miksi joku inhoaa kosketusta?

Olen ujo, syrjäänvetäytyvä ja introvertti, kosketus on minulle vastenmielistä, liikaa omaan tilaani tulemista. Läheisiänikin opin halaamaan vapaasti ja rennosti vasta nelikymppisenä, puolituttujen halailua en ymmärrä vieläkään. Pidän outona nykyistä tapaa tervehtiä halaamalla.

Halailijat saavat minun puolestani halailla toisiaan vapaasti, mutta ei sitä pidä kaikilta olettaa. Ei ole iso asia kysyä, saako halata. Kaksi sanaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi se herättää niin paljon vihaa, että joku ei olekaan halaajatyyppiä? Onhan ihmisiä muutenkin erilaisia. Esim. toiset pitävät lämpimistä kylvyistä, toiset nauttivat viileästä ilmasta. 

Keskustelu jostakin aiheesta ei ole sen aiheen vihaamista. 

Vierailija kirjoitti:

"Yritin viritellä älyllistä pohdiskelua aiheesta, en syyllistää sinua tai ketään, joka ei pidä kosketuksista. Aihe kiinnostaa minua. Pitänee tutkia enemmän. Oletin, että joku älykäs koskeusta inhoava olisi itsekin pohtinut aihetta, "

Et lainkaan ylimielinen? :D

Porvoossa hiljainen ilta. 

Miten niin ylimielinen? Hän haluaa älyllä ymmärrettäviä kuvauksia ja perusteluita toiselta puolen aitaa. Hän haluaa ymmärtää. Onko sekin röyhkeää ja väärin? Itse olen ainakin tästä keskutelusta saanut irti ihan asiallista infoa, joka on laittanut miettimään. Mutta sitten alkoi tulla aika paljon kuraa tuulilasiin, joka lähinnä laittaa miettimään, että aika paljon taitaa olla muitakin ongelmia nipussa. 

Minuakin on pahoinpidelty lapsena. Silti kuulun kosketuspuolueeseen. Ehkä siksi, että pahoinpitelijä oli se, joka oli kosketusvammaisempi niistä kahdesta. Voinko pyytää, ettette pahoinpitele minua lisää, jos haluan ymmärtää äitiäni paremmin? Häntä kun ei enää ole olemassa, enkä voi häneltä kysellä, miten hän asiat on kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Olen ujo, syrjäänvetäytyvä ja introvertti, kosketus on minulle vastenmielistä, liikaa omaan tilaani tulemista. Läheisiänikin opin halaamaan vapaasti ja rennosti vasta nelikymppisenä, puolituttujen halailua en ymmärrä vieläkään. Pidän outona nykyistä tapaa tervehtiä halaamalla.

Sama! Minusta on paljon ihanampaa kysyä iloisesti, että mitä kuuluu. Tosi läheisiä on mukava halata. Mutta ei mitään hyvänpäiväntuttuja tai puolietäisiä kavereita, ei todellakaan tunnu kivalta tai edes aidolta. 

Vierailija kirjoitti:

Saamistani kommenteista päätellen tässä ketjussa saavat keskustella vain kosketuksen vihaajat. Muiden kommentteja ja persoonaa haukutaan vialliseksi ja itsekkääksi. Tämä selvä, heippa!

En ole ap. 

Totesin vain, ettei täällä tunnuta hyväksyvän muunlaisia kommentteja kuin niitä, joissa ymmärretään ja kompataan kosketuksen inhoajia alusta loppuun. Joten kaiketi kosketuksen inhoajat voivat sitten jakaa samanmielisiä kokemuksiaan. Siitähän se rakentava keskustelu nykyään koostuu. 

Vierailija kirjoitti:

Miten suuteleminen sujuu?

Lentosuukko.

Miksi joku sitä, tätä ja tota. Miksi, miksi, miksi kun minä en ainkaan, miksi 🤯

Fyysiset ihmiset jostain syystä aina nostavat itsensä ei-fyysisten ihmisten yläpuolelle. Minusta on täysi oikeus olla fyysisesti vetäytyvämpi. Eikö se ole ihan yhtä luonnollinen ominaisuus kuin vaikka silmien väri. Miksi siitä pitää heti syyllistää.

