Tuntuu, että syömisen vähentämistä ei ikinä nähdävaihtoehtona
Mikä siinä on niin vaikeaa olla syömättä niin paljon päivässä? Hyvä lukijan mielipide tästä järjettömyydestä. Lihavien ja ylipainoisten työkalupakissa ei ikinä ole vähemmän ruokaa, vaan joko leikkaus tai lihavuuslääke?
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennään me vaan niillä Puskan opeilla, lihotaan ja syödään statiineja, lapset laitetaan lihavuusleikkausjonoihin ja hoidetaan kakkostyypin diabetestä. No nämä nyt on turhia jankkaksia ja eräiden pahanolon purkupalstoja. Jatkan VHH:lla ja pätkäpaastolla, helppoa ja miinus 10kiloa ilman nälkäkituutusta mikä eräillä aiheuttaa kiukuttelua.
Olisi kiva tietää kuinka monta vuotta/vuosikymmentä olet pysynyt hoikkana tuolla menetelmällä. Sujuiko sinulla raskausajatkin hyvin vai miten silloin söit?
Tuli vasta paino-ongelmat kun jäin pois fyysisestä työstä pois enkä osannut lopettaa syömistä, painoa kertyi 20 kiloa hetkessä ylimääräistä, nyt olen pudottanut VHH:lla ja pätkäpaastolla 10 kiloa ja olen mies, tunnustan ja pyydän anteeksi sukupuoltani.
Vierailija kirjoitti:
Arka aihe. Pudotin pysyvästi painoani vain vähentämällä syömistä. Niin simppeliä. En lisännyt liikuntaa, enkä muutakaan aktiviteettia. Mikään arjessani ei muuttunut paitsi että vähensin syömistä. Käytännössä helppoa mutta henkisesti eka kuukausi veti pinnan kireälle. Tuo oli se epämiellyttävä osuus, totuttautuminen. Vähensin siis ykskaks kerralla seuraavana päivänä enkä mitenkään pikkuhiljaa. Ekan kuukauden jälkeen olo tasaantui ja sillä tiellä edelleen. Tästä on jo vuosia. Niin ja edelleen sekasyöjä paitsi että makeiset ovat jääneet pois, ainoastaan tumma suklaa säilynyt.
Minä toteutin saman vähentämällä ruokailukerrat 2:een tai välillä 3:een kertaan päivässä, saa syödä kunnon ateriat ja elimistöllä on aikaa hoidella tehtävänsä. Jokainen joka on tehnyt lumitöitä ymmärtää elimistöä, kun olet juuri tyhjentämässä edellistä kuormaa niin sitä työnnetään aina vaan lisää eikä lepoa koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet jatkuvasti jonkun syömisiä, ap?
Hän on painonvartioissa, tiedän kun itsekkin olen pisteitä laskenut, ex-vaimo käski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arka aihe. Pudotin pysyvästi painoani vain vähentämällä syömistä. Niin simppeliä. En lisännyt liikuntaa, enkä muutakaan aktiviteettia. Mikään arjessani ei muuttunut paitsi että vähensin syömistä. Käytännössä helppoa mutta henkisesti eka kuukausi veti pinnan kireälle. Tuo oli se epämiellyttävä osuus, totuttautuminen. Vähensin siis ykskaks kerralla seuraavana päivänä enkä mitenkään pikkuhiljaa. Ekan kuukauden jälkeen olo tasaantui ja sillä tiellä edelleen. Tästä on jo vuosia. Niin ja edelleen sekasyöjä paitsi että makeiset ovat jääneet pois, ainoastaan tumma suklaa säilynyt.
