ADHD diagnoosia halajavat vievät resurssit oikeasti sairailta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka muka tahallaan haluaa diagnoosin? Et pääse lentäjäksi etkä poliisiksi, et saa luovuttaa siittiöitä etkä synnyttää, joudut käyttämään huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä.

Moni haluaa diagnoosin. Eikä kyse ole siitä, etteikö ADHD-oireita oikeasti voisi olla, mutta lievien ja keskivaikeiden oireiden kanssa pitäisi vain pärjäillä itsehoidolla,  kuten elämänsä siihen asti, eikä lähteä prosessiin, jossa käytetään paljon ammattilaisten aikaa, joka on pois oikeasti p

En tietenkään näe kenenkään pään sisälle, mutta ne "normaalit" kykeni istumaan koulussa ja keskittymään opiskeluun. Selvisivät normaaleista kotitöistä, koska toiminnanohjaus toimii eri tavalla jne. Ja tietenkin noissa voi olla haasteita muillakin. Minulle riittää se, että lääke toimii ja voin elää haluamallasi tavalla. Ja kyllä, tiedän erittäin hyvin lääkkeiden sivuvaikutukset. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että adhd:ta hialutaan ratkaisuksi ongelmiin. Esimerkiksi sen sijaan, että vähentäisi omaa ruutuaikaa tai laittaisi vaikka unirytmin kuntoon, niin helppo syyttää adhd:ta. Jos adhd on oikeasti niin ennen lääkehoitoa suositellaan säännöllistä vuorkausirytmiä ja älylaitteiden ja ruutuajan minimoimista sillä ne pahentaa oireita. Lisäksi aivoterveyttä tukee monipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä lisäaineita. Ja sitten halutaan tuntea olevansa erityinen. Olen kuullut, että jollakin lapsella on adhd, jos juoksee, kiipeilee ym vaikka nämä ovat kyllä lapselle normaaleja toimintoja. Lapsi on sairas, jos ei koskaan juokse, kiipeile, kiukkua... ja kuulemma aikuisella on adhd, jos ei aina jaksa keskittyä. Tavallaan ei hyväksytä sitä, että ihminen ei ole kone ja on ihan luonnollista, ettei jaksa 100% keskittyä joka hetki kaikkeen ja suorittaa elämää

Tähän jatkoksi sopii neuvo masentuneille: lähde vaan reippaasti liikkeelle. Älä jää laiskana murehtimaan. Nuku riittävästi ja syö terveellisesti. Niin voit unohtaa masennuksen. Helppoo hei!

Eri

"Mistä tiedät mikä on normaalia tai että et ole normaali? Adhd:ta ei voi havaita mistään verikokeesta, röntgenkuvasta tai muusta vastaavasta, joten yleensä se on lähinnä arvailua, että kenellä se on ja kenellä ei.

Sitä paitsi adhd-diagnoosin kriteerit ovat ylipäätään ihmisten luoma kompromissi. Jos kriteereitä muutetaan niin adhd-tapausten määrä vähenee tai kasvaa voimakkaasti, riippuen siitä kiristetäänkö vai lievennetäänkö kriteereitä."

AI:

"ADHD-tutkimus on kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu kliinisiä haastatteluita, kyselyitä ja mahdollisesti neuropsykologisia testejä ja laboratoriotutkimuksia."

Ja tuo on sinusta lähinnä arvailua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka muka tahallaan haluaa diagnoosin? Et pääse lentäjäksi etkä poliisiksi, et saa luovuttaa siittiöitä etkä synnyttää, joudut käyttämään huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä.

