Lue keskustelun säännöt.
Oliko omana kouluaikanasi lyhyt matikka "noloa"?
01.09.2025 |
Juteltiin pojan kanssa opiskelusta ja hän oli tuota mieltä ja kuulemma samaa mieltä ovat kaverinsakin. "Normaaliälyiset" ottavat pitkän matikan ja lyhyt matikka on sitten niille muille. Erityisen noloa on vaihtaminen pitkästä matikasta lyhyeen. Oliko teidän kouluaikana samanlaiset asenteet vai olivatko matikat yhdenvertaisia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI on mielestäni miesten aatelia
DI ei tarvitse pitkää matikkaa.
Saattaa tarvita tai olla tarvitsematta. Opinnoissa pitkän matikan taidot on tarpeen, erityisesti kandivaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut, mutta pitkän matematiikan opiskelu oli noloa.
Ei aiheesta 90-luvun lopulla edes puhuttu. Itsekin vaihdoin pitkästä lyhyeen kun melko pian tajusin etten tule tarvitsemaan näitä kaavoja ja käyriä ikinä missään.
Ei muuten, mutta olihan se tietty noloa kattella sitä opettajan hiestynyttä persvakoa tunneilla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI on mielestäni miesten aatelia
DI ei tarvitse pitkää matikkaa.
Jos opiskelee jotain aivan uskomatonta tuubaa niin voi pärjätä ilmankin. Perusmatikoissa voi silti mennä sormi suurun kun ensimmäinen integraalilaksu tulee vastaan. Aallossa on erittäin vaikeaa pärjätä, jossain Oulussa tai Lappeenrannassa ehkä pärjää tukiopetuksen voimalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli statusero. Matikkalinjalla myös kemiaa ja fysiikkaa. Tytöt menivät usein kielilinjalle ja sitten aloitettiin myös joku 'yhteiskunnallinen' linja josta en tiedä mitään.
Olen matikkalinjan tyttö. Meitä ei ollut montaa. Parista tuli DI, parista lääkäreitä.
Suurin osa ei varmaan tarvitse pitkän matikan tietoja missään. Esim. kirjanpitoon, taseen laatimiseen ja prosenttilaskuun ei tarvita pitkää matematiikkaa.
Äitini yritti 70-luvun lopulla saada minut valitsemaan pitkän matematiikan. Pidin kuitenkin enemmän kielistä, joten valitsin lukiossa lyhyen matematiikan ja uutena kielenä ranskan. Äidin kanssa oli vähän riitaakin siitä. Hän oli itse lukenut pitkän matikan ja oli sitä mieltä, että valintani osoitti sisun puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsuttiin leikillisesti palikkamatikaksi mutta sen kummempaa asenteellisuutta siihen ei liittynyt.
Joo, totta. Itselläni oli tuo palikkamatikka. En edes kirjoittanut matematiikkaa. Ehkä vähän nolostelin sitä kyllä. Kieliä luin hulluna ja pärjäisin niissä. On kyllä jäänyt harmittamaan se, etten kirjoittanut matematiikkaa jonkun verran. Tai paremminkin on alkanut harmittaa myöhemmin aikuisena. Olen nimittäin aina joka paikassa (amk, yliopistot, työt) pärjännyt kuitenkin matematiikan suhteen. En ole saanut hyviä arvosanoja, mutta olen oppinut, edennyt ja saanut hommat hoidettua.
Nyt vanhempi lapsi on lukiossa ja aikoo aloittaa pitkän matematiikan. Onneksi mies on DI (olen palstalta oppinut, että miesten aatelia. Joo on, mutta ehkä muista syistä kuitenkin!) No, saapi auttaa nuorta matikan tehtävissä. Olen itsekin istunut vieressä pohtimassa tehtävien ratkaisuja. Ihan mielenkiintoista on matematiikka näin keski-ikäisen näkövinkkelistä.