Vierailija kirjoitti:

"Yritin viritellä älyllistä pohdiskelua aiheesta, en syyllistää sinua tai ketään, joka ei pidä kosketuksista. Aihe kiinnostaa minua. Pitänee tutkia enemmän. Oletin, että joku älykäs koskeusta inhoava olisi itsekin pohtinut aihetta, "

Et lainkaan ylimielinen? :D

Porvoossa hiljainen ilta. 

Mutuilu ei edusta hirveän älyllistä keskustelua. Sain mutuilun päälle vielä arvion omasta tyhmyydestäni. Yritin vain keskustella. Joskus voi pysähtyä pohtimaan mitä sanoo ja miksi. Tiedän, että toinen ihminen olisi kirjoittanut pitkän aasiallisenja pohdiskelevan vastauksen.

Sinä halusit vain loukata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten suuteleminen sujuu?

 

Lentosuukko.

Ihanan intiimiä. Minä ainakin suutelen vain miestäni, sen sijaan lentosuukkoja voin heittää vaikka lapselle, päiväkodissa kun työskentelen. 

Työkaverini kertoi, ettei voi sietää päähierontaa, kampaajaakin kieltää aina pesun jälkeen hieromasta. Itsestäni taas pään hieronta tuntuu ihanalta, mutta minä puolestani en ole halailija; halaan tyypillisesti takapuoli pitkällään lyhyen, varovaisen halin ja äkkiä irti 😁

Ihme vouhkaamista asiallisesta aiheesta. Kosketuksen välttelijät haluavat antaa sellaisen kuvan, että tässä tykätään jatkuvasti lääppiä ja hiplata muita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aseksuaalin kosketus on ällöttävä. Sitä on vaikea sanoin kuvailla. Se on mies, joka lääppii, mutta johon ei saa koskea. Yök!

Yritin aikoinaan seurustella tuollaisen miehen kanssa. Ei hän kuitenkaan ollut aseksuaali, vaan identiteetistään epävarma homo.

Sellaista käsivarren mitan päästä lääppimistä se oli, hermostuneen kihertelevän naurun kera, ja oli kauhean jännittynyt kun olisin halunnut halata. Kuin olisi pelännyt uppoavansa johonkin.

Muuten oli ihan ok tyyppi, ja myöhemmin kun on tavattu, on kertonut olevansa suhteessa miehen kanssa.

Ja että oli koettanut vain jotenkin "eheytyä" yrittämällä seurustelua naisen kanssa.

No, se siitä, onneksi loppui ajoissa se kokeilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamistani kommenteista päätellen tässä ketjussa saavat keskustella vain kosketuksen vihaajat. Muiden kommentteja ja persoonaa haukutaan vialliseksi ja itsekkääksi. Tämä selvä, heippa!

 

Lol, siinä mainio esimerkki valikoivasta "kuulosta"; ei olekaan enää kivaa kun omat haukut tuleekin takaisin itselle, vai mitä? 

Kai ymmärrät, että kirjoittajia oli useita? Ja että jos tuo yksi on sanonut itse jotenkin rumasti, niin hänkin on saattanut tehdä niin saatuaan itse jo haukut siihen mennessä?

Ap aloitti tämän toisia vähättelevän ketjun. 

(minä en ole se, jolle vastasit)

Eihän aloituksessa vähätellä ketään, vaan kysytään, mistä johtuu. Yritetään ymmärtää. Me neurotyypilliset olemme tällaisia, selvitämme, tutkimme, yritämme ymmärtää. 

Aloituksesta samaa mieltä. Mutta muuten minusta tuntuu, että ne on juuri ne neurotyypilliset, jotka eivät ole tuollaisia että selvittäisivät, tutkisivat, yrittvät ymmärtää. Vaan juuri he usein kokevat kysymykset hyökkäyksinä tai ainakin epäkohteliaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jääkö kosketusta inhoavan kumppani ilman hellyyttä?

