Yle: "Lihavuudesta on tulossa yhä selvemmin merkki alaluokkaisuudesta"

Jaa senkö takia on eduskunta täynnä pälvikaljuja setämiehiä ja keskivartalo lihavia peräkylän Sirpoja joidenka pituus on yhtä suuri kun ympärysmittakin(165cm)

Vierailija kirjoitti:

Suklaalevyn hinta per päivä vaihtuikin Ozempiciin. 

Emme elä missään faveloissa, joissa tuo olisi iso raha ja erikoista. 

Johan nyt on ketunleipä, kun joillakin ei mene jakeluun, että moni ylipainoinen syö terveellisesti, mutta se vain ei riitä pudottamaan painoa! Todella moni ei edes pidä makeasta, ja on lihonut aikoinaan ihan normi kotiruoalla.

Terveisiä täältä kaalia pupeltavalta ylipainoiselta, joka tekee kaikki ruoat puhtaista raaka-aineista itse, rasvaa välttäen ja minimihiilareilla. Paino ei putoa grammaakaan, on aivan sama ollut 10v, riippumatta ruokavaliosta. Vatsavaivat ja allergiat muokkasivat ruokavalion vähärasvaiseen lähes ketoon.

Köyhällä todellakaan ole varaa ostaa 4e suklaalevyä joka päivä, kun päivän kaikki ruoat ja kodintarvikkeet täytyy saada kympillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin valmis väittämään että ylipaino ja huonompi sosioekonominen asema voivat kyllä korreloida keskenään mutta ei sosioekonominen asema silti ole ylipainon juurisyy. Syyt pikemminkin ovat niissä samoissa tekijöissä jotka johtavat huonompaan sosioekonomiseen asemaan. Onko opittu lykkäämään välitöntä tarpeentyydytystä, opeteltu tavoitteellisuutta, itsekuria, kunnianhimoa jne. mitkä vie ihmistä ylipäätään eteenpäin. Näitä samoja taipumuksia kuitenkin tarvitaan myös elopainon hallinnassa melkein jokaisen osalta jossain kohtaa elämää.

En tiedä onko noin yksinkertaista. Toisilla on itsekuria ja pitkäjänteisyyttä opiskelussa ja työskentelyssä, mutta ei syömisessä ja liikunnassa. Toisilla taas vaikeuksia pitkäjänteisyydessä, opinnot kesken ja työpaikat vaihtuu, mutta elintavat terveelliset eikä mitään ongelmaa ylensyömisen tai liikunnan kanssa. 

Omalle metabolialleen ihminen ei voi mitään. Sen sijaan se vaikuttaa, onko mahdollisuutta ostaa ravitsemusterapeutin tai painonhallintaan erikoistuneen lääkärin palveluita ja käyttää laihdutuslääkkeitä. Pienillä tuloilla ei tietenkään osteta samanlaista ruokaa kuin keskituloilla tai suurilla tuloilla. Linkitän tähän oheen HS: n artikkelin, jossa käsitellään eri ihmisten välisiä biologisia eroja.

Osa ihmisistä tuntee olonsa aina nälkäisiksi - Asiantuntija Kirsi Pietilä kertoo, mistä se johtuu

https://www.hs.fi/ruoka/art-2000008614726.html 

Kommentoin artikkelia vielä, että Suomessa on valtava määrä kakkostyypin diabeetikkoa ilman hoitokontaktia ja lääkitystä. He eivät ede tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetes tekee sen, että kylläisyyshormoni erittyy huomattavasti vähemmän kuin ei-diabeetikolla. Sen lisäksi diabeetikolla on järjestelmä mennyt sen verran rikki, että hän tuntee yllättävästi myös verensokerin nousun nälkänä eikä kylläisyytenä kuten ei-diabeetikko. Diabeetikolla onkin siis vastassaan kaksi lisätekijää, jotka vaikeuttavat painonhallintaa huomattavasti sairastumista edeltävään aikaan verrattuna. Siitä, palautuuko tilanne samanlaiseksi kuin terveellä, mikäli diabeteksen saa remissioon elämäntapamuutoksilla, ei vielä tiedetä. Asiaa ei ole tutkittu. 

