Lue keskustelun säännöt.
Oliko omana kouluaikanasi lyhyt matikka "noloa"?
01.09.2025 |
Juteltiin pojan kanssa opiskelusta ja hän oli tuota mieltä ja kuulemma samaa mieltä ovat kaverinsakin. "Normaaliälyiset" ottavat pitkän matikan ja lyhyt matikka on sitten niille muille. Erityisen noloa on vaihtaminen pitkästä matikasta lyhyeen. Oliko teidän kouluaikana samanlaiset asenteet vai olivatko matikat yhdenvertaisia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Ei se noloa ollut, mutta itselläni ainakin oli sellainen asenne, että pitkä on hyvä olla ihan varalta. Muista ihmisistä en ole kyllä ajatellut mitään sen perusteella.
Minun lukioaikainen luokka oli koottu sillä perusteella että kaikki olivat valinneet pitkän matematiikan. Tosin sen ansiosta luokan koko pieneni ensimmäisen vuoden 37 oppilaasta 23 oppilaaseen, jotka kirjoittivat ylioppilaaksi kolmannen luokan keväällä. Olin kyllä itse parempi historiassa ja englannissa kuin pitkässä matematiikassa, mutta tulipa opeteltua ne integraalit, derivaatat ja vektorit lukiossa ollessa. Parhaat kaverini olivat myös samalla luokalla ja asuivat samassa kaupunginosassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole omena pudonnut kauas puusta..
Ja olette tarvinneet pitkään matikkaa elämässänne paljonkin ja mihin?
Ainakin muistan, ettei lyhyen matikan pojat yhtään kiinnostaneet, ajattelin heidät vähän heikkolahjaiseksi, ihastukset oli aina koulussa matemaattisesti lahjakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Ja olette tarvinneet pitkään matikkaa elämässänne paljonkin ja mihin?
*Pitkää matikkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"On kyllä jäänyt harmittamaan se, etten kirjoittanut matematiikkaa jonkun verran."
😂
Miten voi kirjoittaa matematiikkaa "jonkin verran?"
Riippuu kunkin ajanjakson koulutuspolitiikasta, mitä milloinkin painotetaan ja arvostetaan. Viimeiset vuodet pitkästä matikasta on saanut paljon enemmän pisteitä monille aloille haettaessa. 2026 tilanne taas muuttuu. Esimerkiksi oikeustieteelliseen tai kauppatieteelliseen pitkän matikan ällästä saa vajaan pisteen enemmän kuin lyhyen ällästä. Tähän saakka ero on tainnut olla 7-8 pistettä. Jos matikasta ei erityisesti tykkää, ei ole järkeä siihen käyttää niin paljon aikaa, ellei sitten hae teknilliseen korkeakouluun, lääkkikseen tai opiskelemaan matikkaa tai fysiikkaa. Muille lukion pitkä matikka on aika turhaa ja vie panoksia niistä muista kirjoitettavista aineista, joita pitää opiskella, että menestyy kirjoituksissa ja pääsee opiskelemaan. Pitkän matikan tasoiset opinnot on suurimmalle osalle ihan turhat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 90-luvun lopussa oli palikka matikka ja pitkä matikka. Vähänkin matemaattisesti lahjakkaat valitsivat pitkän. Itseä ei oikein jaksanut lukio kiinnostaa. Kävin useamman kurssin pitkää matikkaa ihan hyvillä numeroilla. Sitten opetin kaverille palikka matikkaa kokeisiin ja tajusin, että pääsen paljon helpommalla tai oikeastaan opiskelematta, jos vaihdan itsekin palikka matikkaan :-)
Vierailija kirjoitti:
Olen DI ja olen kanssasi samaa mieltä. Minä tietysti tarvitsin sujuvaa pitkän matikan pohjatietoa, mutta melko monelle se on käytännön elämässä ja ammattivalinnankin kannalta tarpeetonta, mutta on riski että lyhyt matematiikka sulkee ovia jos muuttaakin mieltä jatko-opintojen suhteen. Silti minusta on paljon isompi haaste opiskella uusi, noinkin vaikea kieli kuin ranska. Et ole osoittanut sisun puutetta todellakaan. Kaikki älyä haastava toiminta kuten uudet kielet ja matemaattiset aineet kehittävät nuorta ihmistä. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että lukioon mennään opiskelemaan pelkästään "helpot" aineet ja sitten ihmetellään, kun osaamispohjaa ei ole jatko-opintoihin. Ranska ja monet uudet kielet englannin ja ruotsin lisäksi ovat kaukana helposta valinnasta.
