Mikä oli isoäitisi ammatti?

Maatilan emäntä, toinen keskuksenhoitaja ja myöhemmin tehdastyöntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli prikaatin keittiöllä vastaava keittäjä ja toinen maatalon emäntä ja kotiäiti (12 lasta), miehensä oli agronomi.

 

        Emäntä nimitys kuuluu vain maatalon emännälle, miel. karjatilan emännälle, eli töihin osallistuvalle. Täällä moni sanoo maatalon emäntä 

       Se maatalo on tarpeeton siinä. Muut ovat sitten  mm.ravintolan emäntä, majatalon  emäntä, messuemäntä   jne.

Varmaan täsmennetään että on maatalon emäntä, koska muutenhan sitä voi tulkita miten haluaa nykyään. Emäntä sana ei ole yksiselitteinen nykykielessä.

Toinen oli menestynyt yrittäjä miesvaltaisella alalla ja monin tavoin muutenkin elämänvalinnoissaan ja aatteissaan "aikaansa edellä". Toinen oli nuorena piikana ja sitten myöhemmin suurperheen äiti ja maatilan emäntä ja ajatuksiltaan erittäin vanhoillinen ja konservatiivinen. Molemmista jo aika jättänyt.

Kotiäiti/mummonmökin korpimummo. Ei tietääkseni käynyt ikänään palkkatöissä vaan koko elinikäni eli vain leskenä metsän keskellä olleessa rintamamiestalossaan.

Minun toinen  isoäitini oli karjakko toinen maatalon emäntä (synnytti 14 lasta, joista 6 kuoli 1-3 kk ikäisenä).

Äitini äiti oli journalisti, isän äiti maatilan emäntä ja pyöritti maatilan yhteydessä leipomoa jonne teki myyntiin pullaa ja leipää.

Seminaarista valmistuneita kansakoulunopettajia oli molemmat ja pitkän opettajauran tekivät. 

Toinen oli terveyssisar eli jonkinsorttinen sairaanhoitajantapainen ilmeisesti. Toinen isoäiti oli tarjoilija. Molemmat jo kuolleet ajat sitten.

Toinen oli maatalon emäntä ja toinen porotaloudessa emäntä

Toinen oli maatilan emäntä, toinen oli joku konttorirotta, myöhemmin kotirouvana. 

Museon vartija

Keittäjä 

Toinen oli lampolan pitäjä ja sahalla töissä. Toinen oli maatilan emäntä ja taisi kans käydä sahalla töissä sen mitä kävi.

Isäni äiti oli Yhtyneillä Paperitehtailla konttorityössä avioitumiseensa asti. Tehtaanjohtaja Juuso Walden ei kuitenkaan hyväksynyt rouvia palkkatyössä, joten häiden jälkeen isoäiti jätti vasten tahtoaan työelämän ja oli kotirouvana.  Waldenin mukaan nainen, joka harjoittaa ammattiaan, ei ollut oikeutettu polvistumaan kirkossa vihkipallille ja naisten työskentely oli perhearvojen vastaista ja rapautti yhteiskunnan moraalia. Tämä käytäntö jatkui Valkeakoskella ainakin 60-luvun loppuun asti.

Äitini äiti oli myös kotirouvana, mutta toimi osa-aikaisesti miehensä hammaslääkärivastaanoton vastaanottovirkailijana. Palkkatöissä hänkään ei avioitumisensa jälkeen toiminut. 

Vierailija kirjoitti:

Maatilan emäntä 

Sama mulla, molemmat

Pukuompelija ja lastenhoitaja tai -ohjaaja, en tiedä mikä tutkinnon nimi tuohon aikaan oli. 

Aina kun katsottiin ompelijamummon kanssa telkkaria, hän kommentoi istuuko puku oikein ja onko leikkaus hyvä. 

Isän äiti kuoli nuorena, viimeisillään raskaana ollessaan, kun vaari pahoinpiteli hänet kuoliaaksi. Oli ison maatilan emäntä. Jäi neljä alle kouluikäistä pikkulasta.

Äidin äiti oli Helsingin Kaasutehtaalla töissä. Ankarilla talvìpakkasilla keräsi paljain käsin koksia ulkosalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäiti. Silloin mies pystyi elättämään koko perheensä ilman suurta ahdinkoa.

Ei sillä että kotiäitiys olisi paha asia, mutta moni nainen halusi jo tuolloin käydä töissä. Kyllähän mies olisi pystynyt elättämään, mutta naiset ovat myös halunneet tehdä jotain muutakin kuin olla kotona. 

Tuolloin? Milloin tuolloin? Täällä on eri ikäisiä ihmisiä, jolloin myös heidän isoäitinsä edustavat eri sukupolvia.

Maatalon emäntä. 

Kotiäiti, maatilan emäntä ja 5 lapsen äiti.

Meitä lapsenlapsia oli 6kpl. Lapsenlapsia yhteensä 11 ja lapsenlapsenlapsia 19... jne.

Kodinhoitaja ja myöhemmin malliompelija.