Moni haluaa diagnoosin. Eikä kyse ole siitä, etteikö ADHD-oireita oikeasti voisi olla, mutta lievien ja keskivaikeiden oireiden kanssa pitäisi vain pärjäillä itsehoidolla,  kuten elämänsä siihen asti, eikä lähteä prosessiin, jossa käytetään

En tietenkään näe kenenkään pään sisälle, mutta ne "normaalit" kykeni istumaan koulussa ja keskittymään opiskeluun. Selvisivät normaaleista kotitöistä, koska toiminnanohjaus toimii eri tavalla jne. Ja tietenkin noissa voi olla haasteita muillakin. Minulle riittää se, että lääke toimii ja voin elää haluamallasi tavalla. Ja kyllä, tiedän erittäin hyvin lääkkeiden sivuvaikutukset. 

Varsinkin nykypäivän kouluissa aika moni riehuu ja ei keskity. Onko heillä siis ADHD?

adhd on vain tekosyy huonolle käytökselle ja huonolle kasvatukselle

Vierailija kirjoitti:

 

 

 

 

 

 

 

 

"Mistä tiedät mikä on normaalia tai että et ole normaali? Adhd:ta ei voi havaita mistään verikokeesta, röntgenkuvasta tai muusta vastaavasta, joten yleensä se on lähinnä arvailua, että kenellä se on ja kenellä ei.

 

Sitä paitsi adhd-diagnoosin kriteerit ovat ylipäätään ihmisten luoma kompromissi. Jos kriteereitä muutetaan niin adhd-tapausten määrä vähenee tai kasvaa voimakkaasti, riippuen siitä kiristetäänkö vai lievennetäänkö kriteereitä."

 

 

AI:

"ADHD-tutkimus on kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu kliinisiä haastatteluita, kyselyitä ja mahdollisesti neuropsykologisia testejä ja laboratoriotutkimuksia."

 

Ja tuo on sinusta lähinnä arvailua?

Kokonaisvaltainen prosessi kuulostaa hienolta, kuten myös kliininen haastattelu ja neuropsykologinen testi.

Käytännössä kyseessä on kuitenkin ihan arkinen haastattelu ja kysely, jossa on aika yksinkertaista näytellä tietynlaista oirekokonaisuutta ja haastattelua voi tulkita monella tavoin. Osalla hyvinvointialueista adhd-diagnosoitujen osuudet ovat tuplasti suurempia kuin toisilla, eikä se suinkaan selity ihmisten perimän eroilla vaan diagnosoinnin eroilla.

Jotta ketju ei tukkiintuisi pitkistä viestiketjuista. Numerolle 64, miksi kuvittelet, että minulla olisi pätevyyttä diagnosoida kenelläkään ADHD:ta. Sitä varten on ammattilaiset. Mutta yleisesti ottaen, nykyään on varmasti myös adt:tai, joka on itse aiheutettu. Toisaalta en usko, että avoluokat ja avokonttorit ainakaan lisää kenenkään keskittymistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka muka tahallaan haluaa diagnoosin? Et pääse lentäjäksi etkä poliisiksi, et saa luovuttaa siittiöitä etkä synnyttää, joudut käyttämään huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä.

Moni haluaa diagnoosin. Eikä kyse ole siitä, etteikö ADHD-oireita oikeasti voisi olla, mutta lievien ja keskivaikeiden oireiden kanssa pitäisi vain pärjäillä itsehoidolla,  kuten elämänsä siihen

Varsinkin nykypäivän kouluissa aika moni riehuu ja ei keskity. Onko heillä siis ADHD?

Tänään tuli museossa käydessäni vastaan koululuokka jossa varmaan kaikilla oli adhd. Eivät halunneet yhtään kuunnella mitä museo-opas ja opettaja sanoivat.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että adhd:ta halutaan ratkaisuksi ongelmiin. Esimerkiksi sen sijaan, että vähentäisi omaa ruutuaikaa tai laittaisi vaikka unirytmin kuntoon, niin helppo syyttää adhd:ta. Jos adhd on oikeasti niin ennen lääkehoitoa suositellaan säännöllistä vuorkausirytmiä ja älylaitteiden ja ruutuajan minimoimista sillä ne pahentaa oireita. Lisäksi aivoterveyttä tukee monipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä lisäaineita. Ja sitten halutaan tuntea olevansa erityinen. Olen kuullut, että jollakin lapsella on adhd, jos juoksee, kiipeilee ym vaikka nämä ovat kyllä lapselle normaaleja toimintoja. Lapsi on sairas, jos ei koskaan juokse, kiipeile, kiukkua... ja kuulemma aikuisella on adhd, jos ei aina jaksa keskittyä. Tavallaan ei hyväksytä sitä, että ihminen ei ole kone ja on ihan luonnollista, ettei jaksa 100% keskittyä joka hetki kaikkeen ja suorittaa elämää

