Lue keskustelun säännöt.
IS Suomeen ulkomailta takaisin muuttaneet avautuvat kulttuurishokista - yksi ikävä asia on Suomessa yli muiden
28.08.2025 |
https://www.is.fi/matkat/art-2000011307753.html
Suomeen paluu pilasi oman elämäni - työt eivät kelvanneet ja naapuri tuijotti kuin rikollista. Maailman onnellisin maa? Vitsi. Onnellisuus täällä mitataan sillä, että istutaan hiljaa, juodaan laihaa kahvia ja jonotetaan kiltisti, ettei vaan kukaan pyydä hymyilemään.
Suomalaiset eivät tervehdi eivätkä vastaa, jos sanoo moi - tuijottavat vain. Ehkä he pelkäävät, että joku pyytää heitä small talkiin, mikä olisi jo liikaa vaadittu. Ja jos yrität kertoa ulkomailla koetuista asioista, saat vastaukseksi vain kateutta ja kuppikuntaisuutta. Suomi on täynnä negatiivisuutta ja huonoa käytöstä, mutta täällä se myydään suoruutena.
Maitojuttu on ihan oma lukunsa - aikuiset oikeasti juovat litratolkulla maitoa, mutta keskustella ei osata mistään muusta kuin säästä ja Ruotsin-risteilyistä. Terveydenhuolto, joka joskus oli hyvä, on romahtanut: nyt pitää selittää vaivansa hoitajalle puhelimessa ja rukoilla aikaa lääkärille.
Miksi kukaan palaisi Suomeen, jos täällä ainoa kulttuuri on kylmyys, jonot ja katkeruus? Ehkä kateus onkin meidän kansallislajimme.
Kommentit (406)
"Suomalaiset eivät tervehdi eivätkä vastaa, jos sanoo moi - tuijottavat vain"
Ekstrovertin ja introvertin suomalaisen erohan on se, että keskustellessa (n. 3 sanaa/min) ekstrovertti suomalainen tuijottaa omien jalkojensa sijasta toisen jalkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaa mulle tyhmälle, miksi maitoa ei aikuinen saa juoda?
Tästä on aikaa jo reilut parikymmentä vuotta, kun palasin Suomeen viiden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Luonnollisesti seurustelin ulkomailla ulkomaalaisen kanssa ja hän sitten saapuikin Suomeen vierailulle. Ne ihmisten katseet tuntui kauheilta, kuin olisin ollut tikkataulu johon viskottiin ja kipeästi. Mies välimerellinen, mutta silti. En tiedä onko näissä jutuissa edes kummoisesti täällä menty eteenpäin.
Mummini oli todella puhelias. Ihan hyvin hän näytti viihtyvän Suomessa. Oli todella aurinkoinen luonne ja hihitteli paljon, herttainen. Tiesi kylämme asiat paremmin kuin perheemme, ja sai myös meidän kylän känniläiset keräämään hänelle pullonkorkkeja. <3 :D
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset ollaan aika (ihmis)vihaista kansaa. Katoppa vaikka suomenruotsalaisia, niin jo on iloisia ja kohteliaita, saati sitten ruotsissa. Kai se on tyytymättömyys siihen miten täällä on "hyvinvointi". Rahaa ei jää ja se vaikuttaa yleisenä tyytymättömyytenä ja katkeruutena
tätäpä just ja kun Suomessa on ihan karannut käsistä se mantra että elää vain oma elämä ja jotenkin ettei saisi olla mitään ihmisiä siinä mukana.
Olen aidosti miettinyt että onko tosiaan niin että kaikki nauttii siitä että arkena tekee jotain ja sit vapaalla on vain kotona erakkona. Onko siinä se onnen siemen?
Rakkauden kaipuu tai asioiden rakentaminen yksin tai muiden kanssa.
