Luulin, että äidille tarjotaan jotain apua kotiin tai ainakin kartoitetaan avun tarve, nyt kun tuli alzheimer diagnoosi
Mutta ei tapahtunutkaan mitään. Muistihoitaja soittanut kerran sen jälkeen, eikä minulla ole mitään tietoa puhelun sisällöstä, kun äiti ei edes muista puhelua.
Eli mitäs nyt? Odotellaan, että sattuu jotain ja sitten teen huoli-ilmoituksen vai miten? Saan rampana siellä melkein joka päivä jonkun oikean tai kuvitellun hädän takia; lompakko hukassa, kaukosäädin hukassa, apua mikä viesti tuli kännykkään, syöminen mitä sattuu, lääkkeistä en tiedä miten ottaa. Asioiden jankkaamista päivästä toiseen. Huoh.
Kommentit (54)
Tee huoli ilmoitus heti. Äitimme sai vasta ekan sairaala reissun jälkeen kotipalvelun ja ostimme ruokapalvelun, nyt 1,5 v kuluttua on palvelukodissa.
Eihän niillä kotihoidon vartinkäynneillä ole mitään merkitystä, vaikka sellaisen saisi.
Äiti sai paikan päiväkerhoon ja joku kävi kotona kartoittamassa tarvetta apuvälineille ja suihkutuoli oli sellainen mikä koettiin hyödylliseksi. Tämä oli kyllä jo useita vuosia sitten, ehkä nyt säästösyistä mitään ei tapahtuisi.
Otin itse yhteyttä seniori-infoon.
Tulivat tekemään tarvekartoituksen.
Olin paikalla ja kerroin, että äiti ei muista, joten minä
Olen se yhteyshenkilö.
Ne ovat aika ääliöitä siellä, kun diagnoosin saaneen henkilön kanssa vain asioivat, VAIKKA tietävät, että on muistipotilas.
Ihan samanlaisia kokemuksia. Soittaa muistisairaalle ja kyselee ja luottaa sen muistisairaan juttuihin.
Olen ihan äimistynyt tuosta osaamisen tasosta.
Kyllähän muistipotilaalla pitää aina olla se läheinen tyyppi, joka muistaa. Kuka vastaa asioista.
Ota yhteys. Luita itseesi. Olet omaisesi paras asiantuntija.
Tee yhteistyötä. Raportoi epäkohdista.
Kiitä onnistumisista joskus.
Voimia.
Älä odota, että Jotain Tapahtuu, vaan tee se huoli-ilmo nyt heti noista asoidtw, jotks sloituskessa mainitsit (kusassa olevista rahoista ja tavaroidta, epåilystä että yritetään puhelinhuijauksia, syömättömyydedtä, lääkkeiden todennäköisestä ottamatta jättämisestä.) Ja rekryä muutkin sukulaiset tekemään. Ja kun eka kerta ei auta, tee uusi. Kirjoita niihin myös selvästi, että sinä et pysty valvomaan ja hoitamaan.
se on sitten eri asia, että sellaista palvelua, missä nuo asiat hoidettaisiin äidillesi kotiin, ei oikeasti ole olemassa. Ja ne hoitolaitokset on kurjia.
Ole yhteydessä asuinalueesi hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden huolipuhelimeen/asiakasohjaukseen ja pyydät palvelutarpeen arviointikäynnin äidillesi. Kerrot taustaa miksi tällainen on tarpeen. Sinun on hyvä osallistua tapaamiseen, jotta voit kertoa omaisen näkemyksen kotona pärjäämisestä, toimintakyvystä jne.
Sukulaisten pitää jo auttaa lääkeasioissa, juominen, arki ja syömisessä yms. Tai olla muu apu. Ei saa jättää heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Eihän niillä kotihoidon vartinkäynneillä ole mitään merkitystä, vaikka sellaisen saisi.
No, he voivat antaa lääkkeet ja lämmittää ruuan.