 

Olisi todella tärkeää saada seulottua sekä hoidottomat diabeetikot että myös esidiabetekseen sairastuneet. Esidiabetekseen sairastuneiden kannattaisi alkaa noudattamaan raskausdiabeetikkojen ruokavalioa. Sillä ei ole väliä, noudattaako pohjoismaista vaiko amerikkalaista ohjeistusta, joka on enemmän VHH kuin pohjoismainen suositus. On erittäin tärkeää jarruttaa ajoissa enne kuin diabetes puhkeaa. Diabetesliiton sivustolla on nettitesti, jolla voi arvioida omaa esidiabetesriskiään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ruokavaliosi kunnossa? Kysyn siksi, että yli 90 prosenttia laihdutuslääkkeiden käyttäjistä lihoo takaisin, kun lääkkeen käyttö loppuu. Sillä tavalla käytettynä laihdutuslääke on vain uusi jojoilun muoto. Mutta resursseja ei ole järjestää valistuskursseja niille, joille määrätään laihdutuskuuri. 

Hyvä pointti. Jos ihminen ei opettele syömään haluamansa painon asettamissa rajoissa, näistä laihdutuslääkkeistä ei ole kuin hetken huumaksi. Voisi kai todeta että fiksumpaa olisi vaan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opetella oikea syöminen vähitellen painon pudotuksen myötä. Näin siis perusterveiden näkökulmasta.

 

Ei se lääke itsessään laihduta eikä polta maagisesti energiaa. Se on tukena ruokavalion muutoksessa siten, että se edesauttaa kylläisyydentunnetta ja hävittää jatkuvan ruokahälyn mielestä. On harhaluulo, että lääkkeen käyttäjä muka laihtuisi muuttamatta ravutsemustottumuksiaan.

Yhden ihmisen henkilökohtainen kokemus ei kumoa suuria väestötasolla tehtyjä tutkimuksia.

Olin pahimmillan 46-48 kokoinrn ja ihan kaurapuurolla laihduin. Aikaa ennen etätöitä kollega sanoi sulle puuro maistuu. Ei ollut muuhun varaa. Hyvin kilot lähti. Vatsan sai täyteen juomalla vettä. Olin poiminut älyttömät määrät viinimarjapuskista lehtiä ja kuivattanut ne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minusta 115e/kk on aika paljon. Eli suhteellista. Toisaalta onko se paljon mahdollisesta hyvästä terveydestä? Ei välttämättä.

Lisäksi summan säästää helposti ruokalaskussa, kun herkut jäävät pois. Se on 3,80 e/päivä ja väitän, että aika monella menee herkkuihin ja muihin epäterveellisiin tarpeettomuuksiin enemmänkin. 

 

Sinä saat ihan vapaasti väittää, mitä väität. Minä aavistelen puolestani, ettei jokaisella ole varaa laittaa herkkuihin päivittäin 3,8 euroa. Kaikilla ei ole edes ruokaa varten tuon vertaa rahaa.

Plus moni ylipainoinen ei todellakaan syö mitään herkkuja. He syövät hyvin maltillisen määrän hyvin terveellistä ruokaa. Heidän kehonsa vain eivät halua käyttää saavutettu

Otetaanpa esimerkiksi italiatar, joka syö joka päivä 150 grammaa keitettyä pastaa yli kulutuksensa. Hän lihoo siitä kuusi kiloa vuodessa. Viidessä vuodessa hän lihoo siis 30 kiloa, mikäli syö joka päivä tuon 150 grammaa keitettyä pastaa yli kulutuksensa. Jokainen osaa varmaan kuvitella tai ymmärtää joskus keitettyä pastaa syöneenä, ettei tuossa ole kuin 6 haarukallista pastaa eli ei todellakaan mitään suuren määrän ahmimista ja harva pitää keitettyä pastaa paljailtaan syötynä minään herkkunakaan. Pasta voi olla vaikka täysjyväpastaa. Sekin lihottaa, koska siitäkin saa energiaa yli kulutuksensa. 

Median kuvastossa jossain laihdutusjutussa italiatar kuvattaisiin kuitenkin valtava tiramisu-astia kädessä pistelemässä tiramisua poskeen huulet kermavaahdossa ja posket pullollaan. Media tarvii kärjistyksiä ja se on pystynyt muokkaamaan ihmisten käsityksiä lihomisesta harmilliseen suuntaan.

