Haluatko kysyä entiseltä huumenuorelta?
Täällä on viime aikoina ollut paljon keskustelua huumeista ja ajattelin, että kiinnostaako kuulla jotain siitä maailmasta siellä eläneeltä. Kuulun itse näihin, jotka tuohon maailmaan eksyivät jo alaikäisenä. Mitään yksityiskohtaisia käyttötapojen kuvailua tai aineiden vaikutuksia en ala kertomaan, ettei se madalla kenenkään kynnystä kokeilla.
Nyt ikää 36 vuotta ja noista ajoista alkaa olemaan jo 10 vuotta, joten etäisyyden tuomaa perspektiiviä alkaa olemaan jo.
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myitkö koskaan persettäsi saadaksesi huumeita?
Myin.
Ap
Oletko nainen?
Miten monta kertaa myit?
Olen. Oon myynyt itseäni kymmeniä kertoja, koska oli pakko saada vedot. Varsinkin peukku teki himokkaaksi, joten ei ollut paha. Näistä en ole puolisolle puhunut.
Ap
Koska olette menneet avioliittoon puolisosi kanssa? Ksuanko seurustelitte sitä ennen?
Onko puolisosi myös entinen narkomaani?
Millä alalla työskentelette?
Heh, vastataan vaikka tuo edellinen ei oma vastaukseni ollut. Tuo itsensä myyminen tuntuu vaan nyt olevan tärkeä aihe jollekin. En tosiaan ole myynyt koskaan itseäni. Olen sitä sukupuolta, jota ei niin hanakasti haluta kauppatavaraksi.
Emme ole kumppanini kanssa naimisissa, mutta asumme yhdessä. Olemme seurustelleen seitsemän vuotta joista kohta viisi asuttu yhdessä. Kumppanini ei ole entinen narkomaani.
Ammatit jätän varuiksi kertomatta, ettei ihan tunnistettavaksi mene. Itse teen suorittavaa työtä ja kumppanini on asiantuntija-alalla näin pyöreästi ilmaistuna.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myitkö koskaan persettäsi saadaksesi huumeita?
Myin.
Ap
Oletko nainen?
Miten monta kertaa myit?
Olen. Oon myynyt itseäni kymmeniä kertoja, koska oli pakko saada vedot. Varsinkin peukku teki himokkaaksi, joten ei ollut paha. Näistä en ole puolisolle puhunut.
Ap
Onko puolisosi seksi huonoa verrattuna huumepanoon?
Pidätkö seksistä?
Mitä sukupuolitauteja, hepatiitteja, HIV sinulla varmistetusti on nyt ja mitä mahdollisesti on nyt?
Kuinka usein kävit testeissä aineita käyttäessäsi?
Käytitkö aina kortonkia?
Onhan se huonompaa. Pakko myöntää. Ilman peukkua seksi on hmm tylsää? Kaipaan läpi yön kestäviä ryhmäsessioita! Hiv tosiaan löytyy ja hepatiitit c, jonka sain likaisesta värkistä.En käynyt testeissä pahimpina aikoina lainkaan ja harvoin tuli mitään kondomeja käytettyä.
Ap
Mitä peukku-tilanteelle tulisi sinun mielestä tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Kohtasitko väkivaltaa huumemaailmassa?
Kohtasin. Väkivalta kuuluu olennaisena osana huumemaailmaan. Itse en ole koskaan ollut väkivaltainen ketään kohtaan, mutta olen hyvä ottamaan turpaan. Opin sen jo lapsena kotona, jos näin sarkastisesti asian ilmaisee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko kuinka vaikea katkaista välit entiseen elämään? Tuttavani kertoi että hänellä aikoinaan 10v sitten, kun tajusi että vaihtoehdot on laitoskierre tai hauta ellei lopeta, vaati muuton toiselle puolelle suomea ja numeroiden ja muiden yhteystietojen vaihdon. Senkin jälkee joku vanha tuttava saattoi ottaa yhteyttä jotainkautta ja kysyä mukaan johonkin 'bisneksen" tynkään.
Tämä oli minulle se helpoin vaihe. Olin niin kyllästynyt siihen maailmaan. Minulla on ollut aina pelastuksena se, että läheisimmät ystäväni eivät koskaan olleet mukana noissa kuvioissa. Lisäksi olen tosiaan ollut koko ajan enemmän tai vähemmän työelämässä kiinni, joka sekin oli merkittävä tekijä. Ilman normaaleja ystäviä ja työtä tuskin olisi ollut niin helppoa.