Suomessa yleinen negatiivinen ilmapiiri ja pienisieluisuus vie hapen kaikesta kehityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monta rage baitia heitetty tässä ketjussa. Ja niihin on myös langettu. Joku hihittelee voitonriemuisena..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakoot takaisin sitten sinne ulkomaille. Meillä on oikeus elää rauhassa ilman että kukaan hullu alkaa tervehtimään.
Tässäpä taas hyvä esimerkki siitä, kuinka suomalaiset eivät kestä lainkaan kritiikkiä tai kriittistä palautetta. Että jatketaan vain samaan malliin, ei edes yritetä kehittyä ollenkaan. Tuollaisella asenteellako meinataan saada Suomi nousuun?
eri, mutta näin kaupungissa asuessa ei tulisi lenkkeilystä mitään jos pitäisi jokaista tuntematonta tervehtiä ja small talkit päällä.
Mua nauratti siinä jutussa se nainen joka oli asunut singaporessa ja hän oli niin pettynyt kun kaverit ei halunneet koko ajan kuunnella tarinoita sieltä..noh, se oli sun elämää, kuinka monta vuotta oletetaan jaksavan muiden kestä oi kun siellä oli kaikki paremmin ja minä olen niin erinomainen mantraa
Ahdas ja kapea ajattelumalli sinulla. Harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken tämän vuoksi me kuulutaan oikeasti yhteen venäläisten kanssa. Ne on aika samanlaisia.
Kyllä. Nämä ei ole vain suomalaisia piirteitä vaan yleisiä itäeurooppalaisia piirteitä.
No ainakin mitä olen käynyt esim Tsekeissä niin kyllä siellä tultiin lätisemään heti, kun kuulivat, että puhutaan jotakin outoa kieltä, ja kyseltiin mistä ollaan. Julkisissa hymyiltiin taaperolle joka istui rattaissaan. Eikä oikein muissakaan Itä-Euroopan maissa olla kovin pidättyväisiä oltu.
Mutta suomalainen saa olla mitä on ja jos joku ei tykkää, niin ainahan täältä pääsee pois. En minä ainakaan ala itseäni muuttamaan seurallisemmaksi sen takia, että joku paluumuuttaja sitten viihtyisi paremmin. Miksi
"Tsekithän on Keski-Eurooppaa."
Niin on, mutta vanhoja itäblokin maita. Tsekit ovat slaaveja. Myös venäläiset ovat slaaveja. Suomalaiset eivät ole slaaveja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset ollaan aika (ihmis)vihaista kansaa. Katoppa vaikka suomenruotsalaisia, niin jo on iloisia ja kohteliaita, saati sitten ruotsissa. Kai se on tyytymättömyys siihen miten täällä on "hyvinvointi". Rahaa ei jää ja se vaikuttaa yleisenä tyytymättömyytenä ja katkeruutena
tätäpä just ja kun Suomessa on ihan karannut käsistä se mantra että elää vain oma elämä ja jotenkin ettei saisi olla mitään ihmisiä siinä mukana.
Olen aidosti miettinyt että onko tosiaan niin että kaikki nauttii siitä että arkena tekee jotain ja sit vapaalla on vain kotona erakkona. Onko siinä se onnen siemen?
Rakkauden kaipuu tai asioiden rakentaminen yksin tai muiden kanssa.
Suomessa yleinen negatiivinen ilmapiiri ja pienisieluisuus vie hapen kaikesta kehityksestä.
Mistä sinä puhut? Ketkä on kotona erakkona? Kuka puhuu ettei elämässä saisi olla muita ihmisiä mukana? Minä en ikinä ole kuullut tuollaista ennen tätä.
Huomaatko, että se joka puhuu negatiivisesti, olet sinä. Sinä luot sen ilmapiirin, joka on ympärilläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun tarvitsisi olla kiinnostunut sinun asioistasi? Suomalaisuuden parhaipia piirteitä on juuri se, että bussipysäkillä pidetään kahden metrin väli eikä tungeta toisen iholle. Sitten aikanaan, voidaan ottaa yhteyttä kun se molemmille sopii, mutta ihmisen velvoite ei ole olla sosiaalinen jos ei sitä siinä hetkessä halua.
