Lue keskustelun säännöt.
Miehen jatkuva "väsymys" alkaa tuhota meidän parisuhdetta. Mitä teen?
23.08.2025 |
Tuntuu että tukehdun tähän tilanteeseen.
Minä olen kotona meidän kahden pienen lapsen kanssa (1v taapero ja 3v uhmaikäinen). Päivät ovat todella intensiivisiä ja olen henkisesti aivan lopussa iltaisin, kuten kaikki kotiäidit tietävät. Mieheni tekee uraa konsulttialalla, mikä tarkoittaa pitkiä päiviä ja paljon stressiä.
Ymmärrän kyllä, että hän on väsynyt työpäivän jälkeen. Mutta niin olen minäkin! Olen yrittänyt helpottaa arkea kaikin keinoin, jotta jaksaisin paremmin: meillä käy siivooja kerran viikossa ja tilaamme ruoat usein Woltilla valmiina, jotta minun ei tarvitse kokata kaiken hässäkän keskellä.
Mutta tuntuu, ettei mikään riitä. Kun lapset on saatu nukkumaan siinä kahdeksan aikaan, minä kaipaisin edes hetken aikuisseuraa, syvällistä keskustelua tai vaikka sitä, että mies huomioisi minua (hieroisi hartioitani tms). Mutta mitä hän tekee? Hän rojahtaa sohvalle tuijottamaan puhelinta ja sanoo olevansa "ihan poikki".
Eilen illalla minulta paloi käämit. Sanoin, että minunkin päiväni on ollut yhtä taistelua ja minun jaksamiseni on vähintään yhtä tärkeää kuin hänen uransa. Minusta tuntuu, että ansaitsisin enemmän tukea ja hemmottelua jaksaakseni tätä kotirumbaa.
Miten saan miehen tajuamaan, että hänen pitää panostaa minuun illalla, vaikka kuinka väsyttäisi? Eikö ole vähän itsekästä vain vedota omaan väsymykseen, kun toinen on kotona 24/7 vastuussa kaikesta?
Kommentit (196)
41/196
|
23.08.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene itse töihin ja kokeile, millaisia ne illat on sitten. Lisäksi miehesi ei ole hieroja. Mene oikealle hierojalle.
Illat on oikein mukavia, kun on saanut töissä levähtää. T. Töissä käyvä äiti
No niin. AP töihin, niin ongelma on ratkaistu. Tai sitten vaihtaa työssäkäyvän miehen työttömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva asenne miehen väsymystä kohtaan. "Väsymys". Töissä on rankkaa ja kotona nalkuttava vaimo. Miehet tarvitsevat selkeitä pyyntöjä, ei riitä että natiset siitä, että itsekin tarvitset lepoa ja palautumista. Se on vain syytös, ettet huomioi tarpeeksi, ja siitä jää se pihvi sanomatta. Ja se pihvi voisi olla: tuotko kaupasta tullessasi tätä ja tätä, ehditkö laittaa pyykit kuivumaan, täyttäisitkö tiskikoneen, laittaisitko muksut kylpyyn tänään. Sun ei tarvii sanoa, että oot tauon tarpeessa, vaan tee itse itsellesi ne tauot pyytämällä konkreettisia asioita.
Mutta miksi aikuiset ihmiset tarvitsevat selkeitä ohjeita joka asiaan? Tätä minä ihmettelen. 30 vuotta yhdessä ja edelleen joka kerta pitää erikseen sanoa, tekisitkö
No jos ei viitsi pyytää, niin annetaan olla. Rypekää huonossa suhteessa mun puolesta. Marttyyrius on hieno luonteenpiirre, sitä kannattaa vaalia.
Ei kukaan jaksa loputtomiin vetää toista perässä.
AP on kermaperse. Käy siivooja ja ruoat woltataan, ilmeisesti miehen rahoilla. Ja silti kehtaa valittaa. Vaihda työttömään, niin mies ehtii hieromaan. Woltista ja siivoojasta joudut kyllä luopumaan.
Teillä käy siivooja ja kerrot tilavasi ruokia. Eli olet niistä saanut helpotusta. Onko sinulla univajetta? Paljonko olet puhelimella/ruudun äärellä päivittäin? Teetkö itsellesi mieluisia juttuja kuinka usein?