Minä toteutin saman vähentämällä ruokailukerrat 2:een tai välillä 3:een kertaan päivässä, saa syödä kunnon ateriat ja elimistöllä on aikaa hoidella tehtävänsä. Jokainen joka on tehnyt lumitöitä ymmärtää elimistöä, kun olet juuri tyhjentämässä edellistä kuormaa nii
No, kaikille tuo ei ole mahdollista. Mun pitää syödä muutaman tunnin välein, muuten tulee rasvaripuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arka aihe. Pudotin pysyvästi painoani vain vähentämällä syömistä. Niin simppeliä. En lisännyt liikuntaa, enkä muutakaan aktiviteettia. Mikään arjessani ei muuttunut paitsi että vähensin syömistä. Käytännössä helppoa mutta henkisesti eka kuukausi veti pinnan kireälle. Tuo oli se epämiellyttävä osuus, totuttautuminen. Vähensin siis ykskaks kerralla seuraavana päivänä enkä mitenkään pikkuhiljaa. Ekan kuukauden jälkeen olo tasaantui ja sillä tiellä edelleen. Tästä on jo vuosia. Niin ja edelleen sekasyöjä paitsi että makeiset ovat jääneet pois, ainoastaan tumma suklaa säilynyt.
Minä toteutin saman vähentämällä ruokailukerrat 2:een tai välillä 3:een kertaan päivässä, saa syödä kunnon ateriat ja elimistöllä on aikaa hoidella tehtävänsä. Jokainen joka on tehnyt lumitöitä ymmärtää elimistöä, ku
No sulla on jokin suolistosairauaus, siihen en osaa vastata muuta kuin että testaa mitä se suolisto tykkää paastosta.
Ööh.. syömisen vähentäminenhän on se ensimmäinen vaihtoehto. Sitten jos siinä on epäonnistuttu vuosia, aletaan miettiä muita.
Itse olen laihdutuslääkkeeni maksanut enkä ole niihin saanut tippaakaan yhteiskunnan tukea. Todellinen kustannus on ostopaikasta riippuen 100-200 €/kk. Lääkkeistä ei nykyään ole mitään pulaa.
Joka tapauksesssa olen painotavoitteeni saavuttanut, ja onnistunut uudessa painossa jopa pysymään. Minua ei yhtään haittaa käsitellä valokuvani Photoshopilla, paneskella Viagran avulla ja laihtuttaa Ozempicillä. Lopputulos ratkaisee :)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen laihdutuslääkkeeni maksanut enkä ole niihin saanut tippaakaan yhteiskunnan tukea. Todellinen kustannus on ostopaikasta riippuen 100-200 €/kk. Lääkkeistä ei nykyään ole mitään pulaa.
Joka tapauksesssa olen painotavoitteeni saavuttanut, ja onnistunut uudessa painossa jopa pysymään. Minua ei yhtään haittaa käsitellä valokuvani Photoshopilla, paneskella Viagran avulla ja laihtuttaa Ozempicillä. Lopputulos ratkaisee :)
Hyvä, ja oletkin luultavasti säästänyt ruokamenoista tuon laihdutuslääkken hinnan ja Viagrahan menee sarakkeeseen huveista pitää aina maksaa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennään me vaan niillä Puskan opeilla, lihotaan ja syödään statiineja, lapset laitetaan lihavuusleikkausjonoihin ja hoidetaan kakkostyypin diabetestä. No nämä nyt on turhia jankkaksia ja eräiden pahanolon purkupalstoja. Jatkan VHH:lla ja pätkäpaastolla, helppoa ja miinus 10kiloa ilman nälkäkituutusta mikä eräillä aiheuttaa kiukuttelua.
Olisi kiva tietää kuinka monta vuotta/vuosikymmentä olet pysynyt hoikkana tuolla menetelmällä. Sujuiko sinulla raskausajatkin hyvin vai miten silloin söit?
Tuli vasta paino-ongelmat kun jäin pois fyysisestä työstä pois enkä osannut lopettaa syömistä, painoa kertyi 20 kiloa hetkessä ylimääräistä, nyt olen pudottanut VHH:lla ja pätkäpaastolla 10 kiloa ja olen mies, tunnustan ja pyydän anteeksi sukupuoltani.
Väärin pudotettu, jos ei kärsi niin se ei käy, kärsi ihminen niin kirkkaimman kruunun saat. Haen kuusenoksia ja saunassa vihdon jos se alapeukuttajia tyydyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vasta paino-ongelmat kun jäin pois fyysisestä työstä pois enkä osannut lopettaa syömistä, painoa kertyi 20 kiloa hetkessä ylimääräistä, nyt olen pudottanut VHH:lla ja pätkäpaastolla 10 kiloa ja olen mies, tunnustan ja pyydän anteeksi sukupuoltani.