Ranska ei ole vaikea kieli, aika helppo itse asiassa. Ainoa vaikea asia siinä on ääntäminen, ja murteella puhuminen on ranskassa aivan hyväksyttävää, eli sillä lopulta ei ole kovin paljoa merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdallani olisin pitänyt nolona tai olisin ollut pettynyt itseeni ja arvellut että muutkin olisi olleet yllättyneitä. Mutta monilla muilla oli selvästi erilaiset painotusalueet, vahvuusalueet ja intressit niin eihän se heille ollut noloa. Kieltämättä pidin arvostettavana, jos selvästi vaikka kielissä ja reaalissa lahjakas tyyppi tajusi alusta asti ottaa lyhyen matikan eikä vaihtanut kesken kaiken. Että ehkä se vaihtaminen oli vähän nolompaa kuin alusta asti lyhyen valitseminen.
Vierailija kirjoitti:
Ja olette tarvinneet pitkään matikkaa elämässänne paljonkin ja mihin?
Viimeksi tänään kun suunniteltiin sillan lujuuksia ja muita ominaisuuksia. Luuletko, että ymprillä oleva infra on rakennettu fiiliksen pohjalta? Meitä insinöörejä on Suomessa aika paljon, ja monen asian toimivuus on meidän laskutaidosta kiinni. Laajan yliopistollisen matematiikan ja täten lukion pitkän matematiikan osaajia on sairaalafyysikoista systeemianalyytikkoihin ja raksainsinööreihin. Kysymys ei ole mistään ihan pienistä ammattirymistä. Matematiikan osaajista on huutava pula, kun ihmiset opiskelevat mielummin jotain helppoa ja kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja olette tarvinneet pitkään matikkaa elämässänne paljonkin ja mihin?
Se on tosiaan vaikeaa ymmärtää asiaa jota...no, ei ymmärrä. Sanoisin että pitkästä matematiikasta (ja myöhemminkin loogisen ajattelun harjoittelusta) on ollut enemmän hyötyä elämässäni kuin missään muusta koulussa opitusta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olette tarvinneet pitkään matikkaa elämässänne paljonkin ja mihin?
Se on tosiaan vaikeaa ymmärtää asiaa jota...no, ei ymmärrä. Sanoisin että pitkästä matematiikasta (ja myöhemminkin loogisen ajattelun harjoittelusta) on ollut enemmän hyötyä elämässäni kuin missään muusta koulussa opitusta asiasta.
Juurikin näin. Lisäksi pitkä matematiikka kehittää abstraktia hahmotuskykyä ja loogista ajattelukykyä todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Just näin. 2026 lähtien pitkä matikka ja fyssa turhia eikä niitä noiden jatko-opinnoissa tarvitse. Lukion pitkä matikka + fyssa on turha paitsi jos hakee teknilliseen korkeakouluun tai lääkkikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen DI ja olen kanssasi samaa mieltä. Minä tietysti tarvitsin sujuvaa pitkän matikan pohjatietoa, mutta melko monelle se on käytännön elämässä ja ammattivalinnankin kannalta tarpeetonta, mutta on riski että lyhyt matematiikka sulkee ovia jos muuttaakin mieltä jatko-opintojen suhteen. Silti minusta on paljon isompi haaste opiskella uusi, noinkin vaikea kieli kuin ranska. Et ole osoittanut sisun puutetta todellakaan. Kaikki älyä haastava toiminta kuten uudet kielet ja matemaattiset aineet kehittävät nuorta ihmistä. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että lukioon mennään opiskelemaan pelkästään "helpot" aineet ja sitten ihmetellään, kun osaamispohjaa ei ole jatko-opintoihin. Ranska ja monet uudet kielet englannin ja ruotsin lisäksi ovat kaukana helposta valinnasta.