Niin, mitä nyt ADHD itsessään aiheuttaa esimerkiksi viivästynyttä unirytmiä. Voin mennä säännöllisesti sänkyyn pyörimään kymmeneltä, mutta ei se sitä tarkoita, että se uni silloin tulee.

Ja ei, silloin ei ole ADHD, jos ei aina jaksa keskittyä. Silloin on ADHD jos sitä keskittymistä ei kykene ollenkaan säätelemään.

Vierailija kirjoitti:

adhd on vain tekosyy huonolle käytökselle ja huonolle kasvatukselle

Avaatko tarkemmin? Koska henkilökohtaisesti olen aina käyttäytynyt hyvin adhd:stani huolimatta. Mutta olenkin nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että adhd:ta hialutaan ratkaisuksi ongelmiin. Esimerkiksi sen sijaan, että vähentäisi omaa ruutuaikaa tai laittaisi vaikka unirytmin kuntoon, niin helppo syyttää adhd:ta. Jos adhd on oikeasti niin ennen lääkehoitoa suositellaan säännöllistä vuorkausirytmiä ja älylaitteiden ja ruutuajan minimoimista sillä ne pahentaa oireita. Lisäksi aivoterveyttä tukee monipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä lisäaineita. Ja sitten halutaan tuntea olevansa erityinen. Olen kuullut, että jollakin lapsella on adhd, jos juoksee, kiipeilee ym vaikka nämä ovat kyllä lapselle normaaleja toimintoja. Lapsi on sairas, jos ei koskaan juokse, kiipeile, kiukkua... ja kuulemma aikuisella on adhd, jos ei aina jaksa keskittyä. Tavallaan ei hyväksytä sitä, että ihminen ei ole kone ja on ihan luonnollista, ettei jaksa 100% keskittyä joka hetki kaikkeen ja suorittaa elämää

 

Tähän jatkoksi sopii neuvo masentuneille: lähde vaan reippaasti liikkeelle. Älä jää laiskana murehtimaan. Nuku riittävästi ja syö terveellisesti. Niin voit unohtaa masennuksen. Helppoo hei!

Eri

Tai skitsofreenikolle, jätä vain ne äänet huomiotta! Kyllä se siitä, kun nukut riittävästi, syöt terveellisesti ja muistat liikkua. Ja olla kuuntelematta niitä ääniä.

Nepsyilijät mieluusti haluavat rinnastaa psyykkiset diagnoosit fyysisiin diagnooseihin. Eli kun he ovat saaneet sen haluamansa nepsydiagnoosin niin se muka estää heitä tekemästä asioita niin kuin vaikka jalkojen puuttuminen estää ihmistä kävelemästä.

Vierailija kirjoitti:

Nepsyilijät mieluusti haluavat rinnastaa psyykkiset diagnoosit fyysisiin diagnooseihin. Eli kun he ovat saaneet sen haluamansa nepsydiagnoosin niin se muka estää heitä tekemästä asioita niin kuin vaikka jalkojen puuttuminen estää ihmistä kävelemästä.

