiskymppinen täti pillittää! Sitä ei vaan ymmärrä minkälainen kosketuksennkaipuu voi olla, jos siitä tykkää ja sitä ei enää saa, ennenkuin se tulee omalle kohdalle. No, ehkä saan joskus lapsenlapsia niin saan taas napata pikku ihmisen syliin halittavaksi. 

Ranskassa oli tuskaa, kun puolitutuillekin piti antaa ne poskisuudelmat. Inhoan poskisuudelmia. Halaus ok. 

Enkä pidä siitä, että tuntemattomat tulee liian lähelle esim. jonossa. Tai joku änkeää liian lähelle puhumaan. Kammoan väkijoukkoja.

Rakkaan ihmisen kanssa, tai eläimen, kosketus on miellyttävää. 

Riippuu koskijasta.

Läheisyys on läheisen kanssa tärkeää. Hyvän ystävän kanssa halataan lämpimästi.

Kierolierot saa pysyä kosketusetäisyyden ulkopuolella. Niiden kättelykin oksettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni inhosi. Sanoi syyksi sen, että lapsena kukaan ei koskenut häneen. Esimerkiksi silittäminen tuntui kuulemma inhottavalta, ihan kuin kivulta. 

Mulla on ollut myös tällainen exä ja oli todella rikkova suhde. Ainoa läheisyys mihin hän kykeni oli seksi. Ja siitäkin hän ryntäsi suoraan suihkuun välittämättä minusta vähääkään. Tunsin itseni hyväksikäytetyksi.

En ymmärrä yhtälöä kosketuskammoinen ihminen ja seksi. En ikinä harrastaisi seksiä tuommoisen pökkelön kanssa, joka kavahtaa kosketusta. Kaikkea ei vaan voi saada ja jos ei halua kosketusta, niin sitten pitää olla ilman seksiä.

sitä vaan toivoo ja yrittää rakastaa tosita ehjäksi, kunnes huomaa, että kaikki menee vaan koko ajan pahemmaksi. Erohan siitä tuli tietysti. Ei kukaan tuollaista loputtomiin kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni inhosi. Sanoi syyksi sen, että lapsena kukaan ei koskenut häneen. Esimerkiksi silittäminen tuntui kuulemma inhottavalta, ihan kuin kivulta. 

Mulla on ollut myös tällainen exä ja oli todella rikkova suhde. Ainoa läheisyys mihin hän kykeni oli seksi. Ja siitäkin hän ryntäsi suoraan suihkuun välittämättä minusta vähääkään. Tunsin itseni hyväksikäytetyksi.

En ymmärrä yhtälöä kosketuskammoinen ihminen ja seksi. En ikinä harrastaisi seksiä tuommoisen pökkelön kanssa, joka kavahtaa kosketusta. Kaikkea ei vaan voi saada ja jos ei halua kosketusta, niin sitten pitää olla ilman seksiä.

 

Seksin eli (läheisyyden 😅)  muoto oleellinen:

Kusivehkeet eli välineet.

Peräsuoli toimii

Mitä helvettiä sä oikein selität? Lääkkeet?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten suuteleminen sujuu?

 

Lentosuukko.

Kylmästi, persoonattomasti, epämiellyttävästi. Kyllä sen huomaa, kun toista ei kiinnosta lainkaan. Alkuun voi näytellä muutaman vuoden ja sitten alkaa ongelmat jotka johtavat eroon.

En ole tuo "lentosuukko"-tyyppi, mutta vastaan näin sivusta, ettei kaikki pidä suutelemisesta. Pidän itse paljon koskettamisesta, seksistä, silittelystä ym.ym., mutta suutelemisesta en pidä, joten ei voi vetää tuollaisia kylmästi -johtopäätöksiä.