Minä väsyin henkisesti, kun unohdin omat tärkeät ja mieluisat asiat. Niitä kun lisäsin, niin homma alkoi sujua.elämän mielekkyys kasvaa huimasti kun tekee oikeita asioita. Ruudulla olo lisää passiivisuutta, pahoinvointia ja kaikkea negatiivista. Pyydä tuttuja kylään, käy kerhoissa, tee puisto/metsä/kauppakeskus/kirjasto/ravintolatreffejä muiden kotona olevien kanssa päivisin, jotta päivät alkavat sujua. Pääsisikö 3v johonkin kerhoon muutamaksi tunniksi viikossa, saisit sisältöä ja aikataulutettua juttua, jos se innostaisi lähtemään liikkeelle?
Tekeekö mies kotona muuta kuin on puhelimella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene itse töihin ja kokeile, millaisia ne illat on sitten. Lisäksi miehesi ei ole hieroja. Mene oikealle hierojalle.
Illat on oikein mukavia, kun on saanut töissä levähtää. T. Töissä käyvä äiti
No niin. AP töihin, niin ongelma on ratkaistu. Tai sitten vaihtaa työssäkäyvän miehen työttömään.
Ap:n miehellä on helppoa, kun ei tarvitse edes kuskata lapsi päiväkotiin ja takaisin. Sen kun vaan lähtee kotoa suoraan töihin ja kaikessa rauhassa työpäivän jälkeen kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinä olet väsynyt. Sinulla on vain 2 lasta. Työsi päivittäin on. Aamulla heräät ja annat 1 ja 3 - vuotiaalle aamupalan. Syöt sen myös itse . Se tapahtuu n . Klo 7-9 välillä. Petaat ,sipaset keittiön pöydän puhtaaksi , astiat koneeseen. . Annat lasten RAUHASSA leikkiä, tai leikit heidän kanssaan.
klo 10.00 lähdette ulkoilemaan . 11.00 sisälle ja teet teille ruuan. Astiat koneeseen. Koti on siisti,kun ei siellä kukaan sotke paikkoja. Pikkulasten leikit ei ole sotkua.pyykkikone pesee pyykit , pari -kolme x viikossa.
Lapset päikkäreille klo 13.00-15.00. Ja tämä on sinulla aikaa valmistaa ateriat kerralla 2-3 päiväksi. Välipala 15.30 ja lähdette taas ulkoilemaan 16-17. Ja sitten syömään. Loppuilan lasten kanssa leikkiä .
Mikä tässä on niin rasittavaa terveelle ihmiselle?
En ole ap, mutta sillon kun mun lapset oli tuossa iässä, kuopus herätteli 3-9 krt yössä, esikoinen ei enää nukkunut päikkäreitä, en voinut käydä edes vessassa kun kuopus jo rääkyy kun isosisko kiusaa jne. Ihana että sulla on noin helpot lapset mutta en voi vieläkään nukkua päikkäreitä tai jättää lapsia keskenään kotiin lenkin ajaksi, koska joku lopulta itkee, ja mun lapset on sentään jo 8 ja 10. Kyllä olin aivan uupunut tuossa vaiheessa ja meille meinasi tulla ero, ei siksi että mies olisi ollut itse niin uupunut vaan siksi että se suhtautui halveksuvasti mun hätääni. Olisin tarvinnut siltä haleja, ymmärrystä ja omien menojen minimointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene itse töihin ja kokeile, millaisia ne illat on sitten. Lisäksi miehesi ei ole hieroja. Mene oikealle hierojalle.
Illat on oikein mukavia, kun on saanut töissä levähtää. T. Töissä käyvä äiti
No niin. AP töihin, niin ongelma on ratkaistu. Tai sitten vaihtaa työssäkäyvän miehen työttömään.
Ap:n miehellä on helppoa, kun ei tarvitse edes kuskata lapsi päiväkotiin ja takaisin. Sen kun vaan lähtee kotoa suoraan töihin ja kaikessa rauhassa työpäivän jälkeen kotiin.
AP töihin, niin sitten molemmat saavat vuorotellen viedä lapset päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene itse töihin ja kokeile, millaisia ne illat on sitten. Lisäksi miehesi ei ole hieroja. Mene oikealle hierojalle.
Illat on oikein mukavia, kun on saanut töissä levähtää. T. Töissä käyvä äiti
No niin. AP töihin, niin ongelma on ratkaistu. Tai sitten vaihtaa työssäkäyvän miehen työttömään.