Toiselle annetaan tilaa, eikä tungeta liian lähelle, se on suomalaisuuden ydin. Jokainen hoitaa omat asiansa. Joka tämän ymmärtää, pärjää täällä.
No hard feelings niille jotka eivät ymmärrä.
"Jokainen hoitaa omat asiansa"
On kyllä surullinen mentaliteetti, ja onneksi Suomestakin löytyy ihmisiä ja yhteisöjä, joissa ei todellakaan ajatella eikä eletä noin. Eikä kökitä yksinään kahden metrin "turvaväleillä".
Viestisi kyllä ehkä tiivistää sen, miksi täällä niin moni voi pahoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ääliö. Ei ole mikään ihme että et ole saanut ystävällistä kohtelua, se on täysin oma vikasi.
?
T. Ap
Ketään ei kiinnosta ulkomaan kokemuksesi ja sadat panosi ulkomaalaisten miesten kanssa siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me suomalaiset ollaan aika (ihmis)vihaista kansaa. Katoppa vaikka suomenruotsalaisia, niin jo on iloisia ja kohteliaita, saati sitten ruotsissa. Kai se on tyytymättömyys siihen miten täällä on "hyvinvointi". Rahaa ei jää ja se vaikuttaa yleisenä tyytymättömyytenä ja katkeruutena
tätäpä just ja kun Suomessa on ihan karannut käsistä se mantra että elää vain oma elämä ja jotenkin ettei saisi olla mitään ihmisiä siinä mukana.
Olen aidosti miettinyt että onko tosiaan niin että kaikki nauttii siitä että arkena tekee jotain ja sit vapaalla on vain kotona erakkona. Onko siinä se onnen siemen?
Rakkauden kaipuu tai asioiden rakentaminen yksin tai muiden kanssa.
Suomessa yleinen negatiivinen ilmapiiri ja pienisieluisuus vie hapen kaikesta kehityksestä.
Höpöhöpö. Suomi on siitä hieno maa, että voit vapaasti hankkia vaikka haaremin itsellesi ja yhteiskunta kustantaa sun lukuisten vaimojesi ja lastesikin elämän täällä ilman, että sun itsesi tarttee laittaa ropostakaan heidän hyväkseen. Tai jos olet nainen, voit hankkia lapsia vaikka 10 eri miehen kanssa, jos haluat. Suomessa on hienoa myös se, että jos sä töissä kälätät joka ainoa päivä asiakkaiden tai työkavereiden kanssa tai kuuntelet ainakin avokonttorissa työkavereittesi kälätystä, sä SAAT olla vapaa-ajallasi vaikka saunan lauteiden alla, jos haluat. Suomessa on myös noin 100 000 yhteisöä, joten jos kaipaat yhteisöllisyyttä, niin sinne vaan mukaan toimintaan. Itse arvostan vapauttani valita, miten käytän vapaa-aikani. Joskus ihan mielelläni ystävieni seurassa, joskus taas mieluiten vain kissani ja koirani kanssa. Suomessa cvoi jopa lähteä kotiovesta ulos ilman, että tarttee teeskennellä olevansa kiinnostunut vastaantulijoista.
Mä oikeasti ihmettelen, miksi joku mut kohdatessaan haluaisi mun tekevän jotain feikkiä. Mikä AITO ihmissuhde on koskaan rakentunut valheen eli feikkaamisen päälle? Ja kuten aiemmin jo kirjoitin, niin mä olen hyvinkin taitava jauhamaan paskaa eli siis smalltalkkaamaan, mutta ikinä ei tulisi mieleeni edes aloittaa jotain aidosti merkityksellistä ihmissuhdetta sellaisella feikkaamisella. Ei sillä, on mullakin elämässäni aika paljonkin just näitä pinnallisia ihmissuhteita, mutta jos he kaikki katoaisivat, en menettäisi yhtään mitään. Mä arvostan aitoja ihmissuhteita, en niitä pinnallisia. Mutta mä olenkin suomalainen,.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa jo reilut parikymmentä vuotta, kun palasin Suomeen viiden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Luonnollisesti seurustelin ulkomailla ulkomaalaisen kanssa ja hän sitten saapuikin Suomeen vierailulle. Ne ihmisten katseet tuntui kauheilta, kuin olisin ollut tikkataulu johon viskottiin ja kipeästi. Mies välimerellinen, mutta silti. En tiedä onko näissä jutuissa edes kummoisesti täällä menty eteenpäin.
