Mitä ihmiset tarkoittavat, kun sanovat, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä liittyy myös ajan henkeen. Kasarilla sanottiin lapsille että "ajatelkaa jos menette nyt suoraan töihin, niin teillä on talo maksettu jo silloin kun maisterit vasta valmistuvat velkoineen". Kasarilla se piti paikkansa, ei enää. Ennen tärkeintä oli menestyä, maksaa asunto ja näin. Kouluttautuminen ei ollut niin tärkeää.

 

Olet varmastikin duunaritaustainen. Oma muistikuva kasarista on hyvin toinen. Kyllä ne opettajien ja lääkäreiden lapset menivät yliopistoihin ihan jokainen. 

Olen pappisperheestä, en miellä itseäni duunaritaustaiseksi.

Minä taas olen duunaritaustainen ja minua kannustettiin hyvin vahvasti akateemiselle uralle. 

 

Kivat sulle. Monia muita ei kannustettu. 

Suomessa luokkaa ei kuule puheen aksentista ja kaikkia luokkia edustavat käyvät samat amkit ja yliopistot. 

Toki Suomessakin tunnetaan luokkahyppy-käsite, ja sellaisen tehnyt kyllä kokee tietynlaista vierautta varmaan loppuelämänsä. Mutta se vieraus on suureksi osaksi omassa päässä, koska Suomen luokkasymbolit ovat juurikin tuollaisia tyyliseikkoja joita luokkahyppyä suunnitteleva ei alunperinkään omaksu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi. 

 

Mitä arvoja nuo sitten mielestäsi kertovat ihmisestä? Nehän ovat enemmän maku- ja tyyliasioita kuin syvempiä arvoja. Toki luonnollisuus ulkonäössä voidaan mieltää jonkinlaiseksi arvoksi, mutta ei se kyllä välttämättä kuvasta ihmisen yhteiskuntaluokkaa.

Maku on vahvasti yhteiskuntaluokk

En laajentaisi luokkakysymystä seksisymboleihin, ainakaan miesten kohdalla. Miehen meisseli ei välitä yhteiskuntaluokista, jos vaan ulkomuoto viehättää. Parisuhteen solmiminen onkin sitten eri juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa luokkaa ei kuule puheen aksentista ja kaikkia luokkia edustavat käyvät samat amkit ja yliopistot. 

Toki Suomessakin tunnetaan luokkahyppy-käsite, ja sellaisen tehnyt kyllä kokee tietynlaista vierautta varmaan loppuelämänsä. Mutta se vieraus on suureksi osaksi omassa päässä, koska Suomen luokkasymbolit ovat juurikin tuollaisia tyyliseikkoja joita luokkahyppyä suunnitteleva ei alunperinkään omaksu. 

Kyllä osa omaksuu. Ja jälkeläiset ovatkin sitten jo ns. ylempää luokkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi. 

No joo tatuoinneista näkee kuka kuuluu luokkaan wt.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa luokkaa ei kuule puheen aksentista ja kaikkia luokkia edustavat käyvät samat amkit ja yliopistot. 

Toki Suomessakin tunnetaan luokkahyppy-käsite, ja sellaisen tehnyt kyllä kokee tietynlaista vierautta varmaan loppuelämänsä. Mutta se vieraus on suureksi osaksi omassa päässä, koska Suomen luokkasymbolit ovat juurikin tuollaisia tyyliseikkoja joita luokkahyppyä suunnitteleva ei alunperinkään omaksu. 

Tätä on tutkittu Suomessa ja kyllä se puhe erottuu selkeästi. Itsekin tunnistan heti onko minua vastassa keskiluokkainen vai työväenluokkainen ihminen. Työskentelen sosiaalialalla, joten tapaan paljon ihmisiä eri taustoilla. Aksenttia ei ole mutten mitä ja miten puhutaan on hyvin erilaista. 

Eivät ymmärrä  mitä termi tarkoittaa käytännössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Useimmista voi. Jos vastaan tulee shokkiväreillä tukkansa värjännyt, paljastavasti pukeutunut, takskattu nainen, niin ei varmastikaan ole pörssiyhtiön johdossa. Tai pikkutakkimies tuskin työskentelee trukkikuskina. 

