IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Väitöskirjan mukaan muut suostuttelevat vapaaehtoisesti lapsetonta muuttamaan näkemystään. Hänet myös kyseenalaistetaan, mikä saa vaikenemaan tai kehittämään oman tilannekohtaisen puhumisen strategian.
Välillä mä tuon sitä omaa lapsettomuutta esiin. Jos ei jaksa vaivautua mihinkään väittelyihin, niin sitten on vaan hiljaa, mutta kyllä se lapsellisuus ja lapsettomuus päivittäin vähän nousee esille. Milloin joku on saanut just esikoisensa ja milloin joku on tullut toista kertaa raskaaksi. Onhan se ajankohtainen aihe mun ikäluokan kanssa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009261066.html
Ajatella jos tuo olisi toisinpäin että vanhemmat joutuisi miettimään uskaltaako kertoa uuden lapsen syntymästä kellekään. Ei olisi reilua kellekään. Miksi ei annettaisi ihmisten vain olla sitä mitä on, olipa kyseessä vela tai ei.
Kommentit (1681)
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on muitakin erilaisia tapoja elää kuin lasten tekeminen tai tekemöttönyys. Esim. opiskelitko vai et, mitä harrastat vai etkö mitään. Mitä merkittävää olet saanut aikaan vai etkö mitään? Millaisen omaisuuden olet keränyt vai elätkö tuilla? Oletko yksinäinen vai omaatko paljon ystäviä? Mitä taitoja olet oppinu vai etkö mitään? Jne. jne. Tyhjänpäiväistä jankata yhtä asiaa, verrataan sitten kaikkea elämässä...Mitkä kirjat olet kirjoittanut? Mitä saanut aikaan kädentaidoilla? Hei jankkaaja, aloita!
Eikait tässä ketjussa jankkaa enää kukaan kun nuo pari tyyppiä lopetti nuo häirikkö trollaukset.
Se on minun mielestä huvittavaa, että aina näissä velakeskusteluissa keskitytään siihen pikkulapsi/vauva-aikaan. Kakkavaipat, oman ajan puute, yöllinen heräily. Se aika menee ihan hujauksessa ohi. Itse olen teini-ikäisen vanhempi, ja voin nukkua myöhään, valvoa, juoda lasin viiniä, nähdä kavereita ja tehdä ihan mitä haluan.
Mutta, ja iso mutta, elämä on jatkuvaa huolehtimista ja murehtimista omasta lapsesta. Ainakin minulla, muun tyyppisillä ihmisillä voi olla eri tilanne. Lisäksi lapsellani on ollut paljon haasteita terveyden kanssa jotka vaan pahentaa murehtimista.
Elämä olisi siis paljon helmpompaa ja stressittömämpää, toki myös tylsempää, jos en olisi äiti. Vain minä ja lemmikit, ja helppo kiva elämä. Täten ymmärrän todella hyvin ihmisiä jotka eivät halua lapsia. Jos saisin valita nyt uudelleen tietäen mitä tuleman pitää haluanko saada lapseni vai en, niin valitsisin hänet ehdottomasti. Mutta ymmärrän todella hyvin jos joku ei halua tällaista elämää.
Itsea aina ihmetyttää kun joku sanoo olevansa vela ja sitten on kuitenkin lemmikkieläimiä joten sitten kuitenkin on se hoivavietti olemassa se vain kohdistuu johonkin muuhun kuin ihmisiin esim koiraan. Itse kun en todellakaan halua mitään eläimiä enkä ihmisiäkään joista pitää huolehtia. Mutta koira on siinä mielessä pahempi kun se ei voi edes aikuistua vaan on koko elämänsä riippuvainen toisen hoivasta jos on lemmikkinä.
Toinen juttu sitten on yleensä ollut kaikissa veloissa jotka olen tavannut niin he pitävät matkustamisesta ja bilettämisestä mutta sehän on periaatteessa olemassa ihmisellä että voisivat levittää laajemmalle omia geenejään ja siemeniä kun matkustavat. Joten he kuitenkin alitajuisesti yrittävät toteuttaa omia lisääntymisviettejään vaikka jättäisivätkin siellä ulkomailla kuitenkin ehkäisyn käyttöön ja baareissa kun tapaavat uuden kumppanin.
Mikä siinä on että vedotaan velojen biletykseen?
Jos joku ei biletä ja tykkää olla kotona omassa rauhassa ns. kotihiirenä - entä sitten?
Jos joku bilettää ja nauttii ihmisten seurasta ja hetkessä elämisestä - entä sitten?
Keneltä nämä on pois, mitä vela tekee/ei tee? Menee selvästi tunteisiin joillakin tämä asia. Kateus...?
Vierailija kirjoitti:
Se on minun mielestä huvittavaa, että aina näissä velakeskusteluissa keskitytään siihen pikkulapsi/vauva-aikaan.
Totta kai, koska se on raskasta aikaa jolloin tulee paljon univelkaa ja monet perheriidat+erot syntyy silloin.
