Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko omana kouluaikanasi lyhyt matikka "noloa"?
01.09.2025 |
Juteltiin pojan kanssa opiskelusta ja hän oli tuota mieltä ja kuulemma samaa mieltä ovat kaverinsakin. "Normaaliälyiset" ottavat pitkän matikan ja lyhyt matikka on sitten niille muille. Erityisen noloa on vaihtaminen pitkästä matikasta lyhyeen. Oliko teidän kouluaikana samanlaiset asenteet vai olivatko matikat yhdenvertaisia?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä jakoja tulee opintopolulla useita.
Vähemmän skarpit menee amikseen, fiksummat lukioon.
Lukiossa vähemmän skarpit ottavat lyhyen matematiikan ja fiksummat pitkän.
Sen jälkeen taas vähemmän skarpit menevät AMK:hon, ja fiksummat yliopistoon, ja näissäkin tietty sitten aloissa suuria eroja.
Sitten taas vähemmän skarpit menevät ja pysyvät duunissa, fiksummat perustavat joko menestyvän yrityksen tai lukevat vielä pidemmälle....
Jne... Keskimäärin se menee nuin, vaikka yksilö tietysti voi tästä poiketa paljonkin.
Höpö höpö. Oman kiinnostuksen mukaan se menee. Olin ihan hyvä matikassa, kun vauvauduin tekemään jotain, mutta ei vaan kiinnostanut. Lähisukulaisissa on matematiikkaa työssään käyttäviä asiantuntijoita runsaasti. Samat geenit ne mullakin on.
Keskimäärin, tuossa sanottiin että yksilö voi olla mitä tahansa. Usein se kiinnostus on siellä missä on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussa oli. Lukiossa ei, koska jokainen keskittyi omiin painotuksiinsa.
Peruskoulussa oli kolme erintasoa. Siksi lyhyt oli nolo.
Ei kai peruskoulussa mitään eri tasoja ollut? Ellet tarkoita sitten matematiikkapainotettuja luokkia, jossa käytiin myös jo joitain lukion laskuja läpi.
Täällä on niin eri-ikäisiä kirjoittajia että nää koulusysteemit on muuttuneet moneen kertaan. Ainakin silloin kun peruskoulu tuli, oli ne tasokurssit joista suppea oli aivan pelleilyä. Itse kävin vielä keskikoulun ja peruskoulun laajat kurssit taisi olla samat kuin meillä keskikoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt matikka ei nolota. Sen sijaan nolottaisi, jos valitsee pitkän matikan, ja on siinä aivan surkea.
Miksi on nolompaa tähdätä korkealle ja epäonnistua kuin valita heti alkuun helppo tie?
Koska suomalaisilla on typerä mentaliteetti jossa oman huonommuutensa myöntäminen missä tahansa on jotenkin kauhean noloa.
Asun itse toisessa maassa ja on todella raikasta kun ihmiset pystyvät myöntämään että joku toinen on älykkäämpi, ja että en ole tässä hyvä mutta tuosta jutusta nautin ja siinä pärjään.
Sun olisi pitänyt jäädä Suomeen ja antaa kaikille esimerkkiä siitä, että on ok olla vähemmän fiksu.
Miksi se älykkyys on sulle niin tärkeää? Oikeasti? Elämässä voi pärjätä hyvin vaikkei olisikaan se kaikkein älykkäin, jos esim mielellään opettelee uutta, on aktiivinen ja myös mukava ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaisilla on typerä mentaliteetti jossa oman huonommuutensa myöntäminen missä tahansa on jotenkin kauhean noloa.
Asun itse toisessa maassa ja on todella raikasta kun ihmiset pystyvät myöntämään että joku toinen on älykkäämpi, ja että en ole tässä hyvä mutta tuosta jutusta nautin ja siinä pärjään.
Sun olisi pitänyt jäädä Suomeen ja antaa kaikille esimerkkiä siitä, että on ok olla vähemmän fiksu.
Miksi se älykkyys on sulle niin tärkeää? Oikeasti? Elämässä voi pärjätä hyvin vaikkei olisikaan se kaikkein älykkäin, jos esim mielellään opettelee uutta, on aktiivinen ja myös mukava ihminen.
Monella tosiaan on sellainen ajatusmaailma, että älykkyys jotenkin määrittää ihmisarvon... Se on aika ikävästi ajateltu. Mulla on kaksi poikaa joista toinen on selkeästi älykkäämpi kuin toinen. Ihan hyviä ja rakkaita nuoria miehiä heistä kumpikin on, vaikka ehkä koulupolku näyttääkin eriltä.
Ei ollut noloa. Kai poikasi tietää, että jatkossa vain lääkikseen ja tekniikan aloille vaaditaan pitkä matematiikka? Muilla aloilla lyhyestä ja pitkästä saa lähes samat pisteet. Hakupainealoista näin on oikiksessa ja kauppatieteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
Tytär luki sekä ranskan että pitkän matematiikan. Eivät sulje pois toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä jakoja tulee opintopolulla useita.
Vähemmän skarpit menee amikseen, fiksummat lukioon.
Lukiossa vähemmän skarpit ottavat lyhyen matematiikan ja fiksummat pitkän.
Sen jälkeen taas vähemmän skarpit menevät AMK:hon, ja fiksummat yliopistoon, ja näissäkin tietty sitten aloissa suuria eroja.