Ap
Miten onnistuit säilyttämään normaalit ystävyyssuhteet ja käymään töissä, vaikka käytit huumeita? Vaikuttaa enemmänkin viihdekäytöltä kuin totaaliselta narkkaamiselta.
Miten vanhempasi suhtautuivat käyttöösi? Entä muu suku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset kotiolit sulla oli, kun aloit käyttämään?
Mitä ajattelet ns viihdekäytöstä?
Miten tulit tulokseen, että haluat lopettaa huumeet?
Kotiolot olivat huonot. Molemmilla vanhemmilla päihde- ja mt-ongelmia. Hyvin paljon väkivaltaa. Minulle tehtiin pysyvä huostaanotto kun 10-vuotias ja sen jälkeen elin sijotuspaikoissa ja laitoskierteessä täysi-ikäistymiseen asti.
En tuomitse viihdekäyttöä, en näe siinä eroa maltillisen alkoholin käytön kanssa. Kun on ollut riippuvainen ja siinä maailmassa mukana, ero sen ja silloin tällöin hatsit tai viivat vetävän tavallisen ihmisen välillä on melko selvä.
Halusin lopettaa, koska halusin siitä maailmasta eroon. Se oli sairas ja julma maailma, johon en halunnut olla enää osallisena. Lisäksi suoritin pari sellaista pohjakosketusta, että vaihtoehdot alkoivat olla joko päästä irt
Hui, ja myös kiitos sinulle Ap, että tulit esiin tämän aiheen kanssa.
Oletko harkinnut ryhtyä toimimaan vertaistukihommissa, tai nykyään siis lähinnä kokemusasiantuntijana niille, jotka parhaillaan ovat koukussa mutta haluaisivat siitä irt? Sinulla olisi varmasti todella paljon apua ja tukea annettavana, koska olet selvinnyt tuolta huumehelvetistä ulos.
Kunnioitan asennettasi ja sitkeyttäsi, ettet luovuttanut taistelua. Kaikkea hyvää elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä sinä syytit ja syytät sinun omista valinnoista ja huumeiden käytöstä?
En syytä ketään muuta kuin itseäni. Välillä itsesyytökset ja häpeä ovat ihan valtavat ja välillä taas on hetkiä jolloin tunnen itseni ihan normaaliksi ihmiseksi. Vielä muutama vuosi sitten itsesyytökset- ja inho kävivät useita kertoja päivässä mielessä, mutta nykyään voi mennä useita päiviäkin niin, etten mieti noita aikoja.
Ap
Oletko kertonut puolisollesi kaiken käyttöösi liittyen?
Oletko varastanut tai tehnyt rikoksia?
Olen kertonut ihan raatorehellisesti kumppanilleni kaiken käyttöön liittyvän. Kerroin heti alkuvaiheessa, koska mielestäni tuo on sellainen asia mikä hänen piti saada tietää heti, jotta pystyi tekemään arvionsa minun ja jatkomme suhteen.
Olen varastanut ja tehnyt rikoksia. Hatkanuorena ruokin itseni pääasiallisesti näpistyksillä ja muutamia vähän isompia varkauksia. Muut rikokset liittyvät diilaamiseen ja vastaamiseen. Noista rikoksista ne kaikista suurimmat itsesyytökset johtuvat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että vaikka kuinka olisit lopettanut, sulla ei ole enää mitään ihmisarvoa?
Puppizz 👴🏻
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut psyykkistä apua kuten terapiaa?
Olen käynyt terapiassa. Laitoksessa ja myöhemmin terveydenhuollossa kun jouduin kertomaan siellä käytöstäni minut on ohjattu keskusteluavun piiriin, mutta silloin en ollut vielä valmis siihen. En osannut sanoa mitään, enkä varsinkaan ottaa yhtään mitään apua vastaan. Viisi vuotta sitten koin jonkinlaisen romahduksen ja sen jälkeen olin lopulta valmis hakeutumaan avun piiriin. Se on ollut vaikeaa, mutta siitä on ollut myös apua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas ihmiskunnan aateli huutamassa.
Kuinka rankkaa oli päästä irti huumeista ja siitä maailmasta?