Kakkavaipat, oman ajan puute, yöllinen heräily. Se aika menee ihan hujauksessa ohi.
Jos on helppo lapsi, ehkä näin voi ollakin. Sitten kun ei tule helppoa lasta, on perheriitoja, talousvaikeuksia tms siihen päälle, meneekö se silloin hujauksessa? Nyt maalaat kovin ruusuista kuvaa asiasta.
Itse olen teini-ikäisen vanhempi, ja voin nukkua myöhään, valvoa, juoda lasin viiniä, nähdä kavereita ja tehdä ihan mitä haluan.
Mutta sitä edelsi vuosien aika, jolloin et voinut tehdä mitä halusit. Sopivasti unohdit kolikon toisen puolen.
Mutta, ja iso mutta, elämä on jatkuvaa huolehtimista ja murehtimista omasta lapsesta.
Varsinkin nykyään kun lapset elää kotona 20-30 vuotiaiksi, on mt-ongelmaa, nuorisotyöttömyyttä yms... tämä on yleistä.
Ainakin minulla, muun tyyppisillä ihmisillä voi olla eri tilanne. Lisäksi lapsellani on ollut paljon haasteita terveyden kanssa jotka vaan pahentaa murehtimista.
Tämä on monelle syy olla vela. Ei halua ottaa riskiä oman ja toisen elämän kustannuksella.
Elämä olisi siis paljon helmpompaa ja stressittömämpää, toki myös tylsempää, jos en olisi äiti.
Tylsyys on mielikuvituksen puutetta ja asennekysymys. Sulla on varmasti tylsää, kun etukäteen päätät, että sulla on tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin minusta etenkin naisen itsemääräämisoikeus menee tässä kohtaa yhteisön edun edelle.
Miehen myös, joskin mies ei välttämättä edes saa tietää biologisesta lapsestaan, nainen sen sijaan ottaa vastaan kaikki terveysriskit.
Lapsettomuus ei siis ole ideaali, mutta silti täysin hyväksyttävä tilanne.
Miksi se ei ole ideaali jos se on silti täysin hyväksyttävä tilanne?
Sehän on ihmisoikeus joten miksi ihmisoikeuden käyttäminen ei ole ideaali tilanne?
Selitä ristiriita?
🤨
Minulla ei ole lapsia enkä tiedä haluanko niitä loppujen lopuksi. Pidän joistakin lapsista mutta en tietenkään kaikista. Useat fiksut kouluikäiset on sööttejä. Jotkut teinit on ärsyttäviä ja arvaamattomia ja haluan pysyä niistä kaukana. Itse ei tietenkään voi sataprosesenttisesti olla varma millainen omasta lapsesta kasvaa. Jonkin verran voi vaikuttaa...
Raskasta se lasten kasvatus on ihan joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus saa ihmisen möläyttelemään jos vaikka mitä. Väsyneet perheenäidit ja -isät ovat niitä joita muiden toisenlaiset valinnat ahdistavat. Tunnen lähinnä sääliä.
Sanoisin, etteivät vanhemmat tee tuollaista vaan incelit, kaiken ikäiset kyrväkkäät, joilla on elämänmittainen vaikeus saada pillua niukan älynsä, luonnevikansa ja käytöshäiriöidensä takia.
Myönnän tämän. Lisäksi olen pälvikalju, lihava, ja pahanhajuinen. Miksi siis tekisin perillisiä näillä geeneillä? Kun hakkaan vain lapaseen, maailma voittaa. Ja kukapa nainen minulle hyväänsä jakaisikaan? Lisäksi inhoan kiljuvia kakaroita.
T: Juha 36v, Itä-Suomi
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia enkä tiedä haluanko niitä loppujen lopuksi. Pidän joistakin lapsista mutta en tietenkään kaikista. Useat fiksut kouluikäiset on sööttejä. Jotkut teinit on ärsyttäviä ja arvaamattomia ja haluan pysyä niistä kaukana. Itse ei tietenkään voi sataprosesenttisesti olla varma millainen omasta lapsesta kasvaa. Jonkin verran voi vaikuttaa...
Raskasta se lasten kasvatus on ihan joka tapauksessa.
Se onkin valinta. Kukaan ei siihen pakota, onneksi. (Ja jos joku pakottaa, sellaisesta suhteesta kannattaa lähteä nopeasti!)
En vaan ymmärrä ihmisten kiinnostusta muiden tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. OIi sitten kysymys lasten hankinnasta tai ananaksesta pizzassa. Pidetäänkö omia valintoja niin ylivertaisina, vai ollaanko omista valinnosta niin epävarmoja että niiden vahvistuksekseksi kaikkien muidenkin pitäisi toimia samalla tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on muitakin erilaisia tapoja elää kuin lasten tekeminen tai tekemöttönyys. Esim. opiskelitko vai et, mitä harrastat vai etkö mitään. Mitä merkittävää olet saanut aikaan vai etkö mitään? Millaisen omaisuuden olet keränyt vai elätkö tuilla? Oletko yksinäinen vai omaatko paljon ystäviä? Mitä taitoja olet oppinu vai etkö mitään? Jne. jne. Tyhjänpäiväistä jankata yhtä asiaa, verrataan sitten kaikkea elämässä...Mitkä kirjat olet kirjoittanut? Mitä saanut aikaan kädentaidoilla? Hei jankkaaja, aloita!