Sitten taas vähemmän skarpit menevät ja pysyvät duunissa, fiksummat perustavat joko menestyvän yrityksen tai lukevat vielä pidemmälle....
Jne... Keskimäärin se menee nuin, vaikka yksilö tietysti voi tästä poiketa paljonkin.
Höpö höpö. Oman kiinnostuksen mukaan se menee. Olin ihan hyvä matikassa, kun vauvauduin tekemään jotain, mutta ei vaan kiinnostanut. Lähisukulaisissa on matematiikkaa työssään käyttäviä asiantuntijoita runsaasti. Samat geenit ne mullakin on.
Ei ole jollette ole identtisiä. Teillä on mahdollista jopa olla hyvin erilaisetkin geenit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta ainakin moni pitkämatikkalainen oli kiinnostunut ja vähän kadekin ehkä mun ranskanopinnoista.
Tytär luki sekä ranskan että pitkän matematiikan. Eivät sulje pois toisiaan.
Kuten sanottu, yli 40v sitten ei onnistunut pitkä matikka ja D-kieli, en tiedä kutsutaanko sitä edes niin nykyään. Ainakaan meidän koulussa. Mutta siis englanti, ruotsi, saksa ja ranska oli mulla.
Luin pitkää matematiikkaa, joten en tiedä lyhyen matematiikan lukijoiden tunteista. Luulen kuitenkin, että lyhyt matematiikka ei ollut ainakaan erityisen noloa, koska enemmistö (noin 3/4) oli sen valinnut. Me emme myöskään suhtautuneet lyhyen matematiikan lukijoihin ylimielisesti.
Suhakza
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
DI on mielestäni miesten aatelia
entä naisten?
Ei ollut noloa, enkä ole ikinä kuullut että lyhyttä matikkaa pidettäisiin nolona. Mä olin yläasteella hyvä matikassa, mutta pidin itsestäänselvänä valita lyhyen matikan, koska matikka ei kiinnostanut yhtään. Sain lyhyestä matikasta helpolla hyvät numerot eikä sen eteen tarvinnut nähdä paljon vaivaa. Panostin enemmän muihin aineisiin, luin enkun ja ruotsin lisäksi saksaa, ranskaa ja espanjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussa oli. Lukiossa ei, koska jokainen keskittyi omiin painotuksiinsa.
Peruskoulussa oli kolme erintasoa. Siksi lyhyt oli nolo.
erintaso?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli ainakin osan mielestä noloa. Muistan vieläkin, miltä koulukaverin ilme näytti, kun kuulin minun vaihtaneen lyhyeen matikkaan.
Hyvä ratkaisu se silti oli, en ole tehnyt pitkällä matikalla vieläkään mitään.
T. Lukiosta 20 -vuotta
Vierailija kirjoitti:
DI on mielestäni miesten aatelia
DI ei tarvitse pitkää matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt matikka ei nolota. Sen sijaan nolottaisi, jos valitsee pitkän matikan, ja on siinä aivan surkea.
Miksi on nolompaa tähdätä korkealle ja epäonnistua kuin valita heti alkuun helppo tie?
Itsetuntemus. Tietysti aina voi yrittää, ei se ole paha juttu.
Kyllä oli. Ainakin tietynlaista, aika avointakin halveksuntaa tuli pitkän matikan suorittavilta. Meillä oli mm. yksi luokka, jossa ei ollut ainuttakaan lyhyen matikan suorittajaa ja he käyttäytyivät kuin maailmanomistajat. Itse suoritin lyhyen matikan ja tuntui hieman b-luokan kansalaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä jakoja tulee opintopolulla useita.
Vähemmän skarpit menee amikseen, fiksummat lukioon.
Lukiossa vähemmän skarpit ottavat lyhyen matematiikan ja fiksummat pitkän.
Sen jälkeen taas vähemmän skarpit menevät AMK:hon, ja fiksummat yliopistoon, ja näissäkin tietty sitten aloissa suuria eroja.
Sitten taas vähemmän skarpit menevät ja pysyvät duunissa, fiksummat perustavat joko menestyvän yrityksen tai lukevat vielä pidemmälle....
Jne... Keskimäärin se menee nuin, vaikka yksilö tietysti voi tästä poiketa paljonkin.
Höpö höpö. Oman kiinnostuksen mukaan se menee. Olin ihan hyvä matikassa, kun vauvauduin tekemään jotain, mutta ei vaan kiinnostanut. Lähisukulaisissa on matematiikkaa työssään käyttäviä asiantuntijoita runsaasti. Samat geenit ne mullakin
Keskimäärin, tuossa sanottiin että yksilö voi olla mitä tahansa. Usein se kiinnostus on siellä missä on hyvä.
Tai on hyvä siinä, mistä on kiinnostunut, koska kiinnostavan aiheen opiskelu tuntuu hauskemmalta ja siitä on usein ottanut selvää jo etukäteen.
Monet tuntemani matikkaihmiset nauttivat laskemisesta. He laskevat huvikseenkin esim. montako kukkaa on kukkakimpussa yms. Minua taas ei laskeminen ole kiinnostanut. Yleensä lasken vain kun on pakko.
Hyväksyisin lyhyen matematiikan lukemisen vain, jos vastaavasti lukisi useampia vieraita kieliä. Jos kielet tai matematiikka eivät maistu, niin aivan hyvin voi mennä vaikka ammattikouluun.
Alue: Aihe vapaa
On se edelleenkin noloa. Ihan yhtä lailla.