Elokuva Lapua 1976 alkaa nyt MTV3!
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsunamiuhrit sai sentään kauniimmat arkut kuin lapualaiset.
Valtio järjesti hautajaiset Lapuan uhreille kuten elokuvastakin kävi ilmi. Tsunamin uhrit jokainen perhe hautasi itse ja valitsi sellaisen arkun kuin itse halusivat.
Omaiset tuli arkussa Suomeen tsunamin jälkeen, ei niitä nyt missään muovipussissa voi lentokoneessa viedä.
Sinkkiarkkua käytetään moneen kertaan. Kyseessä on ainoastaan kuljetusväline josta vainaja siirretään hautaustoimiston haltuun. Tilannehan on muutenkin se että yksikään vainajista ei mennyt hautaan käymättä oikeuslääketieteellisen tutkimuksen kautta.
Siis miten niin moneen kertaan?
Heidät srkutettiin Thaim
No siten moneen kertaan että vainaja siirretään sinkkiarkusta oikeuslääketieteen laitoksen säilytystiloihin, jonka jälkeen sinkkiarkku desinfioidaan ja valmistellaan uuteen käyttöön. Vainajan matka jatkuu ruumiinavaukseen ja sen jälkeen säilöön josta omaisten valitsema hautaustoimisto noutaa vainajan ja asettaa hänet omaisten valitsemaan arkkuun.
Olet väärässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kunnia päätyä televisioon? Entä ne lapset jotka ei itse voi tehdä päätöstä? Nykyään paheksutaan lasten kasvojen näkymistä esimerkiksi somessa. Televisio oli sen ajan some, silloin oli ilmeisesti ihan ok tuoda vanhempaa itkevät lapset julkisuuteen kaiken kansan nähtäväksi".
Tuohon aikaan osattiin vielä käyttäytyä ja kameroidenkin takana osattiin kunnioittava käytös.
"Vanhempiaan itkeviä lapsia" ei tuotu kaiken kansan nähtäväksi, ei niillä mitenkään mässäilty noissa hautajaisissa.
Hautajaiset olivat koko kansan surujuhla ja esim kansalaiskeräys uhrien omaisille oli tuottoisa.
Minusta tämä on ihan relevantti kysymys. Ajatelkaa, mikä myrsky nousee nykyään siitä, kun joku postaa someen kuvan läheisensä hautajaisista, vaikka kuvan itsessään olisikin aika neutraali. Mutta varsinkin, jos tässä kuvassa näkyisi mukana lapsia
Ajat ovat muuttuneet ja niitä kameroita on nyt jokaisen taskussa. Tuohon aikaan ei vielä ollut.
Mitä nyt olen noita Lapuan videoita nähnyt, niin kuvan laatu ei noissa videoissa ole kovin kummoinen, musta-valkokuvaa etupäässä ko videot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lavastus oli huono/halpa muttaå onnettomuus oli hirveä. Muistan miten äitini järkyttyi itse olin lapsi.
Ja miksi kuollut oli viety obduktiosaliin makoilemaan viltin alle?
Silloin tuli äkkiarvaamatta niin suuri määrä vainajia että niitä vietiin sinne minne mahtui. Etupäässä muistaakseni Seinäjoen sairaalaan. Muistaakseni eräs uhrin poika joka itsekin itse asiassa esiintyy elokuvassa kertoi jossain haastattelussa että he löysivät isänsä kanssa äitinsä Seinäjoen sairaalan kellarista.
Kellari nyt lähinnä vastaa viileätilaa. Mutta tuo leffan ruumis obduktiopöydällä, ei mitään järkeä.
Lapua elokuva ei ollut dokumentti, joten siinä voidaan käyttää normaalista poikkeavia keinoja tuoda asia esille. Ei ehkä kannata juuttua yhteen kohtaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kunnia päätyä televisioon? Entä ne lapset jotka ei itse voi tehdä päätöstä? Nykyään paheksutaan lasten kasvojen näkymistä esimerkiksi somessa. Televisio oli sen ajan some, silloin oli ilmeisesti ihan ok tuoda vanhempaa itkevät lapset julkisuuteen kaiken kansan nähtäväksi".