 

Hän puhuu omista katkerista kokemuksistaan käsin ja kuvaa tiettyä asetelmaa, joka oikeasti on traaginen paitsi surullisuudessaan niin yleisyydessään. Kylmyys alkaa siinä, jos sinä et saa kerrottua heti alkusuhteessa, ettei suuteleminen maistu, ja ettei se edelleenkään maistu, vaikka jo tunnetaan paremmin ja muuten tunteet ovat syvenemään päin. Asetat omat preferenssisi toisen koko tulevaisuuden edelle. Nimittäin valesuhteessa eläminen voi viedä kokonaan toisen elämältä pohjan ja tosiaan rikkoa ihmisen pieniksi paloiksi. On tärkeää, että omaa erityisyyttä juhlivat kosketuksenpelkääjät ymmärtävät ja hyväksyvät tämän. Kaikki pahuus ei ole niissä toisissa. Älä varasta toisen elämää. Ei välttämättä koske sinua, jokaisella on joku juttu mieluisampi kuin toinen, ja se on ok. Mutta ei saa huijata.  

Vierailija kirjoitti:

Voi jestas, minä yksinäinen nainen antaisin melkein mitä tahansa, että joku koskisi minuun, silittäisi selkää, taputtaisi hartioita. Tuntuu, että iho suorastaan "huutaa" kosketusta. 🥲 onhan mulla onneksi kissa, johon saan purkaa hellyyttä, en itse mene vieraita tai puolituttujakaan rutistelemaan.

Uskon, että keskuudessamme on järjettömän paljon ihmisiä, jotka tarvitsisivat arkeensa "parantavaa" kosketusta ja "ei-seksuaalista" läheisyyttä. Itsekin olen miettinyt monesti, että olisi kiva vaikka mennä torille "Ilmaisia halauksia" -plakaatin kanssa päiväksi halaamaan ihmisiä, mutta koska ei-toivottuna visiona tässä tilanteessa kohtaa kuitenkin useampia pervoilijoita muna pystyssä, niin olen jättänyt väliin. Yliseksualisointi ja seksin tuputtaminen jopa hammastikussa on osaltaan pilannut yhteiskuntamme ja ihmisten hyvinvoinnin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan kosketusta. Pidän sitä tarpeettomana, ja mielestäni se rikkoo muodollisen vuorovaikutuksen periaatteita. Jos joku koskettaa minua yllättäen, säikähdän. Halaan äitiäni ja isoäitiäni, muita kättelen silloin, kun tilanne niin vaatii. Muuten en kajoa lajitoveriin missään olosuhteissa. Toivon, ettei minuun koskettaisi edes elvyttämistarkoituksessa.

Eläimiä hoidan ja paijaan oikein mielelläni.

N33

Unohdin lisätä, että inhoan syvästi myös omaa kehoani ja fyysisyyttäni kokonaisuudessaan. Se on varmasti osasyy siihen, miksi kavahdan kosketusta.

Tämä tekee ilmiöstä oikein ymmärrettävän. Eli joudut koko ajan pelkäämään, että sinua muistutetaan fyysisestä olemassaolostasi, jota yrität paeta saadaksesi olla yhtään rauhassa. Toisista tulee silloin uhka eikä palkinto?

Tää on oikeastikin kiinnostava pointti. Jotkut ihmiset vaan elävät enemmän "päänsä sisällä", ja konkretia on monella tasolla vähän vierasta. Tai siis että materiaalimaailma on aina vähän sen ajattelun tiellä ja semmonen ylimääräinen paha. Ei tietenkään kaikkien tapauksessa, mutta joihinkin pätee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni inhosi. Sanoi syyksi sen, että lapsena kukaan ei koskenut häneen. Esimerkiksi silittäminen tuntui kuulemma inhottavalta, ihan kuin kivulta. 

Mulla on ollut myös tällainen exä ja oli todella rikkova suhde. Ainoa läheisyys mihin hän kykeni oli seksi. Ja siitäkin hän ryntäsi suoraan suihkuun välittämättä minusta vähääkään. Tunsin itseni hyväksikäytetyksi.

En ymmärrä yhtälöä kosketuskammoinen ihminen ja seksi. En ikinä harrastaisi seksiä tuommoisen pökkelön kanssa, joka kavahtaa kosketusta. Kaikkea ei vaan voi saada ja jos ei halua kosketusta, niin sitten pitää olla ilman seksiä.

sitä vaan toivoo ja yrittää rakastaa tosita ehjäksi, kunnes huomaa, että kaikki menee vaan koko ajan pahemmaksi. Erohan siitä tuli

Et voi rakastaa toista ehjäksi, koska hän ei ole rikki. Hän vain on erilainen kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

"Entä onko tympeys automaattisesti huono asia? Olen asiakeskeinen, hyvä työssäni, kohtelias ja yhteistyökykyinen. Kuivakka ja aavistuksen tylsä varmaan olen mutten koskaan huonokäytöksinen tai loukkaava. Tekeekö kosketuksesta pidättäytyminen minusta jotenkin huonomman ihmisen? En vain satu kaipaamaan lajitoverin läheisyyttä. Tarpeemme ovat erilaisia, ja kunnioitusta tarvitaan puolin ja toisin."