Nyt on vallalla jokin ihmeellinen jaottelu herkkuihin ja terveelliseen ruokaan. Annetaan ymmärtää, että elämä ja painonhallinta on joko tai. Todellisuudessa siitä terveellisestäkin ruoasta saadut liiat kalorit lihottavat. Ravitsemustieteessä on päästy siihen lopputulokseen, että joustava ruokasuhde ennakoi parhaiten normaalia painoa. Yhdessä tutkimuksessa opittiin, että se tiramisu (tai jokin muu vastaava jälkiruoka) normaalina italialaisena jälkiruoka-annoksena (75-100 grammaa) ateriaan yhdistettynä ennakoi kaikista parhaiten pitkäaikaista painonhallintaa. Sehän oli yllättävä tulos, koska perinteisesti ajatellaan, että painonhallitsijan ei saisi syödä mitään herkkuja. Käytännössä tiukat rajoitukset johtavat aina vääjäämättä repsahdukseen.

Hengissäpysymisen kannalta pitkäikäisimmät ovat alueella BMI 26-29 olevia ihmisiä. Liika laihuus, jota on alettu taas ihailemaan ei ole yhtään sen terveellisempää kuin yli BMI 30 oleva painokaan. Kun vallalla on kaikki tai ei mitään-asenneilmapiiri, ei osata tavoitella hyvää ja tervettä elämää ja pyritä painonhallinnassa normaaliin painoon. Itse asiassa painoindeksi ei ole edes paras mittari. Mittanauhalla voi mitata vyötärönympäryksensä ja pyrkiä siihen, että se on naisella alle 85 senttiä ja miehellä alle 95 senttiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ruokavaliosi kunnossa? Kysyn siksi, että yli 90 prosenttia laihdutuslääkkeiden käyttäjistä lihoo takaisin, kun lääkkeen käyttö loppuu. Sillä tavalla käytettynä laihdutuslääke on vain uusi jojoilun muoto. Mutta resursseja ei ole järjestää valistuskursseja niille, joille määrätään laihdutuskuuri. 

Hyvä pointti. Jos ihminen ei opettele syömään haluamansa painon asettamissa rajoissa, näistä laihdutuslääkkeistä ei ole kuin hetken huumaksi. Voisi kai todeta että fiksumpaa olisi vaan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opetella oikea syöminen vähitellen painon pudotuksen myötä. Näin siis perusterveiden näkökulmasta.

Noita laihdutuslääkkeitä käytetään hillitsemään ruokahalua. Normaalioloissa ylipainosta normaalipainoon laihtuessa keho erittää nälkähormoneja, joiden tarkoitus on

Se ei mene ihan noin. Lääkkeet normalisoivat suolistohormonien toimintaa. Silloin lääkkeen käyttäjä tuntee samanlaisia tuntemuksia kuin sellainen ihminen, jolla ei ole mitään vikaa suolistohormoneissa. Silloin ihminen tuntee vähemmän ruokahälyä ja tuntee tulevansa kylläiseksi sekä sulattelee ruokaansa oman aikansa ennen kuin on jälleen uudelleen nälissään. Syöminen siis normalisoituu lääkkeen käyttäjällä. Ne alun vaikeudet johtuvat siitä, ettei mieli pysy perässä ja jos syö tavan vuoksi suuremman tai energiapitoisemman  annoksen kuin keho sillä hetkellä tarvii, alkaa närästää tai tulee muuten vain paha olo kuten yleensä tulee kun syö liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveellinen ruoka on halpaa, joten pieleen meni kolumnistilla.

Siinä taas joku keskiluokan kermabärc julistaa asioita vaikkei ole mitään hajua miten vähän köyhällä on varaa ruokaansa kuussa. Halpa ruoka ei todellakaan ole terveellistä ja terveellinen ruoka ei ole halpaa vihanneksineen, marjoineen, hedelmineen etc.

Kuvaavaa on vaikka median "tämä terveellinen ja halpa aamupala" artikkelit ja sitten siinä on jotain puuroa marjoneen, raejuustoineen, avokadoineen, ties minkä lisukkeiden kanssa kun sillä köyhällä ei ole varaa kuin siihen puuroon. 