No näin se saattaa vaikeimmillaan olla. Mutta siis mikä tämän viestin pointti oli? Minun tunteman "nepsyilijät" eivät nyt diagnoosia ole halunneet, mutta ovat halunneet tutkia, että missä mättää. Diagnoosin avulla saattaa saada tukitoimia. Osalle auttaa lääkitys paljonkin. Lisäksi se tuo itsemyötätuntoa ja ymmärrystä ja auttaa myös muita ymmärtämään. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että adhd:ta halutaan ratkaisuksi ongelmiin. Esimerkiksi sen sijaan, että vähentäisi omaa ruutuaikaa tai laittaisi vaikka unirytmin kuntoon, niin helppo syyttää adhd:ta. Jos adhd on oikeasti niin ennen lääkehoitoa suositellaan säännöllistä vuorkausirytmiä ja älylaitteiden ja ruutuajan minimoimista sillä ne pahentaa oireita. Lisäksi aivoterveyttä tukee monipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä lisäaineita. Ja sitten halutaan tuntea olevansa erityinen. Olen kuullut, että jollakin lapsella on adhd, jos juoksee, kiipeilee ym vaikka nämä ovat kyllä lapselle normaaleja toimintoja. Lapsi on sairas, jos ei koskaan juokse, kiipeile, kiukkua... ja kuulemma aikuisella on adhd, jos ei aina jaksa keskittyä. Tavallaan ei hyväksytä sitä, että ihminen ei ole kone ja on ihan luonnollista, ettei jaksa 100% keskittyä joka hetki kaikkeen ja suorittaa elämää

 

Niin, mutukun kun ei ole diagnoosien perusta. Siitä olen samaa mieltä, että nykyään lähdetään osittain liian helposti miettimään jo pienten lasten kohdalla, että voisiko kyseessä olla ADHD. Pelkkä ylivilkkaus ei sitä ole ja toisaalta ashd on muutakin. Ja kaikilla ei fyysistä ylivilkkautta edes ole. Tuossa vaan on sellainen ongelma, että yleisesti ottaen ADHD:lla on viivästynyt unirytmi ja esimerkiksi sokeri, kännykkä ja päihteet toimii dopamiinina, joita adhd-aivot himoitsee. Lisäksi monella esimerkiksi kahvi rauhoittaa, kun taas "normaalilla" juuri päinvastoin. Siitä olen myös samaa mieltä, että joka ikiselle tekee hyvää elää terveellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi työnvälitysviranomaiset patistaa ? Saavatko he sillä yhden työttömän pois omista kirjoistaan ?

en tiedä. kuulemma helpottaisi minun arkeani, en vaan näe että miten. luultavasti he saisivat minut eri listoille tai jotakin, eipä siellä asiakkaan etu mielessä mitään tehdä. en kyllä omasta pussista maksa sitä hapatusta.

Vierailija kirjoitti:

Nepsyilijät mieluusti haluavat rinnastaa psyykkiset diagnoosit fyysisiin diagnooseihin. Eli kun he ovat saaneet sen haluamansa nepsydiagnoosin niin se muka estää heitä tekemästä asioita niin kuin vaikka jalkojen puuttuminen estää ihmistä kävelemästä.

Niin, no, miten kukanenkin asian näkee. Mulla itselläni on korkeakoulututkinto, mutta valmistumiseen meni viiden vuoden sijasta kahdeksan. Estikö adhd saamasta korkeakoulutukintoa? Ei. Estikö valmistumasta tavoiteajassa. Kyllä esti. Tekikö adhd opiskelusta raskasta? Teki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että adhd:ta hialutaan ratkaisuksi ongelmiin. Esimerkiksi sen sijaan, että vähentäisi omaa ruutuaikaa tai laittaisi vaikka unirytmin kuntoon, niin helppo syyttää adhd:ta. Jos adhd on oikeasti niin ennen lääkehoitoa suositellaan säännöllistä vuorkausirytmiä ja älylaitteiden ja ruutuajan minimoimista sillä ne pahentaa oireita. Lisäksi aivoterveyttä tukee monipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä lisäaineita. Ja sitten halutaan tuntea olevansa erityinen. Olen kuullut, että jollakin lapsella on adhd, jos juoksee, kiipeilee ym vaikka nämä ovat kyllä lapselle normaaleja toimintoja. Lapsi on sairas, jos ei koskaan juokse, kiipeile, kiukkua... ja kuulemma aikuisella on adhd, jos ei aina jaksa keskittyä. Tavallaan ei hyväksytä sitä, että ihminen ei ole kone ja on ihan luonnollista, ettei jaksa 100% keskittyä joka hetki kaikkeen ja suorittaa elä