Ei muistin huonontuessa ei voi myöhemmin asua yksin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän niillä kotihoidon vartinkäynneillä ole mitään merkitystä, vaikka sellaisen saisi.
On, jos vanhus on kaatunut kotona. Meillä äiti oli kaatunut ja kotihoito tuli toteamaan. Sairaalan osaston kautta hoivakotiin järjestyi paikka.
Meillä kävi sosiaalipuolen ihminen äidin kotona kartoittamassa yksinasuvan muistisairaan tilanteen. (Olin siis itsekin paikalla). Lääkeautomaatti ja ovivahti olisi ollut heillä tarjolla mutta kun äiti sanoi "ei, en halua" niin siihen tyssäsi hommat. Aika pian äiti sitten kuolikin muuhun sairauteen.
Huomatkaa kaikki, että totuus on se, että yhä enemmän tehtävää siirtyy omaisille. Se on tarkoituskin.
Kaiken sekoittaa, jos sota alkaa. Silloin viimeistään vanhushuolto menee omaisille. Olkaa valmiita kaikkeen, myös tähän. Meillä on huono naapuri.
Mielestäni tämä sotesta säästäminen on kyllä aivan väärin.
Lääkkeet nyt ensimmäiseksi dosettiin, siitä voi ainakin nähdä onko ne otettu vai ei. Harvoin vanhukset niitä lääkkeitä dosetista laittavat roskiin tai jemmaavat vaikka tätäkin tapahtuu. Kotiin voi hyvin hankkia SIM-kortillisen lankapuhelimen johon ohjelmoi valmiiksi muutaman läheisen numeron. Se ei ainakaan mene hukkaan jos kännykkää ei löydykään. Turvaranneke mahdollisimman ajoissa jotta oppii vielä käyttämään sitä. Tässä muutama vinkki.
Vierailija kirjoitti:
Tee se huoli-ilmoitus.
Niitä voi tehdä vaikka 10 ja mitään ei tapahdu. Ehkä soittavat henkilölle ja tämä kertoo kaiken olecan hyvin eikä halua apua. Kirjataan käsitellyksi. Olen nähnyt ja kokenut.
Ei Suomessa saa tuohon apua ennenkuin mummo löytyy alasti kadulta. Ei ehkä silloinkaan!
Meillä meni 5v ennenenkuin saimme hoitokotiin. Ilman 5v sitten sairaalaan johtanutta koronaa olisimme varmaan yhä ilman kotihoitoakin!
Voit yrittää huoli-ilmoitusta
Vierailija kirjoitti:
Tee huoli ilmoitus heti. Äitimme sai vasta ekan sairaala reissun jälkeen kotipalvelun ja ostimme ruokapalvelun, nyt 1,5 v kuluttua on palvelukodissa.
Miten pääsi palvelukotiin? Mitä kotipalvelu sisältää? Huoli on kova vanhuksesta, äidistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee se huoli-ilmoitus.
Niitä voi tehdä vaikka 10 ja mitään ei tapahdu. Ehkä soittavat henkilölle ja tämä kertoo kaiken olecan hyvin eikä halua apua. Kirjataan käsitellyksi. Olen nähnyt ja kokenut.
Siinä yhdennentoista kohdalla alkaa tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee huoli ilmoitus heti. Äitimme sai vasta ekan sairaala reissun jälkeen kotipalvelun ja ostimme ruokapalvelun, nyt 1,5 v kuluttua on palvelukodissa.
Miten pääsi palvelukotiin? Mitä kotipalvelu sisältää? Huoli on kova vanhuksesta, äidistä.
Valitettavasti tosiaan vain kaatumalla tms mutta sekään ei ole tae.
Katsoin nyt omakannasta ja siellä mainittu mm. verenpaineen ja verensokerin päivittäiset mittaukset äiti tehnyt sovitusti ja. arvot hyvällä tasolla. Just joo, eihän se edes osaa käyttää verensokerimittaria
Miten muilla, saitteko jotain apua?
ap