Siitä maailmasta eroon pääseminen ei ollut vaikeaa, koska olin täysin kypsä siihen. Buprenorfiinikoukusta eroon pääseminen oli sitten taas ihan järkyttävää. Fyysiset vieroitusoireet kestivät sen pari kuukautta ja sitä myötä kun ne alkoivat helpottamaan, pahenivat psyykkiset vieroitusoireet.
Ap
Millaisia viekkareita tuosta buprenorfiinista tuli? Fyysisesti? Henkisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko kuinka vaikea katkaista välit entiseen elämään? Tuttavani kertoi että hänellä aikoinaan 10v sitten, kun tajusi että vaihtoehdot on laitoskierre tai hauta ellei lopeta, vaati muuton toiselle puolelle suomea ja numeroiden ja muiden yhteystietojen vaihdon. Senkin jälkee joku vanha tuttava saattoi ottaa yhteyttä jotainkautta ja kysyä mukaan johonkin 'bisneksen" tynkään.
Tämä oli minulle se helpoin vaihe. Olin niin kyllästynyt siihen maailmaan. Minulla on ollut aina pelastuksena se, että läheisimmät ystäväni eivät koskaan olleet mukana noissa kuvioissa. Lisäksi olen tosiaan ollut koko ajan enemmän tai vähemmän työelämässä kiinni, joka sekin oli merkittävä tekijä. Ilman normaaleja ystäviä ja työtä tuskin olisi ollut niin helppoa.
Ap
Miten onnistuit säilyttämään normaalit ystävyyss
Nuo laitoksessa syntyneet ihmissuhteet saattavat olla melko lujia parhaimmillaan. Lisäksi, elin aina kahdessa eri maailmassa, tavallisessa ja huumemaailmassa.
Useinhan huumeidenkäyttäjä mielletään juurikin katunarkiksi, mutta päihdeongelmaisia on valtavasti myös työssä käyvissä ihmisissä. Itselläni oli tosiaan pahin koukku buprenorfiiniin, joka ei päivittäisellä käytöllä enää päihdytä. Toleranssi nousee niin nopeasti, että on tavallista huomata, ettet ole saanut aineesta enää aikoihin mitään nousuja, mutta sitä on silti pakko käyttää. Itse käytin sen viitisen vuotta subua ja ihan perinteisen polun kuljin tablettien kautta nokkaamiseen ja siitä IV:hen. Vieroitusoireiden takia ei voi lopettaa ja minä kuuluin niihin, jotka piikittivät aamulla ennen töihin lähtöä, jotta olin kykeneväinen työpäivään.
Työ ei kerro mitään ongelmattomuudesta, eikä sen pidä antaa hämätä. Niin alkoholin kuin huumeidenkin suhteen käyttöä ei saa vähätellä sillä perusteella, että "selviänhän minä töistänikin". Korvaushoitojonossa on liuta ihmisiä, jotka hakevat annoksensa ennen työpäivän alkamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä sinä syytit ja syytät sinun omista valinnoista ja huumeiden käytöstä?
En syytä ketään muuta kuin itseäni. Välillä itsesyytökset ja häpeä ovat ihan valtavat ja välillä taas on hetkiä jolloin tunnen itseni ihan normaaliksi ihmiseksi. Vielä muutama vuosi sitten itsesyytökset- ja inho kävivät useita kertoja päivässä mielessä, mutta nykyään voi mennä useita päiviäkin niin, etten mieti noita aikoja.
Ap
Oletko kertonut puolisollesi kaiken käyttöösi liittyen?
Oletko varastanut tai tehnyt rikoksia?
Olen kertonut ihan raatorehellisesti kumppanilleni kaiken käyttöön liittyvän. Kerroin heti alkuvaiheessa, koska mielestäni tuo on sellainen asia mikä hänen piti saad
Voi vitsi.. mitä lässytystä.. Onko sun puoliso älyllisesti vajaa vai miten toi meni läpi?
Vierailija kirjoitti:
Miten vanhempasi suhtautuivat käyttöösi? Entä muu suku?
Toinen vanhempani teki itsemurhan kun olin 8-vuotias ja toista en ole nähnyt sen jälkeen kun minut otettiin pysyvästi huostaan 10-vuotiaana. Sukua minulla ei ole. Eli ole "onnekkaassa" asemassa, ettei tarvitse kantaa häpeää omalle suvulle.