"Tai skitsofreenikolle, jätä vain ne äänet huomiotta! Kyllä se siitä, kun nukut riittävästi, syöt terveellisesti ja muistat liikkua. Ja olla kuuntelematta niitä ääniä."

Alkoholin käyttöä kannattaa myös vähentää. Aina. Tämä neuvo on annettu tyttärelleni usein. Hän oon absolutisti. Olemme miettineet, poistuisiko sairaus, jos nyt aloittais sen juomisen ja sit lopettais...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että adhd:ta halutaan ratkaisuksi ongelmiin. Esimerkiksi sen sijaan, että vähentäisi omaa ruutuaikaa tai laittaisi vaikka unirytmin kuntoon, niin helppo syyttää adhd:ta. Jos adhd on oikeasti niin ennen lääkehoitoa suositellaan säännöllistä vuorkausirytmiä ja älylaitteiden ja ruutuajan minimoimista sillä ne pahentaa oireita. Lisäksi aivoterveyttä tukee monipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä lisäaineita. Ja sitten halutaan tuntea olevansa erityinen. Olen kuullut, että jollakin lapsella on adhd, jos juoksee, kiipeilee ym vaikka nämä ovat kyllä lapselle normaaleja toimintoja. Lapsi on sairas, jos ei koskaan juokse, kiipeile, kiukkua... ja kuulemma aikuisella on adhd, jos ei aina jaksa keskittyä. Tavallaan ei hyväksytä sitä, että ihminen ei ole kone ja on ihan luonnollista, ettei jaksa 100% keskittyä joka hetki kaikkeen ja suorittaa elämää

 

Niin,

Nää "minusta tuntuu"...-ihmiset ovat ihan parhaita asiantuntijoita. Kun osaavat ratkaista asian kuin asian. Ihan vaan, koska hänestä tuntuu...Ja itsekurilla varmaan syövätkin häviää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

 

 

 

 

 

 

"Mistä tiedät mikä on normaalia tai että et ole normaali? Adhd:ta ei voi havaita mistään verikokeesta, röntgenkuvasta tai muusta vastaavasta, joten yleensä se on lähinnä arvailua, että kenellä se on ja kenellä ei.

 

Sitä paitsi adhd-diagnoosin kriteerit ovat ylipäätään ihmisten luoma kompromissi. Jos kriteereitä muutetaan niin adhd-tapausten määrä vähenee tai kasvaa voimakkaasti, riippuen siitä kiristetäänkö vai lievennetäänkö kriteereitä."

 

 

AI:

<

"Kokonaisvaltainen prosessi kuulostaa hienolta, kuten myös kliininen haastattelu ja neuropsykologinen testi.

Käytännössä kyseessä on kuitenkin ihan arkinen haastattelu ja kysely, jossa on aika yksinkertaista näytellä tietynlaista oirekokonaisuutta ja haastattelua voi tulkita monella tavoin. Osalla hyvinvointialueista adhd-diagnosoitujen osuudet ovat tuplasti suurempia kuin toisilla, eikä se suinkaan selity ihmisten perimän eroilla vaan diagnosoinnin eroilla."

Eli käytännössä on  siis paikasta riippuen kokonaisvaltainen prosessi!! Mun tuttava kertoi tutkimuksen olevan pitkä ja raskas. Siis hänellä. Ei mikään pieni haastattelu. Mut tulokset kertoi sen olleen tarpeen, ja sai vihdoin avun tarpeisiinsa, selityksen ongelmiin ja opinnot valmiiksi.

