Mikään ei auta sukupuolidysforiaani
Tuntuu että en saa apua siihen.
Jos menen transpolille ja siinä tapauksessa että he eivät anna mun alottaa sukupuolenkorjausprosessia (pidän tätä aika todennäköisenä vaihtoehtona, mutta kuka tietää) niin saanko edes sieltä apua dysforian pois hoitamiseen. Olen nimittäin melko varmasti henkilö joka ei todellisuudessa ole transsukupuolinen mutta dysforiani on erittäin voimakasta, suorastaan itsetuhoisia ajatuksia aiheuttavaa. Jos transpolilla minut todetaan ei-transsukupuoliseksi, miten luulenkin asiassa käyvän, niin saanko mistään ikinä mitään apua dysforian pois hoitamiseksi? Tällä hetkellä käyn terapeutilla mutta en ole vielä ainakaan huomannut dysforian katoavan. Myös toinen terapeutti Sanoi että hänen kanssaan voisin jutella dysforiasta mutta en tiedä tulisiko sekään auttamaan. Mielialalääkkeet tuskin poistaa dysforiaa. Ajattelen vain että jos en ole transsukupuolinen niin pitäähän dysforia silloin saada jotenkin pois hoidettua, vaan mikään ei tunnu auttavan. Dysforiaa on ollut jo monta vuotta, tosin vähän erilaisena aiemmin. Vuonna 2024 tilanne pahentui todella paljon, sitä ennen se oli aivan toisenlaista mutta oli kuitenkin olemassa. Lapsena taas mulla ei ole mitään muistikuvaa mistään negatiivisesta. Vasta murrosiässä. Lapsena ei koskaan.
Alkaa vituttaa pikkuhiljaa kun elämä ei mene elämiseen vaan pelkkään suoraan sanottuna selviytymiseen. Tämä ei ole elämää. Silti tuntuu että kukaan ei pysty mua auttamaan. En tiedä haluaako kukaan edes yrittää auttaa. Mietin onko dysforian pois hoitaminen edes mahdollista kun näyttää siltä että minua ei voida auttaa niin hormonihoidoilla kuin keskusteluavullakaan kuin mielialalääkkeilläkään. Mikään ei tunnu dysforiaa poistavan. En tiedä mitä vaihtoehtoja jäljellä enää on.
Kommentit (592)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mitä teen on väärin, ihanaa.
Terveisin ocd.
En jaksa enää elää.
Et lähetäänkö ihan vaan siitä.
Mut aika auttaa joo.
Tässä on odoteltu nyt se pari vuotta vähintään. Kunpa ihan oikeasti kuolisin. Manifestoin itselleni sydänkohtauksen. Vaikka kipu kyllä pelottaa.
En vaan tiedä voiko kuolema olla pahempi kuin tämä.
Muistakaa olla onnellisia jos teillä ei ole tällaista. Mä voin siitä vain haaveilla.
Eli olet vanhempien kotona asuva aikuinen, jolla ei ole työpaikkaa, on ylipainoa, ei ole sosiaalista elämää tai mitään muuta järjellistä tekemistä kuin netissä roikkuminen, ja nyt sinua ahdistaa olla omassa kehossasi. Nukutko yöllä?
Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, sekä liikuntaa. Vähän sama kuin jos pistät ketun häkkiin etkä anna sille mitään virikkeitä niin sehän sekoaa täysin. Olet kuin häkkieläin joka jyrsii jalkaansa. Sellaista eläintä autetaan päästämällä se vapaaksi tai tarjoamalla sille runsaasti tekemistä, eikä siten että leikataan siltä jalka pois kun jalka selvästi ahdistaa kettua (kun se kerta puree sitä!). Se että jotkut pipipäät netissä ehdottaa leikkaamaan sulta tissit veke ei susta onnellista. (Okei, Jos rinnat oikeasti on tosi tosi suuret ja sattuvat, haittaavat, ehkä rintojenpienennysleikkaus)
Sun pitää tavata ihmisiä ihan oikeassa elämässä. Ala tehdä vaikka vapaaehtoistyötä jossain löytöeläintalossa. Tai jotain. Ja sit harrastat hikiliikuntaa. Kun sun keho alkaa voida paremmin, sun pään sisustakin alkaa olla vähemmän ahdistunut.
Jaa eli kirosanoja ei siis saa käyttää tällä sivulla. Elikkäs sama siistimpänä versiona:
Mitä ylipainoa? Olen normaalipainoinen tällä hetkellä. Mutta en vastaile tälläsille trolleille sen enempää elikkäs moro vaan.
Häh ootko tavannut koskaan kehään miestä (muita kuin isäsi) ?? :D nehän just tykkää isoista tisseistä, leveistä lanteista ja paksuista reisistä. Ja tuherosta ne vasta tykkääkin!
vai elätkö jossain yaoi-fantasiamaailmassa, jossa miehet haluaa olla vain toisten laihojen miestennkanssa??
Vierailija kirjoitti:
Jaa eli kirosanoja ei siis saa käyttää tällä sivulla. Elikkäs sama siistimpänä versiona:
Mitä ylipainoa? Olen normaalipainoinen tällä hetkellä. Mutta en vastaile tälläsille trolleille sen enempää elikkäs moro vaan.