Olet oikeassa. Kuitenkin nimenomaan velaus on asia joka saa eräät ihmiset suunniltaan. Sen sijaan se onko jollain polkupyörää vai ei, ei ketään kiinnosta. Lapset ovat kulttuuriin liittyvä asia ja siihen kytkeytyy tunteet yms asiat, joita kaikki ei osaa järjellä selittää. Moni on vain elänyt elämänsä ns. "putkinäöllä" eikä ole tajunnut että lasten teko on ollut vapaaehtoista, nyt sitten 50-60 veenä yllätytään miten nuoret "pääsee helpommalla" kuin itse... niin oma valintahan se oli joten turha syyttää nuoria..
Tapasin vaimoni vuonna 2008 ja se heti kertoi että haluaa sitten lapsia. No en minä voinut sanoa ei kauniille naiselle vaikka en ollut ajatellut edes lapsien tekemistä. Lapsemme syntyi 2009 ja toinen 2014.
Huomaan, että IS taas levittämässä sairasta väestönvaihtoon tähtäävää propagandaansa.
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että IS taas levittämässä sairasta väestönvaihtoon tähtäävää propagandaansa.
Haluatko tarkentaa?
Vierailija kirjoitti:
Tapasin vaimoni vuonna 2008 ja se heti kertoi että haluaa sitten lapsia. No en minä voinut sanoa ei kauniille naiselle vaikka en ollut ajatellut edes lapsien tekemistä. Lapsemme syntyi 2009 ja toinen 2014.
Teitkö siis lapset vain hänen mieliksi, koska hän räpsytteli silmiään sinulle houkuttelevasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että IS taas levittämässä sairasta väestönvaihtoon tähtäävää propagandaansa.
Haluatko tarkentaa?
Ei tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että IS taas levittämässä sairasta väestönvaihtoon tähtäävää propagandaansa.
Haluatko tarkentaa?
Ei tarvi.
Ok, sinulla on sitten jotain syvällisempää tietoa. 😂
Miksi lisääntyneet aina yrittävät rakentaa tätä olkiukkoa, että vapaaehtoisen lapsettomuuden takana on joku rationaalinen inho pikkulapsiaikaan ja kakkavaippoihin. Eihän se niin ole, vaan yleensä kyseessä on ihan selkeä tunnetason asia. Sitä vaan tietää, että ei halua lapsia, yhtä varmasti kuin lisääntynyt tietää niitä haluavansa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lisääntyneet aina yrittävät rakentaa tätä olkiukkoa, että vapaaehtoisen lapsettomuuden takana on joku rationaalinen inho pikkulapsiaikaan ja kakkavaippoihin. Eihän se niin ole, vaan yleensä kyseessä on ihan selkeä tunnetason asia. Sitä vaan tietää, että ei halua lapsia, yhtä varmasti kuin lisääntynyt tietää niitä haluavansa.
Näinhän se järkevästi ajatellen menee, mutta kun jotkut ihmiset eivät kykene näkemään lasten hankintaa valintana, vaan se on heille osa kulttuuria/uskontoa. He haluavat että omille lapsille syntyy kavereita, ja että tulee lisää lapsia jotta tulee eläkkeen maksajat ja ilmaiset hoitajat itselle (itsekäs motiivi?) Siksi sellaisen normin kyseenalaistaminen nähdään suurena loukkauksena omaa "turvallista kuplaa" kohtaan. Kun muut eivät tee lapsia, mistä oma lapsi saa kavereita??? Kyseessä on pohjimmiltaan siis kyse ennakkoluuloista, pelosta, kateudesta tai huonosta itsetunnosta (tai kaikista näistä). Lapsettomuuden kauhistelijat eivät ole kypsiä ihmisiä, koska eivät ymmärrä mitä valinnanvapaus elämässä oikeasti tarkoittaa.
Elämässä on muitakin erilaisia tapoja elää kuin lasten tekeminen tai tekemöttönyys. Esim. opiskelitko vai et, mitä harrastat vai etkö mitään. Mitä merkittävää olet saanut aikaan vai etkö mitään? Millaisen omaisuuden olet keränyt vai elätkö tuilla? Oletko yksinäinen vai omaatko paljon ystäviä? Mitä taitoja olet oppinu vai etkö mitään? Jne. jne. Tyhjänpäiväistä jankata yhtä asiaa, verrataan sitten kaikkea elämässä...Mitkä kirjat olet kirjoittanut? Mitä saanut aikaan kädentaidoilla? Hei jankkaaja, aloita!