Luulin, että äidille tarjotaan jotain apua kotiin tai ainakin kartoitetaan avun tarve, nyt kun tuli alzheimer diagnoosi
Mutta ei tapahtunutkaan mitään. Muistihoitaja soittanut kerran sen jälkeen, eikä minulla ole mitään tietoa puhelun sisällöstä, kun äiti ei edes muista puhelua.
Eli mitäs nyt? Odotellaan, että sattuu jotain ja sitten teen huoli-ilmoituksen vai miten? Saan rampana siellä melkein joka päivä jonkun oikean tai kuvitellun hädän takia; lompakko hukassa, kaukosäädin hukassa, apua mikä viesti tuli kännykkään, syöminen mitä sattuu, lääkkeistä en tiedä miten ottaa. Asioiden jankkaamista päivästä toiseen. Huoh.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se diahnoosin tehnyt lääkäri ei laita samantien lähetettä palveluntarpeen arviointiin? Miksi omaisten pitää osata kysellä sellaisen perään? Ja tietää mistä kysytään?
Ap
No, lääkärit ei aina ymmärrä näistä sosiaaliasioista yhtään sen enempää. Enemmän tarvittaisiin ihan aitoa sote-yhteistyötä, sillä nyt nämä ovat aika erillään.
t. sossu
Ot, mutta osaatko sanoa, miksi sosiaalipalveluja ei myönnetä samasta kunnasta, minkä on valinnut hoitopaikakseen? (terveyskeskuksen valinta, lakisääteinen oikeus valita hoitopaikka/kunta). Henkilö on kirjoilla eri paikkakunnalla, missä käytännössä asuu. Asuinpaikkakunnalta saa kaikki terveydenhoitopalvelut, myös erikoissairaanhoito. Kotiapua ei myönnetä, kun ei ole kunnassa kirjoilla. Meneekö oikein?
Iäkäs yksin asuva sukulaiseni sai kotisairaanhoidon apua kun oli muistisairaus jo edennyt eikä esim muistanut syödä. Toki oli muutakin sairautta toistuvine infektiokierteineen ja lopulta sai paikan muistiyksiköstä, sellainen ympärivuorokautinen hoivakoti. Paljon vaati meiltä omaisilta yhteistyötä kotisairaanhoidon, lääkäreiden ja sairaalan kesken, tarvittiin lausuntoja ja selvityksiä jne. Kannattaa hoitaa valtakirjat ajoissa kuntoon jotta esim kela-asiointi sujuu ja laskujen maksu toisen puolesta, esim eläkkeensaajan hoitotuki, jos kotisairaanhoidon tarve tulee ajankohtaisiksi.
Ole yhteydessä alueen seniori-infoon, sitä kautta ohjaavat eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Otin itse yhteyttä seniori-infoon.
Tulivat tekemään tarvekartoituksen.
Olin paikalla ja kerroin, että äiti ei muista, joten minä
Olen se yhteyshenkilö.
Ne ovat aika ääliöitä siellä, kun diagnoosin saaneen henkilön kanssa vain asioivat, VAIKKA tietävät, että on muistipotilas.
Ihan samanlaisia kokemuksia. Soittaa muistisairaalle ja kyselee ja luottaa sen muistisairaan juttuihin.
Olen ihan äimistynyt tuosta osaamisen tasosta.
Kyllähän muistipotilaalla pitää aina olla se läheinen tyyppi, joka muistaa. Kuka vastaa asioista.
Ota yhteys. Luita itseesi. Olet omaisesi paras asiantuntija.
Tee yhteistyötä. Raportoi epäkohdista.
Kiitä onnistumisista joskus.
Voimia.
Meillä oli ihana aluevastaava kotisairaanhoidossa, hän soitteli aina tarvittaessa minulle ja pidimme palavereita tarvittaessa, tämä Helsingissä. Olen edelleen kiitollinen kuinka ihanasti kohtasi asiakkaan ja omaiset, ilman kiireen tuntua, ja aina sain häneen yhteyden aika nopeastikin, mikä kuulostaa uskomattomalle nykyaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olehan nyt yhteydessä hoitavaan tahoon. Kai sulla on valtuutus hoitaa hänen adoitaan?
