Lue keskustelun säännöt.
Oliko omana kouluaikanasi lyhyt matikka "noloa"?
01.09.2025 |
Juteltiin pojan kanssa opiskelusta ja hän oli tuota mieltä ja kuulemma samaa mieltä ovat kaverinsakin. "Normaaliälyiset" ottavat pitkän matikan ja lyhyt matikka on sitten niille muille. Erityisen noloa on vaihtaminen pitkästä matikasta lyhyeen. Oliko teidän kouluaikana samanlaiset asenteet vai olivatko matikat yhdenvertaisia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin muistan, ettei lyhyen matikan pojat yhtään kiinnostaneet, ajattelin heidät vähän heikkolahjaiseksi, ihastukset oli aina koulussa matemaattisesti lahjakkaita.
Ootpa sä ollut lapsellinen.
Ei ole. Ihminen toivoo kaltaistaan kumppania. Jos on matemaattisesti lahjakas niin vaikeaa on olla ihmisen kanssa jolle pitää itselle itsestään selvät asiat selittää viisi kertaa.
Jos on taiteellisesti lahjakas on vaikea olla ihmisen kanssa jolle saa selittää taiteellisuutta kuin vähäjärkiselle Diplomi insinöörille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut noloa. Lyhyt oli yleisempi eli se normaali. Se oli tosiaan helppo, mutta laaja matikka taas niin aikaavievä, ettei kaikilla ollut siihen mahdollisuutta. Mitä järkeä muutenkaan, kun jopa tekuun pääsi ilman? Se oli niille joita matikka tosiaan kiinnosti.
Vierailija kirjoitti:
Matikalla ja älyllä ei ole mitään tekemistä. Matikka on vain kaavojen ulkoaoppimista ja pitkässä matikassa kaavat vain monimutkaisempia
Etpä ole sitten tainnut matikkaa juuri tarvita? Väitteesi on samaa tasoa kuin sanoisi kielten opettelun olevan pelkää sanalistojen ja taivutusmuotojen ulkoaopettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Just näin. 2026 lähtien pitkä matikka ja fyssa turhia eikä niitä noiden jatko-opinnoissa tarvitse. Lukion pitkä matikka + fyssa on turha paitsi jos hakee teknilliseen korkeakouluun tai lääkkikseen.
Minusta on aika huolestuttavaa, jos kaupalliselle alalle hakeudutaan ilman pitkän matematiikan osaamista.
Mihin siellä niitä lukion geometrian juttuja ja muuta tarvitsee? Matikkaa tarvii, mutta suurin osa lukion matikasta turhaa siellä. Pärjää hyvin kauppiksen matemaattisessa puolessa lyhyellä. Pärjäsi jo kauan sitten, vaikka laskentatoimea tai rahoitusta opiskelisi pääaineenaan. On erilaista isolta osin kuin lukion matikka. Itse kauppiksessa opiskellut. Ei tietty haittaakaan ole pitkästä matikasta. Mutta näkeehän sen nyt uusista 2026 valintakriteereistäkin, että pitkä matikka ei ole kauppikseen tärkeä. Niin pieni alle pisteen ero saman arvosanan osalta. Paremmin pärjää, kun opiskelee kaikki 5 kirjoitettavaa ainetta ja menestyy niissä tasaisen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussa oli. Lukiossa ei, koska jokainen keskittyi omiin painotuksiinsa.
Peruskoulussa oli kolme erintasoa. Siksi lyhyt oli nolo.
Ei kai peruskoulussa mitään eri tasoja ollut? Ellet tarkoita sitten matematiikkapainotettuja luokkia, jossa käytiin myös jo joitain lukion laskuja läpi.
Olihan niitä aikoinaan. Tosin se korkein taso oli jo silloinkin niin helppo, että oppitunnit menivät lähinnä häiriköintiin, kun kirjasta loppuivat laskutehtävät kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Just näin. 2026 lähtien pitkä matikka ja fyssa turhia eikä niitä noiden jatko-opinnoissa tarvitse. Lukion pitkä matikka + fyssa on turha paitsi jos hakee teknilliseen korkeakouluun tai lääkkikseen.
Minusta on aika huolestuttavaa, jos kaupalliselle alalle hakeudutaan ilman pitkän matematiikan osaamista.