Se puurohan onkin aivan terveellinen aamiainen. Jos haluat lisätä siihen hieman proteiinia niin esimerkiksi kuivatut pavut ovat todella edullisia, tai lusikallinen sitä raejuustoa. 400g raejuustoa maksaa 2,29€ ja riittää yli viikoksi yhdelle puuroihin.

Lusikallinen raejuustoa on onneton proteiinimäärä aamupalalla. Keitetystä kananmunasta saa 6,9 grammaa proteiinia. Siitä ruokalusikallisesta raejuustoa saa vain 1,7 grammaa proteiinia. Se ei estä mitenkään nälän tulemista ennen lounasaikaa. Lisäämällä ateriaan kaksi desiä maustamatonta jogurttia marjojen kanssa saadaan proteiinia lisää 6,2 grammaa. Silloin kasassa olisi 13,1 grammaa proteiinia.

Keittämällä kaurapuuro puoliksi kauraleseistä ja puoliksi kaurahiutaleita (4+4 rkl) saadaankin aterian proteiinin kokonaismääräksi 22,7 grammaa ja  kuidun määräksi 10,6 grammaa. Maustamattoman jogurtin maitohappobakteerit ja kauralese vaikuttavat myös psyykkiseen vointiin hyvin kunhan niitä syödään kolme kuukautta joka päivä. Sen lisäksi ne muokkaavat yhdessä suoliston mikrobistoa lihavuutta suosimattomampaan suuntaan.

Kaurassa on beetaglukaania, joka taistelee kovaa LDL-kolesterolia vastaan. Mitä luultavimmin kylläisyys kestää pitkälti lounasajan huitteille juuri siksi, että ateriassa on kuituja, proteiinia ja 10 grammaa rasvaa margariinin muodossa nälkää vastaan taistelemassa. Marjat menevät osaksi päivän hevi-kiintiöön eli sekin osuus ateriassa on kunnossa. Riittää siis pieni rasvamäärä siihen, että kylläisyys kestää.

Ei kannata uskoa netin apostoleita, jotka väittävät ihmisen pysyvän kylläisenä ja laihtuvan suurella rasvamäärällä. Rasvassa on paljon energiaa. Sitä kannattaa olla jokaisella aterialla jo siksi, että rasvaliukoiset vitamiinit imeytyisi. Siitä huolimatta rasvan kanssa ei kannata liioitella, koska vitamiinit eivät imeydy yhtään sen paremmin otitko teelusikallisen vaiko desin ruokaöljyä monivitamiinin kanssa.

Mä en edes tiiä paljonko kerkesin poimimaan mustikoita. Monena päivänä töiden jälkeen menin metsään ja max 1,5h ja mustikkasanko oli täynnä. Ainakin 20 sangollista on. 

Meidän aamiainen sisältää 1,5 dl puuroa, 3 dl jogurttia, 2 dl mustikoita, 0,5 dl pähkinöitä ja 2 tl chian siemeniä. Toi on jo iso annos, mutta puoliso kävi ravintoterapeutilla ja piti annoskokoja nostaa. Mä teen töitä kotona ja mulla on kulhon vieressä. Syön sitä aina tunnin. Ip syön salaatin. Töiden jälkeen teen aina jotain ja syyään päivällinen n klo 18

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun aina puhutaan vain LAIHDUTTAMISESTA, eikö olisi korkea aika siirtyä siihen, ettei koskaan nostettaisi sitä paino, eikä tarvitsisi ikinä alkaa laihduttamaan.

Siis kuinka viisas pitää olla, että väkisin syö itsensä lihavaksi, eikä tee mitään, kun varmasti huomaa, että paino joka vuosi nousee?

Miten yksinkertainen ihmisen pitää olla, että sanoo näin? Todella suuri osa lihavista on lihavia jo lapsena tai teininä, lasten ylipainosta uutisoidaan ihan valtavasti. Elätkö tynnyrissä?

Usein lihomisen taustalla on myös iso elämänmuutos tai haastava tapahtuma. Vaikea raskaus, loukkaantuminen ja paranemisaika, kortisonikuuri, sairaus, ahdistelluksi tuleminen ja lihominen sen estämiseksi (todella isoa osaa teinitytöistä ahdistellaan) jne. Osa sitten laihtuu tilanteen parannuttua ja osalle se on haastavampaa.

No voi voi. 

 

T: tulpamaisteri ja hyväpalkkainen työ