Miksi pitäisi olla. Me maksamme veroja, jotta vanhushoiva hoituu. Minä en ainakaan laita tikkua ristiin. Jos muistihoitajakaan (!) ei käytännössä tee mitään asioiden eteen, miksi minä tekisin? Sille sentään maksetaan palkka!
Ongelma on siinä, että sitä ikääntyvää väestöä on yhä enemmän ja he elävät yhä pidempään ja yhä monisaarampina kuin koskaan ennen. Veronmaksajien rahat ei yksinkertaiesti jo nykyisellään riitä takaamaan jokaiselle sitä kallista henkilökohtaista hoivaa 247.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se muistihoitaja perään soittele, vaan sinä soitat kunnan vanhuspalveluihin ja pyydät ne käymään kartoituskäynnillä läsnäollessasi. Ikävää jos ikäihmisellä ei ole ketään joka soittaisi. Itsehän niistä harva kykenee muistamaan mokomia vaikka olisi saanut kasan paperiakin, jossa ohjeet jatkotoimista. Oletko lukenut ne paperit? Pyydä äidiltäsi valtuutus omakantaan.
Kannattaa laittaa hakemus hoitopaikkaan. Jono voi olla 5 vuotta. Kun paikkaa tarjotaan, otatte sen vastaan koska muuten putoatte taas hännille.
Ne paperit annettiin muistisairaalle itselleen. Hän hukkasi ne, ennen kuin ehdin kysyä niitä nähtäväksi
Et sitten itse ollut mukana? Eikö muistitesteissä omainen enää täyttele omaa kaavakettaan muistisairaasta? Minä olen kahdestikin täytellyt noita lappusia muistitesteissä käydessä. Ensimmäisen testin jälkeen sai lääkäriajan terveyskeskuskeen, missä lähdettiin muistisairautta kartoittamaan. Tehtiin erilaisia labratestejä, joilla suljettiin pois juttuja, jotka voivat vaikuttaa muistisairaudelta, mutta ne hoidettaessa muistioireet katoavat. Tässä tapauksessa testeissä ei ollut mitään vikaa, joten seuraavaksi oli aivokuvaus. Sen perusteella tuli aika erikoislääkärille. Sitä ennen tehtiin vielä laajemmat muistitestit ja kuvien perusteella tuli alzheimerdiagnoosi. Lääkäri heti ehdotti kotihoitoa ja pisti siitä tiedon kotihoidolle. Kotihoito sitten järjesti palvelutarpeen kartoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olehan nyt yhteydessä hoitavaan tahoon. Kai sulla on valtuutus hoitaa hänen adoitaan?
Miksi pitäisi olla. Me maksamme veroja, jotta vanhushoiva hoituu. Minä en ainakaan laita tikkua ristiin. Jos muistihoitajakaan (!) ei käytännössä tee mitään asioiden eteen, miksi minä tekisin? Sille sentään maksetaan palkka!
Ootpa mulkku omainen. Hoitaisit sen hoidon edes kuntoon. Sosiaalihuolto järjestää hoidon ei muistihoitaja.
Mielipiteesi voi kummasti muuttua kun sinusta itsestäsi tulee dementikon hoitaja oman elämäsi lisäksi!
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointialueella kehotetaan omaista alkamaan omaishoitajaksi. Korvaus on alle 500 e kk ssa josta menee vero.
Kotihoidon palvelua ei saa, jos taloudessa asuu joku joka voi hälyttää tarvittaessa apua.
Näin ainakin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Ei ikinä omaishoitajaksi!
Silloin putoaa kaikista hoitoonpääsyjonoista pois!!
Ja pitää vähän miettiä kannattaako esim vaihtaa 5000e bruttopalkkaa (tai vaikka 3000e:n) 500 euroon ja menettää omasta eläkkeestäkin satasia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointialueella kehotetaan omaista alkamaan omaishoitajaksi. Korvaus on alle 500 e kk ssa josta menee vero.