Tuohon aikaan osattiin vielä käyttäytyä ja kameroidenkin takana osattiin kunnioittava käytös.
"Vanhempiaan itkeviä lapsia" ei tuotu kaiken kansan nähtäväksi, ei niillä mitenkään mässäilty noissa hautajaisissa.
Hautajaiset olivat koko kansan surujuhla ja esim kansalaiskeräys uhrien omaisille oli tuottoisa.
Minusta tämä on ihan relevantti kysymys. Ajatelkaa, mikä myrsky nousee nykyään siitä, kun joku postaa someen kuvan läheisensä hautajaisista, vaikka kuvan itsessään olisikin aika neutraali. Mutta v
Ajat ovat muuttuneet ja niitä kameroita on nyt jokaisen taskussa. Tuohon aikaan ei vielä ollut.
Mitä nyt olen noita Lapuan videoita nähnyt, niin kuvan laatu ei noissa videoissa ole kovin kummoinen, musta-valkokuvaa etupäässä ko videot.
Kyse olikin siitä julkisuudesta. Siellä oli mediaa, valokuvaajia, paikalla ja ihan tunnistettavia ne jotkut lapset on siinä etummaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsunamiuhrit sai sentään kauniimmat arkut kuin lapualaiset.
Valtio järjesti hautajaiset Lapuan uhreille kuten elokuvastakin kävi ilmi. Tsunamin uhrit jokainen perhe hautasi itse ja valitsi sellaisen arkun kuin itse halusivat.
Kysyttiinkö lapualaisten omaisilta suostumus tuohon? Mitäs jos joku olisikin halunnut järjestää itse?
Oikeastaan minä luulen että jokainen perhe on ollut vain tyytyväinen siihen että joku muu huolehtii järjestelyt ja onhan se tavallaan ollut arvokas tilaisuus kun piispa on siunannut vainajat ja presidentti on ollut kunniavieraana.
Itseasiassa usein omaisille hautajaisten järjestäminen itse voi olla hyvinkin tärkeää.
Silloin aika oli toinen ja kyseessä koko paikkakuntaa ja Suomea järkyttänyt tapahtuma. Valtion järjestämät hautajaiset olivat yleisiä merkittävässä asemassa oleville henkilöille. Nämä yhteishautajaiset menivät arvokkuudessaan samaan kategoriaan. Ja suru ei koskettanut pelkästään perheitä yksittäin. Räjähdyksessä kuoli myös sukulaisten ja ystävien perheitä. Se kosketti koko Lapuaa yhteisönä. Nykyaikana varmasti hankalaa ymmärtää yhteisöllisyys ja 70-luvun arvomaailma.
Vierailija kirjoitti:
"Kunnia päätyä televisioon? Entä ne lapset jotka ei itse voi tehdä päätöstä? Nykyään paheksutaan lasten kasvojen näkymistä esimerkiksi somessa. Televisio oli sen ajan some, silloin oli ilmeisesti ihan ok tuoda vanhempaa itkevät lapset julkisuuteen kaiken kansan nähtäväksi".
Tuohon aikaan osattiin vielä käyttäytyä ja kameroidenkin takana osattiin kunnioittava käytös.
"Vanhempiaan itkeviä lapsia" ei tuotu kaiken kansan nähtäväksi, ei niillä mitenkään mässäilty noissa hautajaisissa.
Hautajaiset olivat koko kansan surujuhla ja esim kansalaiskeräys uhrien omaisille oli tuottoisa.
Miksi keräys? Onko omaisen menettäminen jossain patruunatehtaan onnettomuudessa suurempi menetys kuin esimerkiksi läheisen tapaturmainen kuolema tai itsemurha?
