Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yle: "Lihavuudesta on tulossa yhä selvemmin merkki alaluokkaisuudesta"

Vierailija
13.09.2025 |

"Kun laihdutuslääkkeitä nyt käyttää ennen muuta keskiluokka, lihavuudesta on tulossa yhä selvemmin merkki alaluokkaisuudesta."

https://yle.fi/a/74-20182607#comments

 

Kyseisen jutun kommenteissa joku toteaa: "Rappion normalisointi on käynyt meille liian kalliiksi, kuten valtion talouskehitys on jo pidempään osoittanut."

Viitannee siis kehopositiivisuuteen, eli lihavuuden ihannoimiseen.

Kommentit (214)

Vierailija
141/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla painonhallinta tapahtuu samoilla strategioilla, kuin opiskelu, työelämässä menestyminen ja vaurastuminen. Teen itsestäni kurirobotin, joka vaan suorittaa toimintoja ajallaan ja suunnitellusti. Epämukavuuteen, väsymykseen ja mielitekoihin ei kiinnitetä huomiota. Mielihyvää saa olla elämässä edelleen, mutta se kytkeytyy muihin asioihin ja sille on oma määrätty paikkansa. Ehkä pienet palkinnot paikallaan, kun joku välitavoite on ansaittu. 

En olisi voinut työn ohessa suorittaa kahta maisteritutkintoa, jos olisin yhtään tunnustellut väsymystä tai motivaatiota. Aina väsytti, koskaan ei ollut motivaatiota. Rutiinit vaan pyörimään ja vauhdissa on pysyttävä.

Saman toisto työelämässä. Tulosta tulee, kun ei tunnustele.

Sijoittaminen on vain mielitekojen ohittamista,

 

Mun elämässäni on paljon iloa ja onnea, mutta saatan määritellä sitä toisin kuin ihmiset keskimäärin. Ja siinä olet takuulla oikeassa, jos sait kuvan että elämäni keskiö ei ole spontaanien mielihalujen toteuttaminen. Sellaista mun on vaikea suoda itselleni. Syynkin tiedän, vanhempani toteuttivat paljon mielihalujaan, joita heille milloin missäkin muodossa putkahteli mieleen. Tästä syystä elimme köyhyydessä ja minä täysi-ikäistyin velkaisena vanhempieni tilattua tavaraa nimissäni. Välillä meillä oli upeita asioita, kuten vaikka uusi auto ja kävin monella hulppealla lomamatkallakin, kun vanhempani niin halusivat. Minä ymmärsin kuitenkin noiden valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä, niin en kyennyt noista asioista nauttimaan. Näin kuitenkin, että vanhempani nauttivat todella aidosti niistä.  

On mullakin hyvä auto ja olen käynyt lomilla. Mutta en kykene nauttimaan niistä, jos en ole etukäteen säästänyt niihin ja voinut vakuuttaa itseni, että ne eivät horjuta talouttani myöhemmin. Joten olet oikeassa, että sellainen täydellinen hetkessä eläminen on mulle tosi vierasta. Ehkä voisi sanoa, että siitä ylellisyydestä mun vanhemmat nautiskeli minunkin osuuden ja mulle jäi sitten tämä itsekuri. Yritän sen kuitenkin kääntää parhaalla mahdollisella tavalla voimavarakseni. Sen voin myöntää myös, että en haluaisi kovin paljon enää elämässäni maksaa siitä, että muut ihmiset tykkäävät elää hetkessä, spontaanisti, lyhytnäköisesti ja mielihyvähakuisesti. Minusta esim haittaverot ovat oikein paikallaan.

Vierailija
142/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla painonhallinta tapahtuu samoilla strategioilla, kuin opiskelu, työelämässä menestyminen ja vaurastuminen. Teen itsestäni kurirobotin, joka vaan suorittaa toimintoja ajallaan ja suunnitellusti. Epämukavuuteen, väsymykseen ja mielitekoihin ei kiinnitetä huomiota. Mielihyvää saa olla elämässä edelleen, mutta se kytkeytyy muihin asioihin ja sille on oma määrätty paikkansa. Ehkä pienet palkinnot paikallaan, kun joku välitavoite on ansaittu. 