Ap:n miehellä on helppoa, kun ei tarvitse edes kuskata lapsi päiväkotiin ja takaisin. Sen kun vaan lähtee kotoa suoraan töihin ja kaikessa rauhassa työpäivän jälkeen kotiin.
AP töihin, niin sitten molemmat saavat vuorotellen viedä lapset päiväkotiin.
Mieshän uupuisi sitten lopullisesti.
Älä polta miestä loppuun vaatimuksillasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vain sinä tarvitset tukea ja hemmottelua?
Suurin haaste tilanteessanne on se, että sosiaalista kuormitusta ja sosiaalisia kontakteja on päinvastaiset määrät. Miehelläsi liikaa, koko päivä palavereita ja ihmiskontakteja täynnä, ja sinä taas et näe toisia aikuisia koko päivänä. Illalla kaipaat ymmärrettävästi juttuseuraa, mies taas yhtä ymmärrettävästi ei jaksaisi sanoa sanaakaan kenellekään. Toisen tilanteen ja arjen ymmärtäminen olisi nyt ensisijaista, että pääsette keskustelemaan rakentavasti ratkaisuista. Ehdotan, että kun mies tulee töistä, niin käyt oman ystäväsi kanssa vaikka kahvilla, tai kävelyllä siten että sovit puhelun siihen samaan, että pääset juttelemaan toiselle aikuiselle ja täyttämään sosiaalisia tarpeitasi. Miehesi kanssa voisitte varata sitä varten aikaa viikonloppuisin. Sinun elämäsi on sosiaalinen tyhjiö, ja miehesi tilanne on päinvastainen. Konsultin työssä yksi kuormittavin asia on jatkuva sosiaalisuus, esillä oleminen, omien keskustelutaitojen käyttäminen. Ymmärrän hyvin että miehesi haluaa illalla vain selata puhelinta. Vastaavasti kotiäitiyden uuvuttavimpia asioita on yksinäisyys, se että et ole kenellekään aikuinen vertainen, vaan pelkkä äiti koko päivän. Kokemuksesta tiedän. Perhekahviloista tai kerhoista voi löytää myös juttuseuraa, itse pyrin käymään lasten kanssa suht säännöllisesti ja vaikka alussa voi olla orpo olo, niin kun ihmisiin vähän tutustuu alkaa tuttujen näkemistä jo odottamaan ja hetki aikuisten parissa muodostaa viikon kokokohdan. Tilanteessanne ei ole syyllisiä, ainoastaan erilaisen arjen synnyttämiä erilaisia tarpeita. Riiteleminen asiasta on turhaa ja hajottavaa, pohtikaa yhteistyössä ratkaisuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta mulla ainakin on: rannehärpäke näyttää ikään nähden hyvää hapenottokykyä. Vuosi sitten kävin työttömien terveystarkastuksessa, paljastui, että mulla on anemia! Ja sitä kun ei ollut kuin poikasena. ... Lääkäri ei kirjoittanut lisärautaa; ostin sitä netistä suihkeena ja tuntui, että se auttoi.
Tuli se mieleen, et hapenottokyky on hyvä, mutta se rauta ei vaan jostain syystä sitoudu soluihin, ja siitä johtuu anemia ja väsymys. Fyysinen väsymys voi aiheuttaa myös henkisen väsymyksen.
Ja sitten, vanha ikäruuna olen, niin hormonaaliset syyt, miesten andropaussi.
....
Ja, mulla voi olla virtsateissä tai suolistossa joku tihkutusvuoto, se voi aiheuttaa anemian.
- m60
Vierailija kirjoitti:
Siivooja käy kerran viikossa ja ruoat tulee Woltilla. Kaksi lasta. Ja silti kotiäitiä väsyttää.
Aivan uskomatonta. Miksi olet tehnyt lapsia,kun et jaksa mitään. Meillä on neljä pientä ja tämä on normielämää.Sinä varmaan olisit sinkkunakin väsynyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette molemmat väsyneitä, eri asioista. Ei tässä auta syytellä, vaan keskustella miten jaksaisitte yhdessä perheenä paremmin. Paha se on vaatia mieheltä huomiota ja hemmottelua, jos hän on itse myös aivan poikki. Nyt on aika priorisoida perhe-elämä, ura tulee myöhemmin.
Siis AP:lla on vain kaksi lasta ja saa päivät olla kotona? Lisäksi siivooja hoitaa kotia, ruoat tulee Woltilla ja mies maksaa kaiken lystin, mutta vielä vain pitäisi lisää saada? Ei oo normaalia..