Täällä Etelä-Pohjanmaalla kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät asiat on olleet perinteisesti muuta Suomea yhteisöllisemmät ymmärtääkseni. Kuolemasta kerrotaan lehdessä kahdesti, kuolinuutisella heti kuoleman jälkeen ja sitten myöhemmin risti-ilmoituksella, jossa usein on ollut avoin kutsu hautajaisiin. Ainakin vielä parikymmentä vuotta sitten kaikissa käymissäni hautajaisissa oli iso ja juhlallinen hautajaissaatto, jossa ruumisauto ajoi vainajan vielä kerran käymään kotipihassa ja siitä kirkolle, omaisten, ystävien ja kyläläisten seuratessa perässä. Ei ainakaan viime vuosituhannella kenellekään tullut mieleen pitää yksityisesti perhepiirissä hautajaisia, vaan koko yhteisö otettiin mukaan suremaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä Etelä-Pohjanmaalla kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät asiat on olleet perinteisesti muuta Suomea yhteisöllisemmät ymmärtääkseni. Kuolemasta kerrotaan lehdessä kahdesti, kuolinuutisella heti kuoleman jälkeen ja sitten myöhemmin risti-ilmoituksella, jossa usein on ollut avoin kutsu hautajaisiin. Ainakin vielä parikymmentä vuotta sitten kaikissa käymissäni hautajaisissa oli iso ja juhlallinen hautajaissaatto, jossa ruumisauto ajoi vainajan vielä kerran käymään kotipihassa ja siitä kirkolle, omaisten, ystävien ja kyläläisten seuratessa perässä. Ei ainakaan viime vuosituhannella kenellekään tullut mieleen pitää yksityisesti perhepiirissä hautajaisia, vaan koko yhteisö otettiin mukaan suremaan.
Millaisia nuo kuolinuutiset sitten on? Niitä on ilmeisesti päivittäin kun kerran ihmisiä kuolee joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kunnia päätyä televisioon? Entä ne lapset jotka ei itse voi tehdä päätöstä? Nykyään paheksutaan lasten kasvojen näkymistä esimerkiksi somessa. Televisio oli sen ajan some, silloin oli ilmeisesti ihan ok tuoda vanhempaa itkevät lapset julkisuuteen kaiken kansan nähtäväksi".
Tuohon aikaan osattiin vielä käyttäytyä ja kameroidenkin takana osattiin kunnioittava käytös.
"Vanhempiaan itkeviä lapsia" ei tuotu kaiken kansan nähtäväksi, ei niillä mitenkään mässäilty noissa hautajaisissa.
Hautajaiset olivat koko kansan surujuhla ja esim kansalaiskeräys uhrien omaisille oli tuottoisa.
Minusta tämä on ihan relevantti kysymys. Ajatelkaa, mikä myrsky nousee nykyään siitä, kun joku postaa someen kuvan läheisensä hautajaisista, vaikk
Tuon ajan lapsena voin kertoa, että ihmisiä kunnioitettiin, ei ollut mitään tarvetta suojata ihmisiä valokuvissa. Oltiin kaukana some ajasta. Ei mitään alustoja, joissa olisi edes kuvitteellisesti voinut toimia kuten tänä päivänä. Sanomalehdissä ja aikakausilehdissä esiintyi kaikenikäisiä ihmisiä nimellään ja kuvallaan. Eikä toiselta paikkakunnalta millään voi tunnistaa henkilöitä. Korostan vielä, ettei ollut olemassa ilmiötä, jossa valokuvissa esiintyvän henkilön olisi tarvinnut pelätä yksityisyytensä puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä Etelä-Pohjanmaalla kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät asiat on olleet perinteisesti muuta Suomea yhteisöllisemmät ymmärtääkseni. Kuolemasta kerrotaan lehdessä kahdesti, kuolinuutisella heti kuoleman jälkeen ja sitten myöhemmin risti-ilmoituksella, jossa usein on ollut avoin kutsu hautajaisiin. Ainakin vielä parikymmentä vuotta sitten kaikissa käymissäni hautajaisissa oli iso ja juhlallinen hautajaissaatto, jossa ruumisauto ajoi vainajan vielä kerran käymään kotipihassa ja siitä kirkolle, omaisten, ystävien ja kyläläisten seuratessa perässä. Ei ainakaan viime vuosituhannella kenellekään tullut mieleen pitää yksityisesti perhepiirissä hautajaisia, vaan koko yhteisö otettiin mukaan suremaan.