<
Väärin pudotettu, jos ei kärsi niin se ei käy, kärsi ihminen niin kirkkaimman kruunun saat. Haen kuusenoksia ja saunassa vihdon jos se alapeukuttajia tyydyttää.
Jos VHH kerta on sellaista ruusuilla tanssimista minkä takia se ei käytännössä koskaan toimi, vaan johtaa aina repsahdukseen jonka myötä kilot tulee korkojen kanssa takaisin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet jatkuvasti jonkun syömisiä, ap?
Hän on painonvartioissa, tiedän kun itsekkin olen pisteitä laskenut, ex-vaimo käski.
Ei ole. Vaan varustettu maalaisjärjellä.
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen kuinka monta suomalaista olikaan psyykelääkkeillä?
Itsellä kokeiltu kaikenlaista ja moni lääke saa syömään ja turpoamaan, hidastamaan ja sumuiseksi.
Sit kun antipsykootteja ja trisyklisiä tungetaan kaikkeen unettomuudesta ahdistukseen ja migreenistä fibromyalgiaan.
Mä olen ainakin neljä lääkettä lopettanut noiden sivuoireiden takia. Ilmeisesti on hyväksytympää olla laiha hullu kuin paremmin voiva pyöreä.
Ketipinoria tungetaan ihmisille kuin leipää...sitä tuputetaan joka paikassa. Kunnon unilääkkeitä et saa, mutta sen sijaan ketipinoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vasta paino-ongelmat kun jäin pois fyysisestä työstä pois enkä osannut lopettaa syömistä, painoa kertyi 20 kiloa hetkessä ylimääräistä, nyt olen pudottanut VHH:lla ja pätkäpaastolla 10 kiloa ja olen mies, tunnustan ja pyydän anteeksi sukupuoltani.
<
Väärin pudotettu, jos ei kärsi niin se ei käy, kärsi ihminen niin kirkkaimman kruunun saat. Haen kuusenoksia ja saunassa vihdon jos se alapeukuttajia tyydyttää.
Jos VHH kerta on sellaista ruusuilla tanssimista minkä takia se ei käytännössä koskaan toimi, vaan johtaa aina repsahdukseen jonka myötä kilot tulee korkojen kanssa takaisin
Vhh-ruokavalio ei ole mikään kuuri, jossa repsahdetaan. Vhh on ruusuilla tanssimista verrattuna suositus ruokailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arka aihe. Pudotin pysyvästi painoani vain vähentämällä syömistä. Niin simppeliä. En lisännyt liikuntaa, enkä muutakaan aktiviteettia. Mikään arjessani ei muuttunut paitsi että vähensin syömistä. Käytännössä helppoa mutta henkisesti eka kuukausi veti pinnan kireälle. Tuo oli se epämiellyttävä osuus, totuttautuminen. Vähensin siis ykskaks kerralla seuraavana päivänä enkä mitenkään pikkuhiljaa. Ekan kuukauden jälkeen olo tasaantui ja sillä tiellä edelleen. Tästä on jo vuosia. Niin ja edelleen sekasyöjä paitsi että makeiset ovat jääneet pois, ainoastaan tumma suklaa säilynyt.
Minä toteutin saman vähentämällä ruokailukerrat 2:een tai välillä 3:een kertaan päivässä, saa syödä kunnon ateriat ja elimistöllä on aikaa hoidella tehtävänsä. Jokainen joka on tehnyt lumitöitä ymmärtää elimistöä, kun olet juuri tyhjentämässä edellistä kuormaa nii
Ei aterian tarvi olla mikään basic-suomalaisen työpaikkaruokalan kilon ruoka-annos lounaaksi. Ei myöskään raskaasti sulavaa ruokaa. Sellainenhan syödään nykyään. 1970-luvun annos painoi 500 grammaa. Annoksien painoon lasketaan mukaan juomien, leivän ja levitteen paino. Aamiaiseksi, lounaaksi tai päivälliseksi riittää se 500 gramman annos ja välipalaksi 250-300 grammaa sokeroimatonta marjarahkaa tai hedelmä ja pari, kolme pähkinää.