Matkustapa esim. islamin uskoisiin maihin, niin voin taata, että tuijottaminen on taattua. Ei koskaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Allekirjoitan, aikanaan pahempi kulttuurishokki oli palata tänne superkalliiseen tuppisuiden tuijottajien ja oho-tönijöiden maahan takaisin.
Toivon mukaan joku päivä pääsen taas lähtemään, toivottavasti pikaisesti ja lopullisesti.
Olen käynyt 70 maassa. Missään ei tulla spontaanisti juttelemaan enkä sitä odotakaan.
Suomalaisen naisen motiivi muuttaa ulkomaille on saada seksiä eksoottisilta miehiltä ja tästäkö meidän pitäisi olla kiinnostuneita?
Suomalainen nainen aiheuttaa minussa hirveää häpeää.
Vierailija kirjoitti:
Tosi outoa, olen suomalainen nainen, puhelias, nauravainen ja juttelen kaikkien kanssa sitä sun tätäja. minua kohdellaan hyvin ja joskus jopa kiitetään, että aloitin keskustelun. Tämä kaikki siis täällä kotimaassa!
Taidat jakaa bebaa helposti.
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan, aikanaan pahempi kulttuurishokki oli palata tänne superkalliiseen tuppisuiden tuijottajien ja oho-tönijöiden maahan takaisin.
Toivon mukaan joku päivä pääsen taas lähtemään, toivottavasti pikaisesti ja lopullisesti.
Oho-tönijät on kyllä täydellinen tapa kuvailla Suomalaisia. Suomessa on paljon ihania asioita, ja täällä saa varmasti olla rauhassa. Ihmiset ovat rehellisiä ja luotettavia. Luontoa kunnioitetaan. Yhteiskunta toimii.
Joskus voisi vaan avata sen suun ja puhua, varsinkin jos haluat mennä minun ohitseni, tai törmäät minuun vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt 70 maassa. Missään ei tulla spontaanisti juttelemaan enkä sitä odotakaan.
Suomalaisen naisen motiivi muuttaa ulkomaille on saada seksiä eksoottisilta miehiltä ja tästäkö meidän pitäisi olla kiinnostuneita?
Suomalainen nainen aiheuttaa minussa hirveää häpeää.
Se on tuo sun syvään juurtunut negatiivisuus, häpeä (jopa muidenkin puolesta) ja huono luonne joka sen tekee, ettei sulle olla missään tultu juttelemaan.
Meille muille kyllä tullaan - jopa Suomessakin, mutta ehkä se positiivisempi luonne ja sen myötä miellyttävämpi olemus vaikuttaa asiaan :D
Vierailija kirjoitti:
Olet ääliö. Ei ole mikään ihme että et ole saanut ystävällistä kohtelua, se on täysin oma vikasi.
MOT
Mä sanoisin, että jos joku tuntematon moikkaa, suomalainen alkaa miettiä, kuka toi on. Ja että pitäisikö muistaa jostain yhteydestä. Kun aikoinaan olin Meilahden sairaalassa töissä, mä tunnistin kyllä siellä sairaalassa ihmisiä, kun niillä oli työvaatteet päällä. Mutta jos tulivat jossain stadissa vastaan, niin en tunnistanut. Tai vaikka joku olisi näyttänytkin tutulta, niin en pystynyt sanomaan, oliko sairaalan henkilökuntaa vai kenties joku potilas ja tietenkään potilaita ei saanut moikata.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/