No miks sitten ajattelet sitä painoa koko ajan jos se ei edes ole ongelma :D oot vähän hassu mutta ei se haittaa, ihmiset harvoin ovat täydellisiä
No vastaan kuitenkin vähän
Eli kyllä nukun yöllä ja ihmisiä näen oikeassa elämässä sen verran että käyn kaupassa ja kävelylenkillä sekä joitakin tuttuja silloin tällöin. Kavereita en ole nyt nähnyt. Ja terapeuttia tietysti. Kävelylenkkejä kummempaa liikuntaa en harrasta.
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Vierailija kirjoitti:
No vastaan kuitenkin vähän
Eli kyllä nukun yöllä ja ihmisiä näen oikeassa elämässä sen verran että käyn kaupassa ja kävelylenkillä sekä joitakin tuttuja silloin tällöin. Kavereita en ole nyt nähnyt. Ja terapeuttia tietysti. Kävelylenkkejä kummempaa liikuntaa en harrasta.
Ehdottomasti näe kavereita. Tehkää jotain hauskaa yhdessä! Ei siinä ehdi ajatella jatkuvasti omia ruuminosiaan kun on kunnolla kivaa
Vierailija kirjoitti:
Häh ootko tavannut koskaan kehään miestä (muita kuin isäsi) ?? :D nehän just tykkää isoista tisseistä, leveistä lanteista ja paksuista reisistä. Ja tuherosta ne vasta tykkääkin!
vai elätkö jossain yaoi-fantasiamaailmassa, jossa miehet haluaa olla vain toisten laihojen miestennkanssa??
Oken tavannut. Mulla oli jopa aikoinaan juttua (ei seurustelua mutta juttua) erään miehen kanssa. Tästä on kyllä aikaa. Ei tuo minulle kyllä mitään auta. Eipä ne siitä tuherosta tykkää, eikä varsinkaan me****** tai valko********. Saatan olla toki harhainen mutta en mä nyt omia "ajatusvääristymiä" osaa kuitenkaan korjata. Ja ihan siis vaikka tykkäisivätkin (eivät tykkää) niin minä en tykkää enkä niitä tule koskaan sietämään vaikka toivonkin että jonain päivänä tämä loppuisi. Mitään kamalampaa kun ei kehossa voisi olla kun nuo asiat. Oksettavat tissini eivät ole mitkään jättitissit mutta kai ne ovat kuitenkin isot. Tosin roikkuvat joten paljon lättänämmät kuin normisti ja siksi ehkä saattaa näyttää pienemmiltäkin. Se ei kumminkaan mua auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vastaan kuitenkin vähän
Eli kyllä nukun yöllä ja ihmisiä näen oikeassa elämässä sen verran että käyn kaupassa ja kävelylenkillä sekä joitakin tuttuja silloin tällöin. Kavereita en ole nyt nähnyt. Ja terapeuttia tietysti. Kävelylenkkejä kummempaa liikuntaa en harrasta.
Ehdottomasti näe kavereita. Tehkää jotain hauskaa yhdessä! Ei siinä ehdi ajatella jatkuvasti omia ruuminosiaan kun on kunnolla kivaa
Ehtii kyllä ajatella. Kokemuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa eli kirosanoja ei siis saa käyttää tällä sivulla. Elikkäs sama siistimpänä versiona:
Mitä ylipainoa? Olen normaalipainoinen tällä hetkellä. Mutta en vastaile tälläsille trolleille sen enempää elikkäs moro vaan.
No miks sitten ajattelet sitä painoa koko ajan jos se ei edes ole ongelma :D oot vähän hassu mutta ei se haittaa, ihmiset harvoin ovat täydellisiä
Ehkäpä siksi että haluan olla laihempi koska en ole hyvännäköinen tämmöisenä vaikka olenkin normaalipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on jollain sukupuolella? Sinä olet sinä, hyvä ja ainutlaatuinen. Kannattaa keskittyä elämässä hyviin ja tärkeisiin asioihin, ne eivät löydy housuista.
Itselläni on naisen kroppa ja miehen aivot, tällä mennään enkä tosiaan mieti sukupuolta vaan koen olevani lähinnä neutraali henkilö, minä itse. Ei kaikkea tarvitse mahduttaa samaan muottiin. Tsemppiä!
Tutkimuksissa ei ole pystytty erottelemaan miesten ja naisten aivoja. Erot ovat suuremmat sukupuolen sisällä kuin niiden välillä. Jos taas koet olevasi vaikkapa miestyypillisesti lahjakas matematiikassa, väkivaltaan taipuvainen tai vaan kiinnostunut kulttuurillisesti "miesmäisistä" asioista, olet yhä fyysisesti nainen naisen kropalla ja aivoilla. 😁
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Maksatko vanhemmille mitään siitä että saat asua heidän kotonaan? Teetkö kotitöitä? Teetkö yleensäkään elämässäsi mitään, josta on apua tai hyötyä muille ihmisille? Yritä saada ajatustesi fokus pois itsestäsi ja omasta kehollisuudestasi ja omista tuntemuksistasi, ja kääntää katseesi toisiin ihmisiiin. miten voisit tänään olla avuksi läheiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun ap pitäis päästä sinne transpolille. Siellä ois kuitenkin suurin asiantuntemus näistä asioista, ja voit saada sieltä apua, vaikket olisi transsukupuolinen.
Niin, ehkä.
Mitä asiantuntemusta voisit sieltä mielestäsi saada? Siellä selvitetään, voidaanko siellä antaa sulle hormoni- ja leikkaushoitoja heidän kriteereillään.
"Mikään ei auta" ei myöskään suostu tekemään mitään.
No eikai se mikään auta kun ei mitään tee.
Kaikki mitä teen on väärin, ihanaa.