Kaupallisella alalla pärjää kyllä perusmatematiikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Just näin. 2026 lähtien pitkä matikka ja fyssa turhia eikä niitä noiden jatko-opinnoissa tarvitse. Lukion pitkä matikka + fyssa on turha paitsi jos hakee teknilliseen korkeakouluun tai lääkkikseen.
Minusta on aika huolestuttavaa, jos kaupalliselle alalle hakeudutaan ilman pitkän matematiikan osaamista.
Kaupallisella alalla pärjää kyllä perusmatematiikalla.
Toki. Sijoituspuolellakin palkataan suosiolla fyysikoita tekemään oikeasti vaikeat hommat joten ekonomeille riittää ihan peruslaskutoimitusten ja prosenttilaskun hallinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ollut noloa eikä ole noloa. Oliko muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Just näin. 2026 lähtien pitkä matikka ja fyssa turhia eikä niitä noiden jatko-opinnoissa tarvitse. Lukion pitkä matikka + fyssa on turha paitsi jos hakee teknilliseen korkeakouluun tai lääkkikseen.
Minusta on aika huolestuttavaa, jos kaupalliselle alalle hakeudutaan ilman pitkän matematiikan osaamista.
Kaupallisella alalla pärjää kyllä perusmatematiikalla.
Toki. Sijoituspuolellakin palkataan suosiolla fyysikoita te
Tiedoksi, että lukiossa ei opeteta rahoitusmatikkaa. Se opetetaan sitten kauppiksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se noloa ollut, mutta itselläni ainakin oli sellainen asenne, että pitkä on hyvä olla ihan varalta. Muista ihmisistä en ole kyllä ajatellut mitään sen perusteella.
Minun lukioaikainen luokka oli koottu sillä perusteella että kaikki olivat valinneet pitkän matematiikan. Tosin sen ansiosta luokan koko pieneni ensimmäisen vuoden 37 oppilaasta 23 oppilaaseen, jotka kirjoittivat ylioppilaaksi kolmannen luokan keväällä. Olin kyllä itse parempi historiassa ja englannissa kuin pitkässä matematiikassa, mutta tulipa opeteltua ne integraalit, derivaatat ja vektorit lukiossa ollessa. Parhaat kaverini olivat myös samalla luokalla ja asuivat samassa kaupunginosassa.
"tulipa opeteltua ne integraalit, derivaatat ja vektorit lukiossa ollessa."
En tiedä ymmärränkö mä lyhytmatikkalaisena jotenkin väärin tuon, mutta opeteltiinhan nuo mainitut asiat myös lyhyessä matikassa?
No ei tosiaan, jokaisen oma valinta, eikä sillä ollut muille merkitystä.
En ymmärrä ihmisiä, jotka yrittää nostaa itseään jalustalle siksi että ovat suorittaneet pitkän matikan kurssit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni ainoa syy miksi valitsin pitkän matikan oli se että matikka oli helppoa ja kivaa. Tykkäsin myös kemiasta ja biologiasta. Moni kaveri valitsi lyhyen matikan. Ei vaikuttanut mihinkään meidän ystävyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No haluatko olla diplomi-insinööri?
Aivan
Suomessa on vuosikymmeniä suosittu heitä, joilla on ollut pienintäkään kiinnostusta DI-opintoihin. Esinerkiksi niin, että vuosikymmeniä saattoi saada DI-opintoihinnjohtavan opiskelupaikan, jos kirjoitti yo-kokeessa riittävän hyvän arvosanan matikasta sai kiitokseski paikan, jossa saattoi jatkaa opintojaan DI:si kun taas muille korkeakoulu ja yliopistoaloille sait vain oikeuden hakea ja mahd. saada (tai olla saamatta) paikkaa vasta sitten kun oli selvinnyt pärjäsitkö "riittävän hyvin" erillisessä pääsykokeessa....
Milloin näin on ollut? Itse olen ollut pitkän matikan luokalla 90-luvulla. Osa kirjoitti matikasta L:n ja matikka oli todistuksessa 10. Kaikki me siellä pääsykokeissa käytiin ja sitä kautta paikat saatiin -jos saatiin. Poikani kirj
Mun poika kirjoitti C:n pitkästä matikasta ja pääsi ensiyrityksellä Otaniemeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä nolosta tiedä, mutta tyhmille se lyhyt matikka oli. Minkäs sitä kukaan älylleen voi.
Ei niin. Minä pääsin lyhyestä matikasta vitosella läpi. Armosta senkin.