Siis joku autoletka ajaa ruumisauton perässä? Mahtaa olla kotioihassa ruuhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä Etelä-Pohjanmaalla kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät asiat on olleet perinteisesti muuta Suomea yhteisöllisemmät ymmärtääkseni. Kuolemasta kerrotaan lehdessä kahdesti, kuolinuutisella heti kuoleman jälkeen ja sitten myöhemmin risti-ilmoituksella, jossa usein on ollut avoin kutsu hautajaisiin. Ainakin vielä parikymmentä vuotta sitten kaikissa käymissäni hautajaisissa oli iso ja juhlallinen hautajaissaatto, jossa ruumisauto ajoi vainajan vielä kerran käymään kotipihassa ja siitä kirkolle, omaisten, ystävien ja kyläläisten seuratessa perässä. Ei ainakaan viime vuosituhannella kenellekään tullut mieleen pitää yksityisesti perhepiirissä hautajaisia, vaan koko yhteisö otettiin mukaan suremaan.
Millaisia nuo kuolinuutiset sitten on? Niitä on ilmeisesti päivittäin kun kerran ihmisiä kuolee joka päivä.
Tottakai on. Maakunta- ja paikallislehdissä ilmoitetaan kuka on kuollut, milloin ja missä hän on syntynyt ja ketkä jäivät kaipaamaan. Nämä tulee lehteen yleensä ihan muutama päivä kuoleman jälkeen.
Laadukas elokuva. Linnea ja Konsta hyviä näyttelijöitä.
Onhan tuossa suoraan sanoen aikamoiset kaksoisstandardit, että ennen lasten oli ok esiintyä tunnistettavasti, nimellä ja kuvalla, mediassa, mutta nykyään paheksutaan kun mediassa esiintyy lapsia jotka ei ole edes tunnistettavissa kuvista eikä lasten nimiä ole tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä Etelä-Pohjanmaalla kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät asiat on olleet perinteisesti muuta Suomea yhteisöllisemmät ymmärtääkseni. Kuolemasta kerrotaan lehdessä kahdesti, kuolinuutisella heti kuoleman jälkeen ja sitten myöhemmin risti-ilmoituksella, jossa usein on ollut avoin kutsu hautajaisiin. Ainakin vielä parikymmentä vuotta sitten kaikissa käymissäni hautajaisissa oli iso ja juhlallinen hautajaissaatto, jossa ruumisauto ajoi vainajan vielä kerran käymään kotipihassa ja siitä kirkolle, omaisten, ystävien ja kyläläisten seuratessa perässä. Ei ainakaan viime vuosituhannella kenellekään tullut mieleen pitää yksityisesti perhepiirissä hautajaisia, vaan koko yhteisö otettiin mukaan suremaan.
Siis joku autoletka ajaa ruumisauton perässä? Mahtaa olla kotioihassa ruuhkaa.
Kyllä. Tämä hautajaissaatto on ollut ihan pyhä asia, kaikki vastaantulijat pysähtyivät väistämään ja ottivat hatun päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä Etelä-Pohjanmaalla kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät asiat on olleet perinteisesti muuta Suomea yhteisöllisemmät ymmärtääkseni. Kuolemasta kerrotaan lehdessä kahdesti, kuolinuutisella heti kuoleman jälkeen ja sitten myöhemmin risti-ilmoituksella, jossa usein on ollut avoin kutsu hautajaisiin. Ainakin vielä parikymmentä vuotta sitten kaikissa käymissäni hautajaisissa oli iso ja juhlallinen hautajaissaatto, jossa ruumisauto ajoi vainajan vielä kerran käymään kotipihassa ja siitä kirkolle, omaisten, ystävien ja kyläläisten seuratessa perässä. Ei ainakaan viime vuosituhannella kenellekään tullut mieleen pitää yksityisesti perhepiirissä hautajaisia, vaan koko yhteisö otettiin mukaan suremaan.
Siis joku autoletka ajaa ruumisauton perässä? Mahtaa olla kotioihassa ruuhkaa.