Kotihoidon palvelua ei saa, jos taloudessa asuu joku joka voi hälyttää tarvittaessa apua.
Näin ainakin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Ei ikinä omaishoitajaksi!
Silloin putoaa kaikista hoitoonpääsyjonoista pois!!
Ja pitää vähän miettiä kannattaako esim vaihtaa 5000e bruttopalkkaa (tai vaikka 3000e:n) 500 euroon ja menettää omasta eläkkeestäkin satasia...
Joo ei kiitod.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olehan nyt yhteydessä hoitavaan tahoon. Kai sulla on valtuutus hoitaa hänen adoitaan?
Miksi pitäisi olla. Me maksamme veroja, jotta vanhushoiva hoituu. Minä en ainakaan laita tikkua ristiin. Jos muistihoitajakaan (!) ei käytännössä tee mitään asioiden eteen, miksi minä tekisin? Sille sentään maksetaan palkka!
Ootpa mulkku omainen. Hoitaisit sen hoidon edes kuntoon. Sosiaalihuolto järjestää hoidon ei muistihoitaja.
Mielipiteesi voi kummasti muuttua kun sinusta itsestäsi tulee dementikon hoitaja oman elämäsi lisäksi!
Tämähän se on. Lisään vielä, että jos hoidat _yhdenkin_ asian, oletetaan sinun jatkossa hoitavan kaikki. Apua ei tipu. Pakko vaan antaa olla, koska ainakaan minusta ei yksinkertaisesti ole enempään. Sitä hoitoa kun ei pysty hoitamaan *kuntoon*.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se diahnoosin tehnyt lääkäri ei laita samantien lähetettä palveluntarpeen arviointiin? Miksi omaisten pitää osata kysellä sellaisen perään? Ja tietää mistä kysytään?
Ap
No, lääkärit ei aina ymmärrä näistä sosiaaliasioista yhtään sen enempää. Enemmän tarvittaisiin ihan aitoa sote-yhteistyötä, sillä nyt nämä ovat aika erillään.
t. sossu
Ot, mutta osaatko sanoa, miksi sosiaalipalveluja ei myönnetä samasta kunnasta, minkä on valinnut hoitopaikakseen? (terveyskeskuksen valinta, lakisääteinen oikeus valita hoitopaikka/kunta). Henkilö on kirjoilla eri paikkakunnalla, missä käytännössä asuu. Asuinpaikkakunnalta saa kaikki terveydenhoitopalvelut, myös erikoissairaanhoito. Kotiapua ei myönnetä, kun ei ole kunnassa kirjoilla. Meneekö oikein?
Sosiaalipalvelut menevät tosiaan pääsäätöisesti kotikunnan mukaisen hyvinvointialueen mukaan, pois lukien akuutit tilanteet, joissa on oikeus saada apua. En osaa sanoa, miksi näin on säädetty laissa edelleen. Joitakin poikkeuksia ilmeisesti on, jolloin kotikunnaksi katsotaan tosiasiallisen oleskelun ja muiden paikkakuntaan olevien siteiden perusteella jokin muu kuin se virallinen kotikunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se diahnoosin tehnyt lääkäri ei laita samantien lähetettä palveluntarpeen arviointiin? Miksi omaisten pitää osata kysellä sellaisen perään? Ja tietää mistä kysytään?
Ap
No, lääkärit ei aina ymmärrä näistä sosiaaliasioista yhtään sen enempää. Enemmän tarvittaisiin ihan aitoa sote-yhteistyötä, sillä nyt nämä ovat aika erillään.
t. sossu
Ot, mutta osaatko sanoa, miksi sosiaalipalveluja ei myönnetä samasta kunnasta, minkä on valinnut hoitopaikakseen? (terveyskeskuksen valinta, lakisääteinen oikeus valita hoitopaikka/kunta). Henkilö on kirjoilla eri paikkakunnalla, missä käytännössä asuu. Asuinpaikkakunnalta saa kaikki terveydenhoitopalvelut, myös erikoissairaanhoito. Kotiapua ei myönnetä, kun ei ole kunnassa kirjoilla. Meneekö oikein?