Äidinkielestä ja englannista kirjoitin ällän ja liikunta ja musiikki oli kymppi koko lukion ajan.
Tämä aikaa kun vain 6 ainetta kirjoitettiin.
Meitä on niin erilaisia ihmisiä.
"Mun poika kirjoitti C:n pitkästä matikasta ja pääsi ensiyrityksellä Otaniemeen."
Niin? Voihan sinne päästä, vaikka A.n arvosanalla, jos onnistuu pääsykokeissa. Kyllä minunkin lapsi toki opiskelupaikan sai, mutta ei päässyt todistusvalinnalla teknilliseen fysiikkaan. Joten ei DI-koulutukseen kyllä suoraan pääse kiitoksena hyvästä koulumenestyksestä, kuten edellinen kirjoittaja väitti. Ihan samat polut on käytävä kuin muuallekin. Toki edellisen kirjoittajan väittämä tilanne on voinut joskus olla, jonkun vuoden ajan, mutta vuosikymmenistä ei todellakaan voida puhua.
Meillä oli suppea-,keski- ja laaja tasokurssit. kaikissa kävin keski -linjan(matikka,kielet ym.)..eli -70 luvulla. Todella hyvä ryhmittely, esim. matikassa laajalla matemaattisesti lahjakkaat jne. Keskilinjassa oli varmaan eniten oppilaita ja supeksessa vähiten. Supeksille vähän naurettiin ,mutta niin vaan sielläkin olleista muutamasta tuli yritysjohtaja,arkkitehti ja opettaja. Että silleen se maailma kuljettaa ..joten vastaan ,ettei ole noloa yläasteella olla suppealla, viisas valitsee sen tason missä on mahdollisuus oppimiseen.
"Tiedoksi, että lukiossa ei opeteta rahoitusmatikkaa. Se opetetaan sitten kauppiksessa."
Edellinen kirjoittaja, jolle kommentoit, oli ihan oikeassa. Sijoituspuolelle palkataan fyysikoita (ehkä matemaatikoitakin), koska siinä vaaditaan jo todella vahvaa matemaattista osaamista. KTM rittää ihan perusmatikka ja tilastotieteen perusteet yms. kevyt osaaminen. Lyhyt matikka on ihan riitävä pohja kauppakorkeaan, vaikka jostain syystä pitkän matikan painoarvo on ollut sinnekin suuri.
Mulla oli pitkä matikka. Kyllä periaatteessa pitkän matikan oppilaita suosittiin. Meillä oli luokanvalvoja, joka ei suostunut ottamaan kuin pitkän matikan luokkia valvottavakseen, vaikka oli itse englannin ja ruotsin opettaja, hah.
Toisaalta rehtori päätti, että koska lyhyen matikan lukijoita aliarvostetaan, koulussa muutettiin aiempi käytäntö, jolloin luokat A ja B oli aina pitkää matikkaa, sellaiseksi, että jatkossa pitkää matikkaa oli luokat B ja D.
Pitää huomata, että mun aikana ei lyhyen matikan lukijat päässeet helpolla, sillä heidän oli täytettävä aukko kielillä.
Nykyään lukiosta pystyy valmistumaan lyhyellä matikalla ottamatta lisäkieliä. Lisäksi ei tarvitse panostaa kuin kuin aineisiin, jotka aikoo kirjoittaa. Helppoa. Noin teki mun tytär.
Mikä siinä pitkässä matikassa on niin ihmeellistä?
Minä tienaan puoli milliä-millin vuodessa, enkä kirjoittanut edes lyhyttä matikkaa. Opiskelin sen kyllä. Kauppikseen pääsi tuolloin, vaikka matikkaa ei ollut kirjoittanut. Nykyään se pitää kirjoittaa lyhyenä tai pitkänä, jos hakee todistusvalinnassa. Ensi vuodesta lähtien ei saa kuin alle pisteen enemmän pitkän matikan ällästä verrattuna lyhyen matikan ällään. Ei ole järkeä sitä raahata mukanaan, jos ei tykkää matikasta. Satsaa mieluummin muuhun ja kirjoittaa kokonaisvaltaisesti hyvin, Teknilliset alat on poikkeus. Juuri tyttären kanssa katsottiin näitä uusia 2026 hakukriteereitä, kun tyttö kirjoittaa 2026. Hakee ehkä kauppatieteelliseen.