En olisi voinut työn ohessa suorittaa kahta maisteritutkintoa, jos olisin yhtään tunnustellut väsymystä tai motivaatiota. Aina väsytti, koskaan ei ollut motivaatiota. Rutiinit vaan pyörimään ja vauhdissa on pysyttävä.

Saman toisto työelämässä. Tulosta tulee, kun ei tunnustele.

Sijoittaminen on vain mielitekojen ohittamista, luopumista miljoonasta pienestä asiasta ja automaatiota. Mitään ei saa tuntea silloinkaan, kun kaikki

Turvallisuuden tunne on mulle se juttu. Ja jos palataan tähän painonhallintaan. Jos vaikka nyt sairastuisin johonkin sairauteen, joka korreloi voimakkaasti painon kanssa. Jos olisin ylipainoinen, mun olisi todella vaikea sallia itselleni sitä, että olen itse nostanut sairastumisen todennäköisyyttä herkuttelulla ja laiskuudella ja sitten maksatan hoidot ja sairauspäivärahan muilla kanssaihmisillä. Mulle tulisi siitä todella kovat itsesyytökset. Se olisi epämukavuutta, jota mun olisi todella vaikea sietää. Tähän painonhallintaan liittyvään epämukavuuteen sen sijaan pystyn.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistähän se rikkailla aina kumpuaa, että he yrittävät ja myös joutuvat nostamaan itseään aina ylöspäin?

 

Sitä kutsutaan distionktioksi. Se on tapa erottautua ihmisryhmästä, johon ei katso kuuluvansa. Se on tapa toiseuttaa itsensä suhteessa ei haluttuun ihmisryhmään. Eli keskiluokka haluaa erottautua työväenluokasta. 

Vierailija
144/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä hoikkuus vaadi mitään varakkuutta. Itse loppukesästä laihduin 3 kg noin kuukaudessa jo pelkästään lopettamalla makean syömisen. Ja olin jo hyvin hoikka ennen tätä. Laihduin 3 kg ja säästin samalla rahaa. Helppoa. 

Vierailija
145/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Painoindeksini on 27 ja olen ladonovityyppiä. Eli vähän voisin painoa pudottaa. Se, mikä minua ärsyttää näissä keskusteluissa muun muassa, on tämä loputon kummallisten kasvisten tuputus. Miksei Suomessa voi syödä vaikka kaali-tai maksalaatikkoa, vaan lehdet ovat täynnä kvinoa-tofu-avokado-gojimarjalättyjä ja vastaavia?

Keski-Euroopassa kasvisten ja salaattien syönti on lähinnä olematonta, he varmaan kuolevat kaikki ihan kohta. Tokihan suomalaisten geenit vaativat ne salaatit.

Moni ihminen on nykyään myös niin lujilla työn ja perheen ja muiden vaatimusten kanssa, että suon mielelläni heille muutaman ylikilon. Ihan älystä, asemasta ja luokasta riippumatta. Trollit sitten erikseen.

N67

Eurooppalaiset noin yleisesti ottaen on lihavia.

Mutta esim kiinassa kasviksia syödään nelinkertaisesti mitä suomessa, siellä lihavia on noin 5% väestöstä

Kasviksien on todettu sisältävän ainesosia jotka hillitsevät ruokahalua. Ne ovat vähän niinkuin luonnon oma ozempic

Vierailija
146/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö ole tosi uuvuttavaa olla riippuvainen laihdutuslääkkeestä. Ja mitä haittavaikutuksia pitkäaikaisella käytöllä mahtaakaan olla. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olisin ylipainoinen, mun olisi todella vaikea sallia itselleni sitä, että olen itse nostanut sairastumisen todennäköisyyttä herkuttelulla ja laiskuudella ja sitten maksatan hoidot ja sairauspäivärahan muilla kanssaihmisillä.

 

-Mulla taas esim muiden kiusaaminen on sellainen asia, mitä ihmettelen. Aiheuttaa valtavat kustannukset niin aineellisesti kun henkisesti. Sairaspoissaolot, turhat eläköitymiset, ynnämuut.