Ranska ei ole vaikea kieli, aika helppo itse asiassa. Ainoa vaikea asia siinä on ääntäminen, ja murteella puhuminen
Olen matemaattisesti lahjakas ihminen, mutta kielissä en pärjää todellakaan yhtä hyvin. Minulle ranskan kielen oppiminen olisi ollut ihan mahdottomuus, kun saksa ja ruotsikin teki tosi tiukkaa. Aivan yhtä hyvin voisin sanoa, ettei pitkä matematiikka tai fysiikka ole vaikeaa, oikeastaan aika helppoa. Käytin kieliin moninkertaisen määrän aikaa ja vaivaa pitkään matematiikkaan verrattuna. Olisin voinut luopua saksan kielen opiskelusta lukiossa, mutta sinnittelin toisen pitkän kielen loppuun asti. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin en ole saksaa tarvinnut koskaan lukion jälkeen, mutta matematiikkaa olen tarvinnut jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin muistan, ettei lyhyen matikan pojat yhtään kiinnostaneet, ajattelin heidät vähän heikkolahjaiseksi, ihastukset oli aina koulussa matemaattisesti lahjakkaita.
Ootpa sä ollut lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Just näin. 2026 lähtien pitkä matikka ja fyssa turhia eikä niitä noiden jatko-opinnoissa tarvitse. Lukion pitkä matikka + fyssa on turha paitsi jos hakee teknilliseen korkeakouluun tai lääkkikseen.
Minusta on aika huolestuttavaa, jos kaupalliselle alalle hakeudutaan ilman pitkän matematiikan osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Olen matemaattisesti lahjakas ihminen, mutta kielissä en pärjää todellakaan yhtä hyvin. Minulle ranskan kielen oppiminen olisi ollut ihan mahdottomuus, kun saksa ja ruotsikin teki tosi tiukkaa. Aivan yhtä hyvin voisin sanoa, ettei pitkä matematiikka tai fysiikka ole vaikeaa, oikeastaan aika helppoa. Käytin kieliin moninkertaisen määrän aikaa ja vaivaa pitkään matematiikkaan verrattuna. Olisin voinut luopua saksan kielen opiskelusta lukiossa, mutta sinnittelin toisen pitkän kielen loppuun asti. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin en ole saksaa tarvinnut koskaan lukion jälkeen, mutta matematiikkaa olen tarvinnut jatkuvasti.
Ei.
Ranska ei kielenä ole vaikea verrattuna muihin (erityisesti germaanisiin) kieliin, ja jopa jossain määrin helppo erityisesti jos on englanti ja ruotsi pohjana. Esim saksa on paljon vaikeampi kuin ranskan kieli kieliopillisesti ja myös monien poikkeustensa vuoksi.
Sinun kielellinen lahjakkuutesi ei siihen vaikuta mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin muistan, ettei lyhyen matikan pojat yhtään kiinnostaneet, ajattelin heidät vähän heikkolahjaiseksi, ihastukset oli aina koulussa matemaattisesti lahjakkaita.
Ootpa sä ollut lapsellinen.
Ei ole. Ihminen toivoo kaltaistaan kumppania. Jos on matemaattisesti lahjakas niin vaikeaa on olla ihmisen kanssa jolle pitää itselle itsestään selvät asiat selittää viisi kertaa.
Ei ole mitään saumoja pärjätä missään teknillisessä tiedekunnassa jollei ole pitkä matematiikka hallussa. En muuten menisi Lappeenrannan tai varsinkaan Oulun tiedekuntia yhtään mollaamaan kun katsoo minkä luokan osaajia sieltä on valmistunut. Ihan priimaa kovan sarjan osaajaa tavannut enimmäkseen.