Samalla selvit, että heidän perheessä useampi, jotka potevat samaa. Se toi helpotuksen myös heille, kun selittämättömät haasteet saivat selityksen. Henkisen taakan putoaminen oli merkittävää henkisen hyvinvoinnin puolesta.

Aika moni täälläkin väittää, että myöhään valvominen, herkkujen mässyttäminen ja alkoholinkäyttö johtuvat ADHD:sta. 

 

Entäpä jos nuo em. asiat ylläpitävätkin adhd-tyyppistä oireilua ja ovat itsessään se ongelma. Kaikki itsekurin puute ei ole ADHD:ta. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus. Heikot unet, sokeri ja alkoholin käyttö johtavat täysin samanlaisiin oireisiin kuin tämä mystinen ADHD. Kokeilkaapa syödä pelkkää karkkia ja ryypätä vaikka joka viikonloppu ja kertokaa sitten tuliko nukuttua hyvin ja jaksoitteko tehdä mitään.

Tästä päästäänkin siihen, että joskus ihminen, jolla on ADHD-piirteitä ajattelee, että diagnoosi parantaa hänet tästä kaikesta. Joskus kyse onkin siitä että diagnoosilla saadaan hyväksyntä sille että esim. lähtee ns. käpälästä alkoholin ja herkkujen kanssa ja yöunet jää lyhyeksi. Diagnoosi tuo mielenrauhaa koska ei enää tuomitse itseään niistä kerroista kun retkahtaa vanhoihin toimintamalleihinsa. Lääkkeillä saa myös hetkellistä helpotusta ja tukea sille, ettei todellakaan ilman lääkitystä pärjää. Addiktit ajattelevat juuri näin : ilman ei pärjää.

 

Suosittelenkin kaikille elämänhallinnan haasteista kärsiville itsemyötätuntoa, sosiaalisen tuen hankkimista ja mt-talon omahoito-ohjelmia. Ihmiset ovat hermostoltaan erilaisia, ei kyse ole mistään jokotai-ilmiöstä eli että olisi adhd-ihmisiä ja sitten niitä ei-adhd-ihmisiä, normaaleja. Eikä aikuisena ole enää kyse siitä, etteikö ymmärtäisi omaa parastaan, toisin kuin lapsilla. Aikuinen voi tietoisesti yrittää parantaa oloaan. Jos olet pärjännyt koulussa ja saanut töitä, niin toivoa on kyllä myös sille, että pystyisit ratkaisemaan muitakin ongelmia elämässäsi. 

 

Psykiatria taas on ihmisiä varten, jotka eivät pärjää elämässään lainkaan ilman apua. Ja jos et pärjää ei se silti tarkoita välttämättä sitä, että kyse on nepsyoireista. Elämänhallinnan puutteista johtuvan häiriökäytöksen taustalla saattaa olla esim. lapsuuden kaltoinkohtelua, liian kuormittavaa elämäntilannetta ja yksinäisyyttä. Adhd-diagnoosi ei ole mikään perustelu kaikkeen. Joskus adhd-piirteet vain voimistuvat, kun elämä ei ole tasapainossa. 

Toivon että diagnoosien sijaan elämässään kohtuullisesti pärjäävät adhd-piirteiset henkilöt ohjattaisiin diagnoosin ja pelkän lääkityksen sijaan jatkossa muihin hoitomuotoihin ja mieluiten ilman diagnoosia. Ryhmäinterventioita, toimintaterapiaa, HOT-työskentelyä. Katsotaan sitten kiinnostaako esim. korkeakoulutettuja kympin keskiarvolla valmistuneita ongelmanuoria hakeutua enää hoitoon, jos tarjolla on lääkkeiden sijaan tylsää itsensä ja toimintamalliensa työstämistä hoitajien tai psykologien ohjaamana.