Mutta häirikön on vaikea muuttaa luonnettaan, eikä edes pysty siihen. Toiminta on geneettistä ja jo lapsena opittua.

 

Liikaa keskitytään ulkoisiin asioihin kun isoimmat asiat ei nimenomaan ole kiinni siitä ulkonäöstä.

 

Sairaita ihmisiä on aina ollut ja jos joku sairastuu siitä on turha potea huonoa omaatuntoa.

 

 

Vierailija
148/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole tosi uuvuttavaa olla riippuvainen laihdutuslääkkeestä. Ja mitä haittavaikutuksia pitkäaikaisella käytöllä mahtaakaan olla. 

Ylipäätään kaikki luonnottomuus aina johtaa tuhoon. Ei ole luonnollista ihmisen olla riippuvainen laihdutuslääkkeistä. Ihmisen kuuluu olla luonnollisesti hoikka ja terve, ei keinotekoisesti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin ylipainoinen, mun olisi todella vaikea sallia itselleni sitä, että olen itse nostanut sairastumisen todennäköisyyttä herkuttelulla ja laiskuudella ja sitten maksatan hoidot ja sairauspäivärahan muilla kanssaihmisillä.

 

-Mulla taas esim muiden kiusaaminen on sellainen asia, mitä ihmettelen. Aiheuttaa valtavat kustannukset niin aineellisesti kun henkisesti. Sairaspoissaolot, turhat eläköitymiset, ynnämuut.

Mutta häirikön on vaikea muuttaa luonnettaan, eikä edes pysty siihen. Toiminta on geneettistä ja jo lapsena opittua.

 

Liikaa keskitytään ulkoisiin asioihin kun isoimmat asiat ei nimenomaan ole kiinni siitä ulkonäöstä.

 

Sairaita ihmisiä on aina ollut ja jos joku sairastuu siitä on turha potea huonoa omaatuntoa.

Mulle ei avaudu nyt tämä... Yhdistääkö kirjoittaja hoikkuuden kiusaamiseen? Ylipainoiset eivät ole kiusaajia? En ymmärrä. 

 

 

Vierailija
150/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös se lihavuus ole merkki että on vara syödä paljon. Enemmän olisin huolissani anorektikoista joilla ei ole varaa ostaa ruokaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet ylipainoisista mässyttäjistä syövät valtavat määrät ruokaa joten on aika käsittämätöntä puhua köyhästä alaluokasta. Jos on varaa laittaa tuhansia euroja ruokaan kuukaudessa on kyse yläluokkaan kuuluvasta ilman muuta. 

Vierailija
152/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveellinen ruoka on halpaa, joten pieleen meni kolumnistilla.

Tämähän se on; kuvitellaan että toimeentulevat syövät kalliita valmissalaatteja ja monipuolisia työpaikkalounaita joka päivä. Todellisuudessa työssäkäyvät ja varakkaat kyttäävät kilohintoja ja tarjouksia ja ostavat edullisia perusraaka-aineita.

Ehkä se ei ole huono-osaisuus, vaan sivistyksen puute, mitä tulee ruoka-asioihin.

Olen samaa mieltä. Ennen kaikkea kyse on tavoista ja tottumuksista ja niiden muuttamisesta. Parempi sosioekonominen asema johtuu paremmasta kyvystä kehittää itseään: hankkia tietoa ja muuttaa toimintaansa. Sen takia paremmin toimeentulevat usein ovat myös hoikempia. Ei niin, että hoikkuus johtuisi hyvästä toimeentulosta. Tällä en tarkoita sitä, että huonosti toimeentulevat olisivat huonompia ihmisiä, mutta

 