 

Just tuollaisen nurkkakuntaisuuden takia aion olla vapaa taiteilija loppu ikäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Useimmista voi. Jos vastaan tulee shokkiväreillä tukkansa värjännyt, paljastavasti pukeutunut, takskattu nainen, niin ei varmastikaan ole pörssiyhtiön johdossa. Tai pikkutakkimies tuskin työskentelee trukkikuskina. 

 

Just tuollaisen nurkkakuntaisuuden takia aion olla vapaa taiteilija loppu ikäni. 

Sama täällä, on mahtavaa olla vapaa taiteilija ja seikkailija. Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä ja tehnyt esim. opettajan hommia. Tylsää seurattavaa sellainen keskiluokkainen kilpailu, nokittelu, arvottaminen, ylenkatsominen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi. 

 

No joo tatuoinneista näkee kuka kuuluu luokkaan wt.

Mihin luokkaan itse kuulut? Tiedäthän, ettei wt ole mikään luokka? Oletko huomannut, että tatuointeja on nykyään aika monella? Jopa keskiluokkaisilla. T. Tatuoimaton 

Lapsena kasvoin alempaa keskiluokkaa edustavien ja duunareiden keskellä. Oma perhe oli sitä keskimmäistä keskiluokkaa, siis opettajia. Meillä meitä lapsia sanottiin lapsiksi, kavereiden kotona pennuiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Useimmista voi. Jos vastaan tulee shokkiväreillä tukkansa värjännyt, paljastavasti pukeutunut, takskattu nainen, niin ei varmastikaan ole pörssiyhtiön johdossa. Tai pikkutakkimies tuskin työskentelee trukkikuskina. 

 

Just tuollaisen nurkkakuntaisuuden takia aion olla vapaa taiteilija loppu ikäni. 

Sama täällä, on mahtavaa olla vapaa taiteilija ja seikkailija. Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä ja tehnyt esim. opettajan hommia. Tylsää seurattavaa sellainen keskiluokkainen kilpailu, nokittelu, arvottaminen, ylenkatsominen.&nb

Tubessa on hyvä video "i hate the bourgeois". Hyvin analyyttinen. Keskiluokkaiselle ihmisille kaikki kaikessa on, että muut keskiluokkaiset hyväksyvät hänet eikä hän erotu heistä. Keskiluokkaisen ihmisen mielipiteet määrittelee hyväksynnän tarve, itse asiat ovat yhdentekeviä. Näin esimerkiksi maahan muutto-ongelma syntyi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa luokkaa ei kuule puheen aksentista ja kaikkia luokkia edustavat käyvät samat amkit ja yliopistot. 

Toki Suomessakin tunnetaan luokkahyppy-käsite, ja sellaisen tehnyt kyllä kokee tietynlaista vierautta varmaan loppuelämänsä. Mutta se vieraus on suureksi osaksi omassa päässä, koska Suomen luokkasymbolit ovat juurikin tuollaisia tyyliseikkoja joita luokkahyppyä suunnitteleva ei alunperinkään omaksu. 

Tätä on tutkittu Suomessa ja kyllä se puhe erottuu selkeästi. Itsekin tunnistan heti onko minua vastassa keskiluokkainen vai työväenluokkainen ihminen. Työskentelen sosiaalialalla, joten tapaan paljon ihmisiä eri taustoilla. Aksenttia ei ole mutten mitä ja miten puhutaan on hyvin erilaista. 

 

Nyt kuvittelet. Sosiaalityöntekijänä saat ehkä kuulla enemmän kirosanoja kuin muut mutta ihan yhtä härskisti ja rumasti ne johtoportaankin jannut osaa puhua kuin duunaritkin jos sikseen tulee. Tai ehkä tarkoititkin juuri sitä, että rikkaiden käyttämä kieli on ruokottomampaa kuin pienipalkkaisemman.

Omassa työssäni kuulen niin siivojienkin kuin hierarkian huipulla olevien kirurgien puhetta, eikä siitä voi päätellä paljon mitään jos jätetään ammattislangi huomioimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka kadulla kävelet, et voi vastaantulijoista päätellä oikein millään tavalla, että herra x on selkeästi yhteiskuntaluokassa a ja rouva y selkeästi yhteiskuntaluokassa b.

Ei ehkä aina kovin selkeästi, mutta mutta joskus kyllä hyvinkin selkeästi. Pukeutumistyyli, näkyvät tatuoinnit, kampaus, hiusten väri ... ne usein heijastavat ihmisen arvoja, ja arvot puolestaan liittyvät yhteiskuntaluokkaan hyvinkin selkeästi. 