Yksi iso juttu on lasten ja nuorten syömä roskaruoka. Kauppias hieroo käsiään, kun kaupan vieressä on koulu: paistopistetuotteille, sipseille, limsalle ja karkille on taattu kysyntä. Kyllähän ennenkin jotain irtokarkkeja ostettiin, mutta määrällisesti se oli aika pientä. Ei isompien lasten ruokavaliota näe enää siitä mitä äiti ostoskärryyn nostaa tai mitä koulussa on ruokana. Tällaiseen ruokavalioon kun tottuu, ollaan lihavia jo ennen kuin painonnousu ennen usein alkoi reilut parikymppisenä. Ennen naiset tyypillisesti vähän pyöristyi, kun lapset olivat syntyneet, nyt ylipainoa on reippaasti jo ennen tätä. Vähintään yhtä lailla miehet lihovat, mutta naisena olen huomannut miten juuri naisten kehityskaari on muuttunut.
Tässä on turha siunailla miten äiti ostaa valmisaterioita, eikä itse aherra. Se joku valmiskeitto, -kiusaus tms. on monelle päivän terveellisin ateria. Ennen niitä ei ollut, joten siksipä niitä ei syöty. Itse hyödynnän kyllä valmislihapullia ym., mutta aina on kasvistakin. Nykyisin ihmisillä on paljon iltamenoja ja on turha ottaa stressiä siitä kenen äiti sen ruoan on tehnyt. Itsellänikin on iltaharrastuksia, kun on jo isot lapset. Teen yksinkertaisen ruoan ja kukin syö kun syö.
Vierailija kirjoitti:
Näissä ketjuissa tuupataan menemään herkästi yksittäistapauksiin, kun kyseessä on kuitenkin koko väestöä kattava iso ongelma, joka maksaa miljardeja. Tätäkin ketjua lukee moni ihan tavallinen ihminen, joka käy töissä, harrastaa, ei kärsi mistään ahdistuksesta tai sairaudesta, mutta on ylipainoinen - johtuen siitä, että syö enemmän kuin kuluttaa. Kolmeen mijoonaan ylipainoiseen mahtuu aika monta tällaista tapausta, jotka itse voivat vaikuttaa tähän ongelmaan.
Koko väestöä koskeva paino-ongelmiin liittyvät kysymykset ovat paljolti kiinni seuraavasta neljästä asiasta:
1. Ei malteta tai ei pystytä nukkumaan riittävästi. Univaje lihottaa jo kolmessa yössä!
2. Syödään se yhden perunan/desin muuta lisuketta/maitoa tai voileivän yli vuorokauden kaloritarpeen. Annostellaan ruokaa siis autopilotilla ja syödään sitä autopilotilla ajattelematta laisinkaan, että voihan sitä ottaa lisää myöhemmin, jos on vielä nälkä.
3. Ei syödä ravitsemussuositusten mukaista määrää hevi-tuotteita.
4. Liikunta jää arjessa. Ei muisteta sitä, että kaikki askeleet lasketaan mukaan ja kannattaa jäädä yhtä pysäkinväliä aikaisemmin ja kiertää vaikka kerta korttelin ympäri. Vuodessa siitä kertyy iso potti! Se, että ostaa treeniohjelman netistä ja treenaa kieli vyön alla kuukauden ja lyö hanskat tiskiin sen jälkeen ei ole pitkällä aikavälillä hyvä ratkaisu. Ei edes, vaikka toistuisi kahdesti joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Ööh.. syömisen vähentäminenhän on se ensimmäinen vaihtoehto. Sitten jos siinä on epäonnistuttu vuosia, aletaan miettiä muita.
Niin luulisi. Mutku ei kukaan pysty.
Suurinta osaa ylipainoisista on turha odottaa liikunnan lisäämistä. Annoskoon pienennys on yksinkertaisin tie.
Jos lääke ja/tai lihavuusleikkaus auttaa ihmistä syömään kohtuudella ja pitämään itselleen kurisyömistä, en näe siinä mitään pahaa. Miksi sinä ap ja kaltiasensa näkevät niiden käytön pahana asiana? Tähän olisi kiva saada perusteltu vastaus.
Ei sitä sanoa tarvitse. Näkeehän sen.