Menee.
Mitä ihmiset oikein kuvittelee kotihoidon tehtäväksi? Kotihoidossa yhdellä hoitajalla voi olla pelkästään aamuvuoron aikana toistakymmentä asiakasta ja illalla parikymmentä. Siinä ehtii antaa lääkkeet, aamupalan ja mahdollisesti avustaa vessassa ja pukeutumisessa.
Vanhus ehtii sen jälkeen hukata sen kaukosäätimen ja puhelimen useamman kerran. Kotihoito ei ole mikään seuralaispalvelu ja resurssit riittävät juuri ja juuri näiden ihan välttämättömien palveluiden tarjoamiseen ja kun leikataan lisää resursseja, niin ei niihinkään.
Ottakaa myös selvää, paljonko se laitoshoito maksaa, ennen kuin haluatte omaisenne sinne. Nyt on käynyt useamman kerran niin, että kun vanhus on saanut paikan ja ensimmäinen lasku tulee, niin ihmetellään silmät pyöreinä, että tännekö ne perintörahat valuu, ja yllättäen se vanhus onkin taas kykenevä asumaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olehan nyt yhteydessä hoitavaan tahoon. Kai sulla on valtuutus hoitaa hänen adoitaan?
Miksi pitäisi olla. Me maksamme veroja, jotta vanhushoiva hoituu. Minä en ainakaan laita tikkua ristiin. Jos muistihoitajakaan (!) ei käytännössä tee mitään asioiden eteen, miksi minä tekisin? Sille sentään maksetaan palkka!
Ootpa mulkku omainen. Hoitaisit sen hoidon edes kuntoon. Sosiaalihuolto järjestää hoidon ei muistihoitaja.
Mielipiteesi voi kummasti muuttua kun sinusta itsestäsi tulee dementikon hoitaja oman elämäsi lisäksi!
On oma elämä ja elämääni kuuluu myös se että pidän äidistäni huolta ja autan. Ihmeellistä kuinka sinäkin vaikutat oikein vihaiselta kun joudut omaa vanhempaasi auttamaan. Mikä ihmisissä on oikein vikana? Kyseessä on sentään omat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten pitää jo auttaa lääkeasioissa, juominen, arki ja syömisessä yms. Tai olla muu apu. Ei saa jättää heitteille.
Missä välissä kun pitää käydä töissä, hoitaa omt asiat, lastenlapsiakin olisi kiva tavata ja nukkuakin pitäisi??
Kotihoidon 2 käynnin lisäksi ramppasimne 1-3 päivässä kilometrien päässä tarkistamassa mummon tilannetta, hoidimme ruokaostokset, pyykit, lääkärikäynnit jne. Silkkaa helvettiä!
No mitä jos ottaisit sen mummon asumaan kotiisi. Elää muutaman vuoden, hänellä on seuraa ja samalla teet ruuat hänelle kun lapsillekin jne. Saat omaishoidontukea myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointialueella kehotetaan omaista alkamaan omaishoitajaksi. Korvaus on alle 500 e kk ssa josta menee vero.
Kotihoidon palvelua ei saa, jos taloudessa asuu joku joka voi hälyttää tarvittaessa apua.
Näin ainakin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Ei ikinä omaishoitajaksi!
Silloin putoaa kaikista hoitoonpääsyjonoista pois!!
Ja pitää vähän miettiä kannattaako esim vaihtaa 5000e bruttopalkkaa (tai vaikka 3000e:n) 500 euroon ja menettää omasta eläkkeestäkin satasia...
Niin no, jos ei yhtään kiinnosta kuoleeko se mummo yksin kotiinsa kun kaatuu tms. Niin eipä siinä. Nauti satasistasi eläkkeellä!
