Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikään ei auta sukupuolidysforiaani
01.09.2025 |
Tuntuu että en saa apua siihen.
Jos menen transpolille ja siinä tapauksessa että he eivät anna mun alottaa sukupuolenkorjausprosessia (pidän tätä aika todennäköisenä vaihtoehtona, mutta kuka tietää) niin saanko edes sieltä apua dysforian pois hoitamiseen. Olen nimittäin melko varmasti henkilö joka ei todellisuudessa ole transsukupuolinen mutta dysforiani on erittäin voimakasta, suorastaan itsetuhoisia ajatuksia aiheuttavaa. Jos transpolilla minut todetaan ei-transsukupuoliseksi, miten luulenkin asiassa käyvän, niin saanko mistään ikinä mitään apua dysforian pois hoitamiseksi? Tällä hetkellä käyn terapeutilla mutta en ole vielä ainakaan huomannut dysforian katoavan. Myös toinen terapeutti Sanoi että hänen kanssaan voisin jutella dysforiasta mutta en tiedä tulisiko sekään auttamaan. Mielialalääkkeet tuskin poistaa dysforiaa. Ajattelen vain että jos en ole transsukupuolinen niin pitäähän dysforia silloin saada jotenkin pois hoidettua, vaan mikään ei tunnu auttavan. Dysforiaa on ollut jo monta vuotta, tosin vähän erilaisena aiemmin. Vuonna 2024 tilanne pahentui todella paljon, sitä ennen se oli aivan toisenlaista mutta oli kuitenkin olemassa. Lapsena taas mulla ei ole mitään muistikuvaa mistään negatiivisesta. Vasta murrosiässä. Lapsena ei koskaan.
Alkaa vituttaa pikkuhiljaa kun elämä ei mene elämiseen vaan pelkkään suoraan sanottuna selviytymiseen. Tämä ei ole elämää. Silti tuntuu että kukaan ei pysty mua auttamaan. En tiedä haluaako kukaan edes yrittää auttaa. Mietin onko dysforian pois hoitaminen edes mahdollista kun näyttää siltä että minua ei voida auttaa niin hormonihoidoilla kuin keskusteluavullakaan kuin mielialalääkkeilläkään. Mikään ei tunnu dysforiaa poistavan. En tiedä mitä vaihtoehtoja jäljellä enää on.
Kommentit (592)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Transpoli kun ei ole AP:lle oikea paikka. Hän on kertonut, että asuu vahvasti misogynisessa ilmapiirissä, jossa isä vihaa naisia ja haukkuu naisia vaikka miksi. AP itse puhuu naisista ihan samalla tavalla. Hän katsoo itseänsä isänsä silmin ei suinkaan dysforian.
AP:n pitäisi muuttaa pois kotoa ja mennä sitten terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Siellä ne sukupuolidysforian asiantuntijat on. Ei tällä palstalla. Täällä on vielä keskimäärin vihamielinen meininki transsukupuolisuutta kohtaan.
Transpolilla selvitetään, voidaanko siellä antaa heidän tarjoamiaan hoitoja (hormonit ja leikkaukset) heidän kriteereillään. Sieltä ei saa terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Maksatko vanhemmille mitään siitä että saat asua heidän kotonaan? Teetkö kotitöitä? Teetkö yleensäkään elämässäsi mitään, josta on apua tai hyötyä muille ihmisille? Yritä saada ajatustesi fokus pois itsestäsi ja omasta kehollisuudestasi ja omista tuntemuksistasi, ja kääntää katseesi toisiin ihmisiiin. miten voisit tänään olla avuksi läheiselle?
Teen kotitöitä. Kuten sanoin niin maksan vuokraa.
Vierailija kirjoitti: "Mikään ei auta" ei myöskään suostu tekemään mitään. No eikai se mikään auta kun ei mitään tee.
Oletko ollenkaan seurannut ketjua? Juuri aloitin lääkityksen (sertraliini).
Sukupuolta ei voi korjata.
Kromosomejaan ei ihminen pysty vaihtamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Mitä asiantuntemusta voisit sieltä mielestäsi saada? Siellä selvitetään, voidaanko siellä antaa sulle hormoni- ja leikkaushoitoja heidän kriteereillään.
Enpä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: "Mikään ei auta" ei myöskään suostu tekemään mitään. No eikai se mikään auta kun ei mitään tee.Oletko ollenkaan seurannut ketjua? Juuri aloitin lääkityksen (sertraliini).