Kansanterveydellistestä näkökulmasta yksilöiden vastuuttaminen omista valinnoistaan on turhaa, jos elinolosuhteet altistavat jatkuvasti stressille ja huonoille elintapavalinnoille. Tieteellinen näyttö ei tuo yksisuuntaista vaikutusta, että terveysongelmat olisivat seurausta valikoitumisesta eli paremman itsekurin omaavat yksilöt olisivat aina juuri siksi sekä hoikkia että paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Senhän takia WHO on laatinut tieteellisen näytön pohjalta luettelon terveyden sosiaalisista määrittäjistä, jotka vahvan tieteellisen näytön mukaan suoraan ja hyvin voimakkaasti muovaavat lasten kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi tunnetussa Whitehall-tutkimuksessa ero ihan tavallisten, töissä käyvien julkisen sektorin virkamiesten välillä oli 4-kertainen kuolleisuudessa kun verrattiin alimmalla tasolla olevien toimistovirkamiesten ja korkeimmalla tasolla olevien erityisasiantuntijoiden/johtajien kuolleisuusriskiä. Suhteessa pykälää ylempään luokkaan kuolleisuusriski nousi tasaisesti 1,8 -kertaiseksi. Kun tunnetut elintapoihin liittyvät riskitekijät huomioitiin eli kontrolloitiin tilastollisesti, kuolleisuusriski laski vain 30 % 1,5-kertaiseksi. Ja tämä tutkimus koski kohtuullisen hyväosaisia ihmisiä.

On myös kausaalista näyttöä siitä, että koetulla niukkuudella on hyvin voimakas vaikutus siihen, miten yksilö suoriutuu esimerkiksi älykkyystesteissä. Tämä kyseenalaistaa oletuksen, että älykkyys olisi puhtaasti synnynnäistä tai pituuden kaltainen invariantti mittari (se vaihtelee voimakkaasti ympäristötekijöiden mukaan, usein jopa yli keskihajonnan lyhyessä ajassa). Yksi kuuluisa tutkimus tähän liittyen Poverty Impedes Cognitive Function (2013) tutki intialaisten maanviljelijöiden kognitiivista suoriutuskykyä ennen ja jälkeen satokauden ja havaitsi yksilötason erojen vaihtelevan vuoden sisällä huomattavasti riippuen siitä, oliko satonkorjuu edessä vai oli sato jo saatu. Niukkuuden kokemus (ei absoluuttinen köyhyys) tuottaa stressiä, joka kuluttaa kognitiivisia resursseja. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen tekee terveydelleen haitallisia valintoja (ylensyönti, päihteiden käyttö). Mutta huonot valinnat eivät suoraan selitä sosioekonomisia eroja kuin vain osaltaan. Monesti on ajateltu, että koettu psyykkinen stressi vaikuttaa psykoneuroimmunologisten/endrogrinologisten reittien kautta terveyteen. Tällä on yritety selittää mm. sitä, miksi joissakin maissa on paljon korkeampi eliniänodote (esim. Aasiassa kulttuuri ei perinteisesti olen niin individualistinen) ja miksi on olemassa eroja eri sosioekonomisten luokkien välillä.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset



Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin



"Kun työläisillä on enemmän käyttövaroja, he ostavat diabetekselle altistavia sokeroituja virvoitusjuomia ja pikaruokaa"

"Monet kaupunkeja lähimpänä sijaitsevat maaseutukylät ovat muuttuneet puoliurbaaneiksi teollisuusalueiksi, ja tämä on tuonut mukanaan elintapamuutoksia. Aiemmin paikalliset asukkaat söivät terveellistä kotiruokaa" 

Ulkomaat KU

Vierailija
154/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että tuo jauhaminen että ylipainosta kertyy kuluja. Joo varmaan lihavuudesta tai ja ennen kaikkea vyötärölihavuudesta, mutta ei ylipainosta.

 

On miljoonia muitakin asioita mistä niitä kuluja tulee TURHAAN!

 

Etätyöt (liikkumattomuus, istuminen)

ALKO ja päihteet (paljon pahempi kun ylipaino! Ja jostain kumman syystä enempi romaantisoitu asia joka on sairasta)

Kiusaamisen kulttuuri (työpaikat, ym) nuoret eläköityy ym, joka on täysin sairasta.

