Mitä ihmiset tarkoittavat, kun sanovat, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta?
Eikö meillä ole duunareita ja herroja siinä missä muuallakin?
Kommentit (77)
Luokista puhuminen on ollut vähän sellainen tabu. Nyt niistä on taas alettu puhua enemmän. Onhan niitä aina ollut, ei ne vaikenemalla häviä, vaikka Suomessa ei luokkien väliset rajat ole niin jyrkät kuin jossain muualla.
Suomessa on selvä kastijako, koko Suomi on rakennettu tukemaan rikasta rahastavaa eliittiä...
Luokkayhteiskunnassa ihminen on sitä luokkaa mihin syntyy. Koulutuksella, menestyksellä tai rahalla ei ole merkitystä, vaan sillä mihin syntyy.
Suomessa on eri tasoisia koulutuksia, ammatteja ja palkkatasoja eikä ne liity mihinkään luokkayhteiskuntaan.
Kyllä on duunareita ja on herroja ja rouvia, joilla on itsellään taas vielä isompia herroja ja rouvia. Suomessa luokkien väliset erot ovat mm. koulutuksen ja maamme lyhyen historian takia vain olleet pienempiä kuin vaikka UK:ssa tai Ranskassa, ja siksi jotkut ovat virheellisesti väittäneet, ettei Suomi olisi luokkayhteiskunta. Kyllä tämä jonkin verran luokkayhteiskunta on, vaikka erot ovat hienovaraisempia kuin eri puolilla muualla.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi.
Vertaavat niihin maihin, joissa on selkeämpi ja jyrkempi luokkajako. Iso-Britannia lienee meille tutuin esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Useimmista voi. Jos vastaan tulee shokkiväreillä tukkansa värjännyt, paljastavasti pukeutunut, takskattu nainen, niin ei varmastikaan ole pörssiyhtiön johdossa. Tai pikkutakkimies tuskin työskentelee trukkikuskina.
Että suomi on luokkayhteiskunta, mutta asiasta ei puhuta.
Sivistyksessä ja kotikasvatuksessa on eroja. Mutta ei ole sellaista luokkaa että et saisi toimia ammatissa X jos löytyy koulutus ja pätevyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi.
Hiusten väri on synnynnäinen ominaisuus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi.
Hiusten väri on synnynnäinen ominaisuus...
Valtavalle osalle ihmisistä näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunnassa ihminen on sitä luokkaa mihin syntyy. Koulutuksella, menestyksellä tai rahalla ei ole merkitystä, vaan sillä mihin syntyy.
Suomessa on eri tasoisia koulutuksia, ammatteja ja palkkatasoja eikä ne liity mihinkään luokkayhteiskuntaan.
Ei aivan noin. Kastiyhteiskunnassa synnytään kastiin, eikä se muutu elämän aikana.
Yhteiskuntaluokka voi muuttua. Esimerkiksi työväenluokkaan kuuluvat usein ammattikoulutasoisen koulutuksen hankkineet, ja ammattiin liittyy yleensä myös jokin tietty tulotaso, mutta ennen kaikkea elämäntyyli ja arvot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi.
Hiusten väri on synnynnäinen ominaisuus...
Toki onkin, mutta hiuksia voi myös värjätä. Keskiluokka suosii yleensä maltillisia ja luonnollisia sävyjä, jotka heijastavat keskiluokan arvostamaa "hyvää makua", ja alemmat luokat uskaltavat olla räväkämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi.
Mitä arvoja nuo sitten mielestäsi kertovat ihmisestä? Nehän ovat enemmän maku- ja tyyliasioita kuin syvempiä arvoja. Toki luonnollisuus ulkonäössä voidaan mieltää jonkinlaiseksi arvoksi, mutta ei se kyllä välttämättä kuvasta ihmisen yhteiskuntaluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.
Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi.
Joo, kyllä mä ainakin Helsingissä huomaan ihmisten ulkoisesta habituksesta, olenko Malmilla, Kumpulassa vai Munkkiniemessä. Eikä kyse ole pelkästään vaatteista yms., vaan ennen kaikkea olemuksesta. Siitä, miten kantaa itseään.
Olin jonkun aikaa sitten kävelyllä ylemmän keskiluokan alueella, ja eräs vanhempi mies sylkäisi kadulle. Vaikka teko oli yhtä ällöttävä ja röyhkeä kuin köyhän duunarin vastaava, kehonkieli ilmensi sukupolvien mittaista etuoikeutettua luokka-asemaa.
Parasta on kuitenkin aina kohdata ihminen, joka on sillä tavalla autenttinen ja vapaa, että hän olemuksensa puolesta voisi edustaa mitä luokkaa tahansa tai olla edustamatta. Se on erittäin poikkeuksellista ja kiinnostavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunnassa ihminen on sitä luokkaa mihin syntyy. Koulutuksella, menestyksellä tai rahalla ei ole merkitystä, vaan sillä mihin syntyy.
Suomessa on eri tasoisia koulutuksia, ammatteja ja palkkatasoja eikä ne liity mihinkään luokkayhteiskuntaan.
Ei aivan noin. Kastiyhteiskunnassa synnytään kastiin, eikä se muutu elämän aikana.
Yhteiskuntaluokka voi muuttua. Esimerkiksi työväenluokkaan kuuluvat usein ammattikoulutasoisen koulutuksen hankkineet, ja ammattiin liittyy yleensä myös jokin tietty tulotaso, mutta ennen kaikkea elämäntyyli ja arvot.
Työväenluokkaahan ovat lähes kaikki työssä olevat. Myös ne johtajat.
Suomessa ilmainen koulutus ja ilmainen terveydenhoito mahdollistaa kouluttautumisen mihin tahansa ammattiin jos lahjakkuus riittää. Kaikille tarjotaan mahdollisuus kehittää itseään ja menestyä ihan yhteiskunnan huipulle asti.
Jyrkkä vasemmistolaisuus ja kommunismi ovat kyllä sellaisia uskonlahkoja jotka opettavat vihaamaan yrittäjiä, yritysten omistajia ja menestystä ja väärällä tavalla ylläpitävät jonkinlaista vanhanaikaista luokkayhteiskuntaa.
Tunnen lahjakkaita vasemmistolaisissa perheissä kasvaneita henkilöitä jotka eivät lähteneet yliopistoon tai korkeakouluun koska ihmiset heidän lähipiirissään halveksuivat koulutettuja Helsingin herroja ja pitivät rikkaita vihollisinaan.
Kun kävelee laajemmin Tukholman keskusta-alueella, jopa siellä näkee mitä tuo tarkoittaa.
Tarkoitetaan sitä, että ei yksittäistä kansalaista voi yksiselitteisesti sijoittaa mihinkään yhteiskuntaluokkaan. Toiseksi luokkien määritelmät eivät ole sellaisia, että ne olisivat jotenkin selkeitä ja tarkkarajaisia. Kolmanneksi kansalainen voi vielä liikkua niin ylös kuin alas päin sosioekonomisessa asemassaan, joka Suomessa korvaa yhteiskuntaluokka-käsitettä.
16:lle huomauttaisin, että mainitsemasi Helsingin kaupunginosat eivät ole koko Suomi. Jo pari vuosikymmentä sitten usein Helsingissä käynyt lappilainen kertoi näkevänsä siellä, kuka on työtön. Muualla Suomessa sitä ei niin helposti näe.
Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.