 

No joo tatuoinneista näkee kuka kuuluu luokkaan wt.

Mihin luokkaan itse kuulut? Tiedäthän, ettei wt ole mikään luokka? Oletko huomannut, että tatuointeja on nykyään aika monella? Jopa keskiluokkaisilla. T. Tatuoimaton 

Kyllä vaan wt on nykyään yhteiskuntaluokka. Siihen valitettavasti kuuluu laaja kirjo ihmisiä elämäntapatyöttömistä johtoportaan edustajiin. 

Nyt kuvittelet. Sosiaalityöntekijänä saat ehkä kuulla enemmän kirosanoja kuin muut mutta ihan yhtä härskisti ja rumasti ne johtoportaankin jannut osaa puhua kuin duunaritkin jos sikseen tulee. Tai ehkä tarkoititkin juuri sitä, että rikkaiden käyttämä kieli on ruokottomampaa kuin pienipalkkaisemman.

Omassa työssäni kuulen niin siivojienkin kuin hierarkian huipulla olevien kirurgien puhetta, eikä siitä voi päätellä paljon mitään jos jätetään ammattislangi huomioimatta.

Ei kyse ole mistään ruokottomuuksista. Asiaa on tutkittu. https://yle.fi/a/74-20018601  Työväenluokkainen käyttää erilaisia lauseenrakenteita, lisäilee sidossanoja tuota, jne. Puheesta kuulee todella paljon. Se millaiseen asemaan ihminen itsensä positioi suhteessa vaikka siihen sossuun erottaa helposti kenen kanssa ollaan tekemisissä. 

WT ei ole yhteiskuntaluokka, vaikka ylempi kirjoittaja termiä selvästi rakastaakin. Yhteiskuntaluokkia eivät ole myöskään esim. agility-harrastajat, narkkarit tai av-trollit. 

Omassa työssäni kuulen niin siivojienkin kuin hierarkian huipulla olevien kirurgien puhetta, eikä siitä voi päätellä paljon mitään jos jätetään ammattislangi huomioimatta.

Missähän sairaalassa oikein olet töissä? Itselläni on täysin päinvastainen kokemus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Just tuollaisen nurkkakuntaisuuden takia aion olla vapaa taiteilija loppu ikäni. 

Sama täällä, on mahtavaa olla vapaa taiteilija ja seikkailija. Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä ja tehnyt esim. opettajan hommia. Tylsää seurattavaa sellainen keskiluokkainen k

Tubessa on hyvä video "i hate the bourgeois".

Mitä missä milloin, en löydä.  

Vierailija kirjoitti:

Suomessa luokkaa ei kuule puheen aksentista ja kaikkia luokkia edustavat käyvät samat amkit ja yliopistot. 

Toki Suomessakin tunnetaan luokkahyppy-käsite, ja sellaisen tehnyt kyllä kokee tietynlaista vierautta varmaan loppuelämänsä. Mutta se vieraus on suureksi osaksi omassa päässä, koska Suomen luokkasymbolit ovat juurikin tuollaisia tyyliseikkoja joita luokkahyppyä suunnitteleva ei alunperinkään omaksu. 

Itse asiassa keskustelussa huomaa yhteiskuntaluokan kaikkein helpoiten. Keskiluokka käyttää enemmän sivistyssanoja ja sanastoa yleisesti rikkaammin sekä kohteliaisuusmuotoja ja konditionaalia. Työväenluokassa aiheet keskittyvät ihmisiin ja konkreettisiin asioihin, kun puolestaan keskiluokka keskustelee herkemmin tapahtumista ja ideoista. Hauskana anekdoottina tuli mieleen eräät isommat juhlat, joissa keskustelu ajautui erääseen asiaan. Tämän keskustelun sisällä oli oikeastaan kaksi keskustelua. Työväenluokkaiset tuttavat puhuivat aiheesta hyvin konkreettisella tasolla ja puolestaan keskiluokkaiset yleisemmin ja korkeammalla abstraktiotasolla.

Lähinnä sillä tarkoitetaan, ettei Suomessa tarvita mitään ylitsepääsemättömiä ponnisteluita hyvän elämän luomiseksi, vaikka syntyisitkin deekuperheeseen. Lähtökohdat ovat eittämättä heikot, mutta eivät ylitsepääsemättömät, jos löytyy sopivassa suhteessa lahjoja, päättäväisyyttä ja kunnianhimoa.