Kyllä. Tämä ha
Huvittavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kunnia päätyä televisioon? Entä ne lapset jotka ei itse voi tehdä päätöstä? Nykyään paheksutaan lasten kasvojen näkymistä esimerkiksi somessa. Televisio oli sen ajan some, silloin oli ilmeisesti ihan ok tuoda vanhempaa itkevät lapset julkisuuteen kaiken kansan nähtäväksi".
Tuohon aikaan osattiin vielä käyttäytyä ja kameroidenkin takana osattiin kunnioittava käytös.
"Vanhempiaan itkeviä lapsia" ei tuotu kaiken kansan nähtäväksi, ei niillä mitenkään mässäilty noissa hautajaisissa.
Hautajaiset olivat koko kansan surujuhla ja esim kansalaiskeräys uhrien omaisille oli tuottoisa.
Miksi keräys? Onko omaisen menettäminen jossain patruunatehtaan onnettomuudessa suurempi menetys kuin esimerkiksi läheisen tapaturmainen kuolema tai itsemurha?
Ilmeisesti on. Esimerkiksi itsemurhan tehneitä paheksuttiin ja läheisiä syytettiin ja heidät hylättiin. Että se siitä empatiasta.
Täällä tulee niin pitkiä lainauksia, mutta TV ei ollut sen ajan some. Somessa yksittäiset ihmiset jakavat asioita eri alustoilla. Ja somessa käyttäytyminen ja sitä myöten muuallakin on lähtenyt lapasesta, ei osata enää kunnioittaa toisia ihmisiä. Elokuvan tapahtuma aikaan 1976 ei vielä ollut tullut eteen nykyajan kaltaista huonoa käytöstä, jossa ihmisiä on tarve suojella. Ja ihmisten tunnistamiseen liittyen, TV-kuvaus ei ollut samaa tasoa. Ja kuten aiemmin mainittu, ei ollut tarvetta mässäillä toisten ihmisten surulla. Kuvaukset olivat yleistä kuvaa ja ihmiset olivat hienotunteisia. Myös tässä ketjussa esiintyvä jankkaaminen on huonoa käytöstä. Jos et ymmärrä tuon ajankohdan asioita, niin ole fiksu ja lopeta jankkaus ja trollaus. Juuri sinunkaltaisesi ihmisten käytöksen vuoksi on nykyaikana syytä suojella ihmisten yksityisyyttä. On eri asia, jos asioista kysyy fiksusti ja osaa ottaa huomioon, että ajankuva muuttuu koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Laadukas elokuva. Linnea ja Konsta hyviä näyttelijöitä.
Joo, näyttelijäsuoritukset olivat hyviä, mutta liikaa kiteytyi elokuva näiden rakastavaisten ympärille. Tuo tapahtuma oli jo niin raju, itse olisin kaivannut elokuvaan enemmän ihmisten, perheiden selviytymistä räjähdyksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa suoraan sanoen aikamoiset kaksoisstandardit, että ennen lasten oli ok esiintyä tunnistettavasti, nimellä ja kuvalla, mediassa, mutta nykyään paheksutaan kun mediassa esiintyy lapsia jotka ei ole edes tunnistettavissa kuvista eikä lasten nimiä ole tiedossa.
Nykyäänhän paheksutaan kaikkea! Tyhmää aikaa eletään.
Minusta tämä on ihan relevantti kysymys. Ajatelkaa, mikä myrsky nousee nykyään siitä, kun joku postaa someen kuvan läheisensä hautajaisista, vaikka kuvan itsessään olisikin aika neutraali. Mutta varsinkin, jos tässä kuvassa näkyisi mukana lapsia, vaikka lapsia ei voisi oikeastaan edes tunnistaa kuvasta. Siinähän syytettäisiin vaikka ja mistä ja jankattaisiin, miten ei ole sopivaa. Mutta miten se oikeastaan eroaa tuosta, että yhteiset hautajaiset televisioidaan? Todennäköisesti yleisökin on suurempi, somen yksittäinen postaus tuskin saa niin katsojia kuin televisiolähetykset.