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinä olet väsynyt. Sinulla on vain 2 lasta. Työsi päivittäin on. Aamulla heräät ja annat 1 ja 3 - vuotiaalle aamupalan. Syöt sen myös itse . Se tapahtuu n . Klo 7-9 välillä. Petaat ,sipaset keittiön pöydän puhtaaksi , astiat koneeseen. . Annat lasten RAUHASSA leikkiä, tai leikit heidän kanssaan.
klo 10.00 lähdette ulkoilemaan . 11.00 sisälle ja teet teille ruuan. Astiat koneeseen. Koti on siisti,kun ei siellä kukaan sotke paikkoja. Pikkulasten leikit ei ole sotkua.pyykkikone pesee pyykit , pari -kolme x viikossa.
Lapset päikkäreille klo 13.00-15.00. Ja tämä on sinulla aikaa valmistaa ateriat kerralla 2-3 päiväksi. Välipala 15.30 ja lähdette taas ulkoilemaan 16-17. Ja sitten syömään. Loppuilan lasten kanssa leikkiä .
Mikä tässä on niin rasittavaa terveelle ihmiselle?
Pakko sanoa, että lukiessani aloitusta mietin ihan samaa! On pikkaisen eri herätä töihin aikaisin, käyttää tunti työmatkoihin, tavata monta eri asiakasta ja uutta ihmistä ja juosta kellon kanssa paikasta toiseen. Siis miksi edes alkaa tehdä vanhemmuudesta "työ". Elää vain arkea ja normaalia päivärytmiä ja nauttii vapaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene itse töihin ja kokeile, millaisia ne illat on sitten. Lisäksi miehesi ei ole hieroja. Mene oikealle hierojalle.
Illat on oikein mukavia, kun on saanut töissä levähtää. T. Töissä käyvä äiti
Riippuu niistä töistäkin. Toisissa voit joutua oikeasti olemaan skarppina, asiallinen ja ystävällinen eikä aikaa "töissä levähtämiseen ole". Kotona pienten lasten kanssa on rankkaa eikä tiedä milloin voi ehkä pitää pienen tauon, mutta toisaalta ei ole pakko olla parhaimmillaan, vaan saa olla väsynyt ja näyttääkin siltä.
Tuo pikkulapsiarki on tunnetusti rankkaa, meillä myöskin kaks lasta ilman mitään tukiverkkoa ja sitä vaan selvittiin. Kyllä sitä silloin nuorena jaksoi kuudeksi mennä töihin vaikka esikoinen oli koko yön huutanut.
"En ole ap, mutta sillon kun mun lapset oli tuossa iässä, kuopus herätteli 3-9 krt yössä, esikoinen ei enää nukkunut päikkäreitä, en voinut käydä edes vessassa kun kuopus jo rääkyy kun isosisko kiusaa jne. Ihana että sulla on noin helpot lapset mutta en voi vieläkään nukkua päikkäreitä tai jättää lapsia keskenään kotiin lenkin ajaksi, koska joku lopulta itkee, ja mun lapset on sentään jo 8 ja 10. Kyllä olin aivan uupunut tuossa vaiheessa ja meille meinasi tulla ero, ei siksi että mies olisi ollut itse niin uupunut vaan siksi että se suhtautui halveksuvasti mun hätääni. Olisin tarvinnut siltä haleja, ymmärrystä ja omien menojen minimointia."
Kuulostaa niin tutulta, että pieni herättää äidin lukuisia kertoja yössä ja isompaa ei enää päiväunet kiinnosta, plus että - vaikka ovat ihania - ei voi oikein hetkeksikään jättää kahdestaan konfliktien takia...
Tuo on ikävä, jos isä ei auta eikä osoita ymmärrystä. Pisti myös silmään omien menojen minimointi. Meillä isällä on ollut äkkiä mietittynä lasten ensimmäisten vuosien aikana kaksi kertaa oma meno illalla, jos ei lääkäri- tms. käyntejä virka-ajan ulkopuolella lasketa. Harrastukset ovat lasten kanssa leikkipuistoon meno, jne. En sano, että olisi ollut täydellistä tai että näin pitäisi olla kaikilla, mutta perhe on ollut selkeästi se prioriteetti pikkulasten aikana ja harrastukset on sovitettu sen mukaan. Lenkkeily hoituu lasten kanssa, kotona voi treenata omalla painollakin, jne.