Rikkaiden veronkevennykset ym

Miljoona muuta asiaa jotka tuottaa qivan turhaa kulua

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla painonhallinta tapahtuu samoilla strategioilla, kuin opiskelu, työelämässä menestyminen ja vaurastuminen. Teen itsestäni kurirobotin, joka vaan suorittaa toimintoja ajallaan ja suunnitellusti. Epämukavuuteen, väsymykseen ja mielitekoihin ei kiinnitetä huomiota. Mielihyvää saa olla elämässä edelleen, mutta se kytkeytyy muihin asioihin ja sille on oma määrätty paikkansa. Ehkä pienet palkinnot paikallaan, kun joku välitavoite on ansaittu. 

En olisi voinut työn ohessa suorittaa kahta maisteritutkintoa, jos olisin yhtään tunnustellut väsymystä tai motivaatiota. Aina väsytti, koskaan ei ollut motivaatiota. Rutiinit vaan pyörimään ja vauhdissa on pysyttävä.

Saman toisto työelämässä. Tulosta tulee, kun ei tunnustele.

Sijoittaminen on vain mielitekojen ohittamista, luopumista miljoonasta pienestä asiasta ja automaatiota. Mitään ei saa tuntea silloinkaan, kun kaikki

Mun mielestä on hyvin kiehtovaa, miten ihmiset kokevat ja määrittelevät näitä asioita. Moni arvioi, että elämäni on niin kurinalaista ja ilotonta, että ei ole enää elämää ollenkaan. Tässä taas arvioidaan, että kyse ei ole kurinalaisuudesta tai itsekurista lainkaan, vaan tavanomaisesta elämänhallinnasta. Oma mielipiteeni on jossain näiden välissä. Olen päässyt näkemään läheltä vanhempien elämäntapaa, jossa kuluvan hetken mieliteot ja mielihyvä olivat elämäntarkoitus ja heille selvästi elämä ei ollut elämisen arvoinen, jos niitä ei päässyt toteuttamaan. Itse näen pienetkin luopumiset terveyden/vaurauden/painonhallinnan suhteen asioina, joissa menetin pienen palan mielihyvää ja nautintoa. Mutta teen sen silti vapaaehtoisesti ja tietoisesti. 

Ehkä tämä juuri korostaa sitä pointtiani, että me ihmiset taidamme sijoittua todella laajalle skaalalle sen suhteen, miten suurilta nämä pienet mielihyvästä luopumiset tuntuvat. Tavanomaiselta elämänhallinnalta vai elämän hukkaan heittämisestä. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä ominaisuus ratkaisee painonhallinnassa erittäin paljon. 

Vierailija
156/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö tilastojen mukaan suomalaisten paino kasva koko ajan? Se siis tarkoittaa, että Suomi alaluokkaistuu koko ajan. Loogista sinänsä, koska tuloerot kasvavat ja yhä pienempi osa suomalaisista kuuluu hyvätuloisiin, ja keskiluokkaiset putoavat hallituksen toimien takia köyhiksi. 

Pelkästään iästörakenteen muuttuminen vanhemmaksi johtaa painonkasvuun. Ellei kärsi lapsuusiän ylipainosta, naisilla erityisiä riskitekijöitä ovat raskaus ja menopaussi. Miehillä samaa tapahtuu kun aktiivisuus ja aineenvaihdunta hidastuu.

Vierailija
157/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Sepelvaltimotauti on geeneissä.

Sen riskiä lisää eläinperäiset rasvat.

Geeni on laihoillakin kuten minulla."

Kyllä olet oikeassa ja niinhän minä kirjoitinkin toisissa viesteissäni. Osalle laihtuminen on hankalampaa, koska heidän kehonsa varastoi tehokkaammin rasvaa. FH eli familiaalinen hyperkolesterolemia ja APOE4 muunnelmat, jotka ovat yleisiä suomalaisissa (jälkimmäinen). Äitini kantaa APOE4:ää ja on yli 80v. täysin terve, koska on koko elämänsä vältellyt kovia rasvoja. Hän on työskennellyt sydän- ja verisuonitautien tutkimusryhmässä lähes koko elämänsä.