Minä ymmärrän kyllä hyvin kaltaistasi ihmistä ja on helppoa tulla toimeen ihmisen kanssa, joka on suora ja osaa käyttäytyä. Asiallisuuskin alkaa olla katoava luonnonvara. Minusta kosketusta kaihtavat ovat helppoja ihmisiä kohdata.

Juuri tätä tarkoitan, että fyysiset ihmiset provosoituvat jostain syystä ihmisistä, jotka eivät ole heti halailemassa. Minullekin on ilkeilty asiasta ihan suoraan. 

Mikä on "fyysinen ihminen"? Itse esim. tykkään kätellä, halata jopa ventovieraita ja olla lähellä (mikäli kyseessä siisti ja hygieniastaan huolehtiva ihminen), mutta kaikki seksuaalinen on no-no. Olenko fyysinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te kosketuksen inhoajat olette päätyneet parisuhteeseen ja antaneet siellä toisen ekan kerran koskettaa itseänne? Onko se(kin) tuntunut kauhealta aluksi? Oletteko aidosti oppineet pitämään kumppanin kosketuksesta vai vain sietämään sitä, kun on pakko?

Mä tykkään silittelystä ja hellyydestä, halaamisestakin, ja musta tuntuu kauhean surulliselta, että teitä kosketusallergisia on noin paljon. Olisi kauheaa, jos en saisi halata lapsiani, tai lohduttaa työkaveria halauksella, jos hänellä on vaikeaa. Tai jos en saisi koskettaa mieheni kättä tai hiuksia ja hän työntäisi minut tylysti pois. Tulisi ihan valtavan hylätty olo. 

 

Mitä toisen lohdutusta se on, jos se palvelee vain sinun omia tarpeitasi? Kuulostat itsekkäältä, jos vain sinun tarpeillasi on väliä. 

Tämä vastaaja on varmasti autismin kirjolla, kun hän ei ymmärrä lainkaan vastavuoroisuutta, joka on oleellinen osa parisuhdetta. Hän näkee kyllä oman tarpeensa välttää kosketusta, mutta hän syyttää itsekkääksi sitä, joka kertoo omista tarpeistaan läheisyyteen. Ja kun hän syyttää, hän tekee sen suoraan ja loukkaavasti eli ei ymmärrä ottaa sen tunteita huomioon, jolle vastaa. Autismi ei ole sairaus, vaan pysyvä hermostollinen ominaisuus. Sen kanssa pitää vain oppia elämään, jos puolisonvalinnassa on tällaisen ratkaisun tehnyt. Tai voihan liitosta tietysti erotakin. 

Vierailija kirjoitti:

Oon kymmenen vuotta ollut sinkkuna ja lapset tuossa muuttaneet kotoa niin että yks teini vielä jäljellä. Yhtenä päivänä hoksasin, että hetkinen, kukaan ei oo koskenu muhun enää pitkiin aikoihin. Teini ei anna halata, eikä aikusetkaan lapseni ole halaajatyyppejä, ei ainakaan äitin halaajia. Sitten mulla oli aika jalkahoitajalle, ja kun hän alkoi hieroa mun jalkoja, mulla tuli itku! Vaikka se oli vieraan hoitajan kylmä kosketus niin se oli kuitenkin enemmän kuin vuosiin. Oli tosi vaivaannuttava tilanne molemmin puolin, nuori tyttö tais olla harjottelija vielä ja sitten joutuu tilanteeseen, jossa viiskymppinen täti pillittää! Sitä ei vaan ymmärrä minkälainen kosketuksennkaipuu voi olla, jos siitä tykkää ja sitä ei enää saa, ennenkuin se tulee omalle kohdalle. No, ehkä saan joskus lapsenlapsia niin saan taas napata pikku ihmisen syliin halittavaksi. 