Jää ja myös kaikista muista toista arvostavista eleistä. Mm syntymäpäivät, joulut, muut merkkipäivät. Samoin kyseisen perheen lapset tämän puolison osalta.

Pidin koskettelusta ollessani ihastunut, mutta näin jälkeenpäin ajatellen kyllä se olisi ajan myötä ihastuksen laannuttua varmasti palannut enemmän normaaliksi ja en olisi enää koskettelusta kauheasti innostunut. Inhoan myös synttäreitä ja kaiken maailman kissanristijäisiä ja lahjojen hankkimista. Yksin kun on niin ei tarvitse moisista stressata.

toivottavasti ymmärrät myös jäädä yksin ettet riko enää ketään.

Vierailija kirjoitti:

Olen ujo, syrjäänvetäytyvä ja introvertti, kosketus on minulle vastenmielistä, liikaa omaan tilaani tulemista. Läheisiänikin opin halaamaan vapaasti ja rennosti vasta nelikymppisenä, puolituttujen halailua en ymmärrä vieläkään. Pidän outona nykyistä tapaa tervehtiä halaamalla.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Ymmärrän oikein hyvin näkökulmasi. En itsekään halaile tuntemattomia, vaan tervehdin moikkaamalla tai kättelemällä. 

(Paljon kivempi lukea tällaisia vastauksia kuin kuulla olevansa kuvottava, ylimielinen, vastenmielinen ja mitä kaikkia kivoja pikku nimityksiä täällä on käytettykään niistä, jotka yrittävät keskustella, mutta eivät itse ole kosketuksen vihaajia.)

Neurotyypilliset myös olettavat aivan liikaa. He ovat tottuneet toimimaan neurotyypillisten säännöillä, että kaikkia voi heti halailla, pussailla ja rutistella mielinmäärin. Neuroepätyypillisyys ei näy päälle päin. Jos ihminen ilmiselvästi vetäytyy kauaksi halailutilaneessa, neurotyypilliset vain toistavat halauksiaan. Eivät hekään osaa aina lukea nonverbaalista viestintää. Siksi olisi tärkeää ensi kertaa halatessa edes kysyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi kun tällaiset asiat tulisivat sitten ilmi seurusteluaikana, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään petetyksi ja hyljeksityksi tai painostetuksi. Omat vanhempani olivat aivan toisensa vastakohtia, äiti kammosi kosketuksia, huitoi pois isää, joka yritti silitellä.. järkyttävää kumpaakin kohtaan. Mietin monesti, että olisivatpa eronneet.

Tarpeensa ja rajansa kannattaa jokaisen tosiaan tuoda rehellisesti esille, ennen kuin sen enempää sitoutuu.

Olisihan se ideaalia. Mutta kun ei riitä, jos toinen valehtelee omistaan. Ihmiset kaipaavat kuitenkin suhdetta enemmän kuin läheisyyttä. Siinä saa moni jäädä kärvistelemään. 

Keskustelu ei ole syyllistämistä. 

Tämä on todella tuttua minulle. Toinen vanhemmistani on asperger. Tällaista kaikenlainen pohdiskeleva keskustelu hänen kanssaan on. Hän suuttuu, provosoituu, syyllistyy ja pyrkii hiljentämään.

Asiallinen pohdiskeleva keskustelu on täysin mahdotonta. Hänestä kysyvä joko: 1) haluaa hyötyä hänestä, 2) yrittää välttää jonkin asian tekemistä ja teettää sen hänellä tai 3) kettuilee hänelle.

Tältä pohjalta ymmärrän, että tämä Ap:n ihan viaton keskustelunaloitus ajatus tällaiseksi vänkäämiseksi. Kosketusyliherkkyys on tyypillistä asseilla, joten kaikki av:n assit tulivat luonnollisesti tähän "keskusteluun".