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmiset oikein kuvittelee kotihoidon tehtäväksi? Kotihoidossa yhdellä hoitajalla voi olla pelkästään aamuvuoron aikana toistakymmentä asiakasta ja illalla parikymmentä. Siinä ehtii antaa lääkkeet, aamupalan ja mahdollisesti avustaa vessassa ja pukeutumisessa.
Vanhus ehtii sen jälkeen hukata sen kaukosäätimen ja puhelimen useamman kerran. Kotihoito ei ole mikään seuralaispalvelu ja resurssit riittävät juuri ja juuri näiden ihan välttämättömien palveluiden tarjoamiseen ja kun leikataan lisää resursseja, niin ei niihinkään.
Ottakaa myös selvää, paljonko se laitoshoito maksaa, ennen kuin haluatte omaisenne sinne. Nyt on käynyt useamman kerran niin, että kun vanhus on saanut paikan ja ensimmäinen lasku tulee, niin ihmetellään silmät pyöreinä, että tännekö ne perintörahat valuu, ja yllättäen se vanhus onkin taas kykenevä asumaan kotona.
Ensin valitetaan että minähän en vanhempiani auta ja hoida ja sitten lykätään vanhempi johonkin hoitokotiin ja ollaan tyytyväisiä. Sitten kun tajutaan että ne perintörahat kuluu siihen hoitoon, niin alkaa itku kun en mä mitään saa. Jestas minkälaisia ihmisiä sitä voikaan olla. Kyllä saisi tuollaisille ihmisille tapahtua jotakin todella pysäyttävää elämässään että loksahtaisi arvot kohdilleen.
Diagnoosista on pitkä matka vielä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointialueella kehotetaan omaista alkamaan omaishoitajaksi. Korvaus on alle 500 e kk ssa josta menee vero.
Kotihoidon palvelua ei saa, jos taloudessa asuu joku joka voi hälyttää tarvittaessa apua.
Näin ainakin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Ei ikinä omaishoitajaksi!
Silloin putoaa kaikista hoitoonpääsyjonoista pois!!
Ja pitää vähän miettiä kannattaako esim vaihtaa 5000e bruttopalkkaa (tai vaikka 3000e:n) 500 euroon ja menettää omasta eläkkeestäkin satasia...
Niin no, jos ei yhtään kiinnosta kuoleeko se mummo yksin kotiinsa kun kaatuu tms. Niin eipä siinä. Nauti satasistasi eläkkeellä!
Vanhempiaan voi auttaa vaikka kuinka paljon, mutta omaishoitajaksi ryhtymistä kannattaa tosiaan miettiä tarkkaan koska siitä vastuusta on vaikea päästä eroon. Kyllä sitä mummoa voi käydä auttamassa kolme kertaa päivässä ilman, että sitoo itseään omaishoitajuuteen.
Siis omaishoitajuuden voi kyllä purkaa milloin vain. Meillä on paljon pariskuntia, joissa toinen on epävirallinen omaishoitaja. Eli tekee jo sitä työtä ilman sitä omaishoidon korvausta. Jos hän olisi virallinen omaishoitaja, hän saisi sen korvauksen. Mikään ei muuttuisi siis hoidon suhteen. Lisäksi silloin omaishoitaja saa lakisääteiset vapaat ympärivuorokautisessa hoitopaikassa, tai palvelusetelit, joilla itse voi valita vaihtoehtoisen toteuttamistavan. Mutta kaikki tämä lisä jää tosiaan pois, mikäli ei ole virallinen omaishoitaja. Ja omaishoitajuuden voi purkaa milloin vain, ja joskus se puretaan hyvinvointialueen toimestakin. Tämä siis Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Koska muistisairaalla on omainen, johon pitää yhteyttä (ja toisin päin), yhteiskunnan palvelut tulevat kuvaan vasta sitten, kun on ilmeistä, ettei sairas pärjää kotona. Sitten jonotetaan hoitopaikkaa palveluasumiseen, joka sekin ehkä on otettava yksotyiseltä puolelta, jos henkilöllä on varaa.
Entäs ne muistisairaat, joilla ei ole ketään? Osaavatko soittaa edes apua itselleen?