Et edes usko, miten hyvin tuon tajuan. Tunteettoman, kylmän, itsekeskeisen, kosketusta vihaavan exäni jälkeen, kun aloin seurustella normaalin miehen kanssa, jokainen hyväilevä ele, kosketus, seksi, halaus tuntui taivaalliselle. Kuin olisin kuolemassa janoon. Jopa TV:n töllötys hänen kainalossa oli juhlaa.

Pystyiskö asianomainen asiasta ja erityispiirteistään puhumaan,  kirjoittamaan jossain vaiheessa? Kertoa itsestään ja toiveistaan?

Vai onko niin, ettei edes tunne lämpimiä tunteita ja arvostusta, ja sitä myöden minkäänlaista  tarvetta kertoa mitään?

Onko suhde hyöty- tai tarvitsevuussuhde, mihin sisältyy oikeus sivusuhteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan kosketusta. Pidän sitä tarpeettomana, ja mielestäni se rikkoo muodollisen vuorovaikutuksen periaatteita. Jos joku koskettaa minua yllättäen, säikähdän. Halaan äitiäni ja isoäitiäni, muita kättelen silloin, kun tilanne niin vaatii. Muuten en kajoa lajitoveriin missään olosuhteissa. Toivon, ettei minuun koskettaisi edes elvyttämistarkoituksessa.

Eläimiä hoidan ja paijaan oikein mielelläni.

N33

Oletpa tympeän oloinen ihminen. 

Kirjoitin mielestäni aivan asiallisesti.

Entä onko tympeys automaattisesti huono asia? Olen asiakeskeinen, hyvä työssäni, kohtelias ja yhteistyökykyinen. Kuivakka ja aavistuksen tylsä varmaan olen mutten koskaan huonokäytöksinen tai loukkaava. Tekeekö kosketuksesta pidättäytyminen minusta jotenkin huonomman ihmisen  En vain satu kaipaamaan lajitoverin läheisyyttä. Tarpeemme ovat erilaisia, ja kunnioitusta tarvitaan puolin ja toisin.

No tuota. Käyttäydyt tavalla, joka tekee sinusta helpon ja miellyttävän muille, ja olet ylpeä siitä. Mutta et halua heidän mieltyvän sinuun, elleivät he hyväksy sitä, että tuo on pinta ja pohja samaan aikaan. Eikö se ole vähän huijaamista jo? Tietysti on olemassa niitäkin, jotka osaavat olla torjuvasti kohteliaita, en tiedä kuulutko heihin. Ja itäblokissa muinoin oli oikein asiakaspalvelijatyyppi, jolle oli kunnia-asia huolehtia siitä, että on mahdollisimman tyly. En tiedä onko sekään paha asia, jos epämuodollisuuden puolelle menevä vuorovaikutus inhottaa ja tarkoitus on alleviivata, että tässä maassa ei ole palvelijoita. 

Riippuu täysin siitä kuka koskettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni inhosi. Sanoi syyksi sen, että lapsena kukaan ei koskenut häneen. Esimerkiksi silittäminen tuntui kuulemma inhottavalta, ihan kuin kivulta. 

Mulla on ollut myös tällainen exä ja oli todella rikkova suhde. Ainoa läheisyys mihin hän kykeni oli seksi. Ja siitäkin hän ryntäsi suoraan suihkuun välittämättä minusta vähääkään. Tunsin itseni hyväksikäytetyksi.

En ymmärrä yhtälöä kosketuskammoinen ihminen ja seksi. En ikinä harrastaisi seksiä tuommoisen pökkelön kanssa, joka kavahtaa kosketusta. Kaikkea ei vaan voi saada ja jos ei halua kosketusta, niin sitten pitää olla ilman seksiä.

sitä vaan toivoo ja yrittää rakastaa tosita ehjäksi, kunnes huomaa, että kaikki

Et voi rakastaa toista ehjäksi, koska hän ei ole rikki. Hän vain on erilainen kuin sinä.

Kyllä lainaamasi sen tietää. Hän tarkoitti luultavasti, ettei ehkä ymmärtänyt alussa mistä oli kyse, yritti rakastaa ja toivoi toisen muuttuvan. Älä lue sanontoja kirjaimellisesti.