Mikään lääkitys ei auta niin kauan kun asut ympäritsössä, jossa sinua vihataan sukupuolesi takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just yksi suomalainen detransitoituja kertoi julkisesti, millaisen vastauksen hän sai tekemäänsä hoitovirheilmoitukseen: hoitovirhettä ei ole tehty, koska hoitava taho ei voi tietää, miltä potilaasta tuntuu 10 vuoden kuluttua. Eli semmoisia päätöksiä hoidosta tekevät ne parhaat sukupuolidysforian asiantuntijat. Hyvä vaihtoehto mennä sinne, kun aloittaja on sanonut, että ei halua pysyviä muutoksia kehoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Transpoli kun ei ole AP:lle oikea paikka. Hän on kertonut, että asuu vahvasti misogynisessa ilmapiirissä, jossa isä vihaa naisia ja haukkuu naisia vaikka miksi. AP itse puhuu naisista ihan samalla tavalla. Hän katsoo itseänsä isänsä silmin ei suinkaan dysforian. AP:n pitäisi muuttaa pois kotoa ja mennä sitten terapiaan.
Kuule juuri sellaisen arvioiminen, johtuuko sukupuolidysforia jostain tuollaisesta, vai onko kyse transsukupuolisuudesta, on transpolin heiniä. Ei maallikoiden pöytälaatikkopsykologien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Siellä ne sukupuolidysforian asiantuntijat on. Ei tällä palstalla. Täällä on vielä keskimäärin vihamielinen meininki transsukupuolisuutta kohtaan.
Olen huomannut joo ja melko vihamielinen meininki ihan muutoinkin. Huomaa kyllä minkä ikäistä porukkaa täällä käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Siellä ne sukupuolidysforian asiantuntijat on. Ei tällä palstalla. Täällä on vielä keskimäärin vihamielinen meininki transsukupuolisuutta kohtaan.
Transpolilla selvitetään, voidaanko siellä antaa heidän tarjoamiaan hoitoja (hormonit ja leikkaukset) heidän kriteereillään. Sieltä ei saa terapiaa.
Transpolille selvitetään, johtuuko sukupuolidysforia jostain mielenterveyden ongelmista, vai transsukupuolisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Transpoli kun ei ole AP:lle oikea paikka. Hän on kertonut, että asuu vahvasti misogynisessa ilmapiirissä, jossa isä vihaa naisia ja haukkuu naisia vaikka miksi. AP itse puhuu naisista ihan samalla tavalla. Hän katsoo itseänsä isänsä silmin ei suinkaan dysforian. AP:n pitäisi muuttaa pois kotoa ja mennä sitten terapiaan.
Kuule juuri sellaisen arvioiminen, johtuuko sukupuolidysforia jostain tuollaisesta, vai onko kyse transsukupuolisuudesta, on transpolin heiniä. Ei maallikoiden pöytälaatikkopsykologien.
Juu ja siellä tehdään aika paljon noita virhearviointeja.
Kuka maksaa kun AP tajuaa muutaman vuoden jälkeen, että koko asia olikin virhe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Millä tavalla tuo dysforia näyttäytyy?
Monin tavoin:
- en koe pystyväni olemaan hyvännäköinen naisena
- tulen itsetuhoiseksi pelkästä ajatuksesta vaikkapa men******
- meinaan joskus oksentaa jos ajattelen/kuulen raskaudesta tms.
- haluaisin matalamman äänen tosin en pysyvästi, jos transition voisi täysin peruuttaa niin sitten uskaltaisin paremmin, juuri pysyvyys siinä pelottaa erittäin paljon, muuten tulen iloiseksi ajatuksesta että saisin matalan äänen, jos sen vain voisi peruuttaa (mutta kun ei voi tietenkään)
- vihaan naisia suoraan sanottuna, en tietenkään sillä tavalla vihaa, en esim vihaa äitiäni, en vihaa terapeuttiani, jne, mutta vihaan sitä konseptia, sitä sukupuolta
- en pysty usein olemaan sellaisissa asennoissa joissa saatan tuntea rin****, pakko aina vaihtaa asentoa ettei tuntisi niitä
- kuten näkyy, on vai
Sori, mutta toi pakonomaiset ajatukset on kyllä sen verran häiritseviä, että vaikka olisit mies, sun pitäisi hakea apua niihin.
Toinen juttu on myös ihmisen oma muutosvalmius. Kukaan psykologi, lääkäri, terapeutti jne ei voi tehdä kaikkea työtä sun puolesta. Plus jos terapia on 45-60 min kerran viikossa, mitä olet itse valmis tekemään viikon muina tunteina? Monissa terapioissa tulee tietyt kotitehtävät, joilla vahvistetaan terapiassa käsiteltyjä juttuja. Ihan sama kuin vaikka minkä tahansa uuden taidon opettelu. Ei keskusteluhoito tarkoita vaan sitä, että juttelee kerran viikkoon ammattilaisen kanssa, joka itsestään fiksaa sut kuntoon.