Vierailija kirjoitti:
Oli statusero. Matikkalinjalla myös kemiaa ja fysiikkaa. Tytöt menivät usein kielilinjalle ja sitten aloitettiin myös joku 'yhteiskunnallinen' linja josta en tiedä mitään.
Olen matikkalinjan tyttö. Meitä ei ollut montaa. Parista tuli DI, parista lääkäreitä.
Meillä ei ollut erikseen mitään linjoja, vaan jokainen valitsi ne kurssit mitä halusi. Osa pakollisia kaikille, ja valinnaiset mielenkiinnon mukaan.
Lyhyen matikan valinnut olisi siis ihan hyvin voinut käydä vaikka kaikki kemian ja fysiikan kurssit. Jos pitkän matikan valinnut oli aikaisemmin opiskellut saksaa, hän pystyi valitsemaan pitkän saksan ja valinnaisena vaikka lyhyen italian, ja käymään fysiikasta ja kemiasta pelkät pakolliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ei varmaan tarvitse pitkän matikan tietoja missään. Esim. kirjanpitoon, taseen laatimiseen ja prosenttilaskuun ei tarvita pitkää matematiikkaa.
Äitini yritti 70-luvun lopulla saada minut valitsemaan pitkän matematiikan. Pidin kuitenkin enemmän kielistä, joten valitsin lukiossa lyhyen matematiikan ja uutena kielenä ranskan. Äidin kanssa oli vähän riitaakin siitä. Hän oli itse lukenut pitkän matikan ja oli sitä mieltä, että valintani osoitti sisun puutetta.
Olen DI ja olen kanssasi samaa mieltä. Minä tietysti tarvitsin sujuvaa pitkän matikan pohjatietoa, mutta melko monelle se on käytännön elämässä ja ammattivalinnankin kannalta tarpeetonta, mutta on riski että lyhyt matematiikka sulkee ovia jos muuttaakin mieltä jatko-opintojen suhteen. Silti minusta on paljon isompi haaste opiskella uusi, noinkin vaikea kieli kuin ranska. Et ole osoittanut sisun puutetta todellakaan. Kaikki älyä haastava toiminta kuten uudet kielet ja matemaattiset aineet kehittävät nuorta ihmistä. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että lukioon mennään opiskelemaan pelkästään "helpot" aineet ja sitten ihmetellään, kun osaamispohjaa ei ole jatko-opintoihin. Ranska ja monet uudet kielet englannin ja ruotsin lisäksi ovat kaukana helposta valinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI on mielestäni miesten aatelia
DI ei tarvitse pitkää matikkaa.
Kyllä tarvii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut nolo. Toiset otti kieliä ja lyhyen matikan, minä pitkän matikan ja kemian, fysiikan ja kuvislinjan. Tyttöjen odotettiin ottavan lyhyt matikka.
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntemani matikkaihmiset nauttivat laskemisesta. He laskevat huvikseenkin esim. montako kukkaa on kukkakimpussa yms. Minua taas ei laskeminen ole kiinnostanut. Yleensä lasken vain kun on pakko.
No haha! 😂
Matematiikkaihmiselle tuollainen tylsäpäinen laskeminen on pahinta mahdollista mitä kuvitella voi, se matematiikka kiinnostaa siksi että siinä pääsee ratkaisemaan mielenkiintoisia ongeömia ja haastamaan itseään, etsimään rajoja sille omalle kapasiteetille. Matematiikasta kiinnostunut ei todellakaan nauti 1+1+1+1+1+1 -laskemisesta, jollei sitten ole 5-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä liikuntatunnilla lyhyt patikka vai maratoni, ehe ehe.
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyisin lyhyen matematiikan lukemisen vain, jos vastaavasti lukisi useampia vieraita kieliä. Jos kielet tai matematiikka eivät maistu, niin aivan hyvin voi mennä vaikka ammattikouluun.