APOE:ta kantaa 20-25 prosenttia suomalaisista, FH:ta noin 0.5 prosenttia, muunnelmineen hieman enemmän. FH:ssa ei auta, vaikka ei söisi kovia rasvoja lainkaan, tarvitaan lääkitys. APOE:ssa taas kovien rasvojen välttäminen riittää eli elimistö ei itse tuota liikaa kolesterolia. APOE aiheuttaa Alzheimerin tautia, mutta riski putoaa normaaliksi, jos noudattaa erittäin terveellisiä elämäntapoja. 

Olen itsekin lukenut lääketiedettä, mutta valmistunut muulta alalta, koska nuorena olin sitä mieltä, että lääkärin työ on tylsää  :) Silti tulee seurattua tiettyjen alojen tutkimusta.

Vierailija
158/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse söin hyvin tyypiillistä urbaani-ihmisen liha-hillihydraattivoittoista ruokaa puolivalmisteineen unohtamatta myöskään sokerisia ja rasvaisia herkkuja, kunnes nelikymppisenä vaihdoin ruokavalion kasvisvoittoiseksi. Ruokakorin hinta ei kohonnut lainkaan, vaan on pysynyt täsmälleen samana. Kyse on enemmän elämäntapavalinnoista. Vähätuloinen joutuu joka tapauksessa tekemään kaupassa valintoja ja hyvätuloinen ei puolestaan tarvitse välittää heittääkö ostoskoriin kaalin sijaan granaattiomenan tai kirsikoita.

Vierailija
159/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

153. Totta, lisään yhden pointin äo:sta eli ravitsemus sikiöaikana ja imeväisaikana vaikuttaa aivojen kehitykseen. Käytännössä siis äidin ravitsemus ja vauvan ravitsemus. Sen vuoksi kehitysmaiden keskimääräinen äo on viime vuosiin asti ollut alhaisempi kuin länsimaissa. Ja nyt länsimaiden äo on selvässä laskussa, koska ravitsemus on heikkolaatuista.

Myös lyijy ja muut raskasmetallit ja kemikaalit vaikuttavat älykkyysosamäärään. Esimerkiksi 70-80-luvun yhdysvaltalaisilla sarjamurhaajilla oli heikko äo ja luista löytyi iso määrä lyijyjäämiä, epidemianomainen sarjamurhaajakausi päättyi tietyillä USA:n alueilla, kun lyijylle altistumista tuottaville tehtaille tuli rajoituksia. Heikko älykkyys tuottaa varsinkin epäsuotuisissa kasvuolosuhteissa väkivaltaisuutta. Vankipopulaation äo on kaikkialla normaaliväestöä alhaisempi. Huonot elinolot ja ravitsemus vaikuttavat siihen.

Vierailija
160/214 |
13.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Sepelvaltimotauti on geeneissä.

Sen riskiä lisää eläinperäiset rasvat.

Geeni on laihoillakin kuten minulla."

Kyllä olet oikeassa ja niinhän minä kirjoitinkin toisissa viesteissäni. Osalle laihtuminen on hankalampaa, koska heidän kehonsa varastoi tehokkaammin rasvaa. FH eli familiaalinen hyperkolesterolemia ja APOE4 muunnelmat, jotka ovat yleisiä suomalaisissa (jälkimmäinen). Äitini kantaa APOE4:ää ja on yli 80v. täysin terve, koska on koko elämänsä vältellyt kovia rasvoja. Hän on työskennellyt sydän- ja verisuonitautien tutkimusryhmässä lähes koko elämänsä.

APOE:ta kantaa 20-25 prosenttia suomalaisista, FH:ta noin 0.5 prosenttia, muunnelmineen hieman enemmän. FH:ssa ei auta, vaikka ei söisi kovia rasvoja lainkaan, tarvitaan lääkitys. APOE:ssa taas kovien rasvojen välttäminen riittää eli elimistö ei itse tuota liikaa kolesterolia. APOE aiheuttaa Alzheimerin tautia, mutta riski putoaa normaaliksi, jos nou

Tamperelainen tutkimusryhmä juuri julkaisu artikkelin, missä kolesterolikertymien osoitettiin johtavan mikrobibiofilmin kasvuun. Mikä lopulta johtaa infektioon ja sydänkohtaukseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme seitsemän