Plus monesti tarvitaan tueksi lääkehoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just yksi suomalainen detransitoituja kertoi julkisesti, millaisen vastauksen hän sai tekemäänsä hoitovirheilmoitukseen: hoitovirhettä ei ole tehty, koska hoitava taho ei voi tietää, miltä potilaasta tuntuu 10 vuoden kuluttua. Eli semmoisia päätöksiä hoidosta tekevät ne parhaat sukupuolidysforian asiantuntijat. Hyvä vaihtoehto mennä sinne, kun aloittaja on sanonut, että ei halua pysyviä muutoksia kehoonsa.
Jep. AP on sanonut, että vihaa kehoansa koska se ei ole sellainen mitä misogynisest miehet sanovat naisten pitäisi olla (laiha, kaunis jne..)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Transpoli kun ei ole AP:lle oikea paikka. Hän on kertonut, että asuu vahvasti misogynisessa ilmapiirissä, jossa isä vihaa naisia ja haukkuu naisia vaikka miksi. AP itse puhuu naisista ihan samalla tavalla. Hän katsoo itseänsä isänsä silmin ei suinkaan dysforian. AP:n pitäisi muuttaa pois kotoa ja mennä sitten terapiaan.
Kuule juuri sellaisen arvioiminen, johtuuko sukupuolidysforia jostain tuollaisesta, vai onko kyse transsukupuolisuudesta, on transpolin heiniä. Ei maallikoiden pöytälaatikkopsykologien.
Juu ja siellä tehdään aika paljon noita virhearviointeja.Kuka maksaa kun AP tajuaa muutaman vuoden jälkeen, että koko asia olikin virhe?
Kukaan siellä transpolilla ei pakota tai painosta ap:ta sukupuolenkorjausprosessiin.
Ei huumeriippuvainen voi parantua huumeriippuvuudesta, jos hän asuu keskellä huumeidenkäyttäjiä.
Tässä vähän sama homma. AP:n mielenterveys ei parane, jos hän ei muuta pois kotoansa, mikä selkeästi vaikuttaa häneen negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Siellä ne sukupuolidysforian asiantuntijat on. Ei tällä palstalla. Täällä on vielä keskimäärin vihamielinen meininki transsukupuolisuutta kohtaan.
Transpolilla selvitetään, voidaanko siellä antaa heidän tarjoamiaan hoitoja (hormonit ja leikkaukset) heidän kriteereillään. Sieltä ei saa terapiaa.
Transpolille selvitetään, johtuuko sukupuolidysforia jostain mielenterveyden ongelmista, vai transsukupuolisuudesta.
Diagnoosi transsukupuolisuudesta perustuu täysin haastatteluihin. Sillä ei ole oikeastaan mitään tieteellisesti todistettavia kriteerejä. Moni sellainen, joka tuon diagnoosin saa, katuu myöhemmin hoitoja. (Älä sano, että yksi prosentti katuu - tuo ei perustu mihinkään tutkimukseen, koska pitkäaikaisia seurantatutkimuksia transhoidot läpikäyneistä ihmisistä on hyvin vähän). Heillä on se ihan sama transpolilta saatu diagnoosi transsukupuolisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Millä tavalla tuo dysforia näyttäytyy?
Monin tavoin:
- en koe pystyväni olemaan hyvännäköinen naisena
- tulen itsetuhoiseksi pelkästä ajatuksesta vaikkapa men******
- meinaan joskus oksentaa jos ajattelen/kuulen raskaudesta tms.
- haluaisin matalamman äänen tosin en pysyvästi, jos transition voisi täysin peruuttaa niin sitten uskaltaisin paremmin, juuri pysyvyys siinä pelottaa erittäin paljon, muuten tulen iloiseksi ajatuksesta että saisin matalan äänen, jos sen vain voisi peruuttaa (mutta kun ei voi tietenkään)
- vihaan naisia suoraan sanottuna, en tietenkään sillä tavalla vihaa, en esim vihaa äitiäni, en vihaa terapeuttiani, jne, mutta vihaan sitä konseptia, sitä sukupuolta
- en pysty usein olemaan sellaisissa asennoissa joissa saatan tuntea rin****, pakko aina vaihtaa asentoa e
No lääkehoito nyt on ainakin ihan reilassa. Tai siis juuri aloitettu.
Alue: Aihe vapaa
Siellä ne sukupuolidysforian asiantuntijat on. Ei tällä palstalla. Täällä on vielä keskimäärin vihamielinen meininki transsukupuolisuutta kohtaan.