Ap
Kiitos, ap, tästä ketjusta. On ollut tosi mielenkiintoista (surullistakin) ja silmiä avaavaa lukea tätä. Toivottavasti elämäsi jatkuu yhtä mallikkaasti millaista se nyt vaikuttaa olevan.
Jos kohtaisit nyt nuoren joka on luisumassa huumeiden käyttöön mitä sanoisit hänelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset kotiolit sulla oli, kun aloit käyttämään?
Mitä ajattelet ns viihdekäytöstä?
Miten tulit tulokseen, että haluat lopettaa huumeet?
Kotiolot olivat huonot. Molemmilla vanhemmilla päihde- ja mt-ongelmia. Hyvin paljon väkivaltaa. Minulle tehtiin pysyvä huostaanotto kun 10-vuotias ja sen jälkeen elin sijotuspaikoissa ja laitoskierteessä täysi-ikäistymiseen asti.
En tuomitse viihdekäyttöä, en näe siinä eroa maltillisen alkoholin käytön kanssa. Kun on ollut riippuvainen ja siinä maailmassa mukana, ero sen ja silloin tällöin hatsit tai viivat vetävän tavallisen ihmisen välillä on melko selvä.
Halusin lopettaa, koska halusin siitä maailmasta eroon. Se oli sairas ja julma maailma, johon en halunnut olla enää osallisena. Lisäksi suoritin pari sellaista pohjakosketusta
Hui, ja myös kiitos sinulle Ap, että tulit esiin tämän aiheen kanssa.
Oletko harkinnut ryhtyä toimimaan vertaistukihommissa, tai nykyään siis lähinnä kokemusasiantuntijana niille, jotka parhaillaan ovat koukussa mutta haluaisivat siitä irt? Sinulla olisi varmasti todella paljon apua ja tukea annettavana, koska olet selvinnyt tuolta huumehelvetistä ulos.
Kunnioitan asennettasi ja sitkeyttäsi, ettet luovuttanut taistelua. Kaikkea hyvää elämääsi!
Kiitos, olipa mukava viesti.
En ole ajatellut vertaistukitoimintaa. Tällä hetkellä haluan saada vielä enemmän etäisyyttä siihen maailmaan. Vaikka koenkin, että olen nyt paremmassa tasapainossa itseni kanssa kuin koskaan aikaisemmin, asiat ovat vielä pahasti kesken omassa päässä. Olisi hienoa pystyä auttamaan jotain toista, mutta toistaiseksi on vielä keskityttävä työstämään asioita itseni kanssa.
Kaikkea hyvää myös sinun elämääsi!
Ap
Tämä ketju muuten maalaa aika hyvin sen kuvan, kuinka nuo huumeisiin ja käyttäjiin fanaattisesti suhtautuvat ovat niitä pahimpia vikapäitä. Aivan tasapainotonta riehumista, kun taas sitten sen ketjun "narkkari", vastailee ystävällisesti, fiksusti ja sivistyneesti asiallisiin viesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vanhempasi suhtautuivat käyttöösi? Entä muu suku?
Toinen vanhempani teki itsemurhan kun olin 8-vuotias ja toista en ole nähnyt sen jälkeen kun minut otettiin pysyvästi huostaan 10-vuotiaana. Sukua minulla ei ole. Eli ole "onnekkaassa" asemassa, ettei tarvitse kantaa häpeää omalle suvulle.
Ap
Ymmärrän, että vanhempasi teki itsemurhan, kun tajusi mikä ihmishirviö susta on tulossa. Oli varmaan kammottavaa 10 vuotta toisen sietää sun olemassa oloa.. ymmärrän, että lähti ja on vaan ajan kysymys milloin puolisosi lähtee...
Sitten onkin vetojen aika.. Onko värkit jemmassa?
Sinä, joka tuon kirjoitit, taidat toden totta vihata itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju muuten maalaa aika hyvin sen kuvan, kuinka nuo huumeisiin ja käyttäjiin fanaattisesti suhtautuvat ovat niitä pahimpia vikapäitä. Aivan tasapainotonta riehumista, kun taas sitten sen ketjun "narkkari", vastailee ystävällisesti, fiksusti ja sivistyneesti asiallisiin viesteihin.
Samaan kiinnitin minäkin huomiota. Uskomatonta vihaa sitä näyttää kytevän joidenkin sisällä.
Oletko saanut psyykkistä apua kuten terapiaa?