Kyllä se lukion oppimäärä esim historiassa, biologiassa, fysiikassa, kemiassa ja oikeastaan kaikissa siellä opetettavissa aineissa on sen käymisen arvoinen. Vaikka edes yhden tai kaksi ainetta saisi läpi niin se kannattaa.
Sieltä saa aivan eri tason yleissivistyksen kuin mistään muualta. Kannustaisin myös pitkään matematiikkaan jos rahkeita on, mutta ei se ole ainoa asia minkä vuoksi se lukio on hyväksi. Sieltä saa sen verran huikean määrän tietoa ja taitoa, tiedonhakumetodeja etc, että se kanntaa aivan jokaiselle.
Jos Suomella olisi varaa niin toivoisin että lukio olisi pakollinen kaikille, Suomi olisi parempi paikka jos kaikilla olisi edes lukiotason sivistys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Valitettavasti tiedän lääkisopiskelijoita, jotka ovat lukeneet lyhyen matematiikan ja se valitettavasti näkyy opintojen aikana ettei matemaattis-looginen päättelykyky oikein suju.
Eihän sillä ole mitään mahdollisuuksia sujua jollei sitä ole treenannut ja harjoittanut. Itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyisin lyhyen matematiikan lukemisen vain, jos vastaavasti lukisi useampia vieraita kieliä. Jos kielet tai matematiikka eivät maistu, niin aivan hyvin voi mennä vaikka ammattikouluun.
Kyllä se lukion oppimäärä esim historiassa, biologiassa, fysiikassa, kemiassa ja oikeastaan kaikissa siellä opetettavissa aineissa on sen käymisen arvoinen. Vaikka edes yhden tai kaksi ainetta saisi läpi niin se kannattaa.
Sieltä saa aivan eri tason yleissivistyksen kuin mistään muualta. Kannustaisin myös pitkään matematiikkaan jos rahkeita on, mutta ei se ole ainoa asia minkä vuoksi se lukio on hyväksi. Sieltä saa sen verran huikean määrän tietoa ja taitoa, tiedonhakumetodeja etc, että se kanntaa aivan jokaiselle.
Jos Suomella olisi varaa niin toivoisin että lukio olisi pakollinen kaikille, Suomi olisi parempi paikka jos kaikilla olisi edes lukiotason sivistys.
Lukion pitkässä fysiikassa on aika vaikeaa pärjätä kunnolla ilman pitkää matematiikkaa. Menee helposti pelkäksi ulkoaopetteluksi ilman laajempaa ymmärrystä. Kemiassa kyllä pärjää vielä ilman pitkää matematiikkaa helposti. Yleissivistävä paketti se tietysti on kokonaisuudessaan, mutta ihmettelen vain minkälaiset rahkeet ja asenne lukioon lähtökohtaisesti on jos ei edes yritä aloittaa vaikkapa uutta kieltä matematiikan asemesta. Olen opettanut parissa lukiossa sijaisena opiskeluaikana, ja ihan selvästi keskenkasvuisimmat tapaukset jättävät haastavammat oppiaineet kokonaan väliin, valitsevat pelkästään "kivoja" aineita eivätkä niihinkään panosta kunnolla. Heidän poissaoloja ja käyttäytymistä oppitunneilla on kaikista eniten saanut selvitellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut, mutta pitkän matematiikan opiskelu oli noloa.
Ehkä joidenkin kaikkein huonoiten pärjäävien amisten keskuudessa. Kyllä se lukiossa on aina ollut ihan siisti juttu jos on pitkän valinnut, jopa kunnioitettavaa. Ja mitä amiksiakin tunnen niin hekin pitävät sitä hienona juttuna.
En muista tiedä, kaikki kaverini luki lyhyen matikan. Itse luin pitkän koska se tarvittiin jatko-opintoihin.
Valitettavasti tiedän lääkisopiskelijoita, jotka ovat lukeneet lyhyen matematiikan ja se valitettavasti näkyy opintojen aikana ettei matemaattis-looginen päättelykyky oikein suju.