Mikä oli isoäitisi ammatti?

Molemmat isoäitini ovat syntyneet 30-luvulla ja edelleen elossa.

Toinen mummini oli siivooja, mutta hän oli myös monta vuotta kotona pienten lasten kanssa.

Toinen mummini oli jokin toimistotyöntekijä/sihteeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäiti. Silloin mies pystyi elättämään koko perheensä ilman suurta ahdinkoa.

Ei sillä että kotiäitiys olisi paha asia, mutta moni nainen halusi jo tuolloin käydä töissä. Kyllähän mies olisi pystynyt elättämään, mutta naiset ovat myös halunneet tehdä jotain muutakin kuin olla kotona. 

Jos puhutaan 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta, ei silloin ollut minkäänlaista päivähoitojärjestelmää. Vanhemmat sisarukset hoitivat nuorempia sisaruksia.

Malla rikkaammissa taloissa saattoi olla lapsenpiika, mutta ei sen takia, että emäntä olisi lähtenyt kodin ulkopuolelle töihin. Nimittäin, kotona oli riittämiin työnjohtotehtäviä ja ihan tekemistäkin talon emännälle: esim. pellavan istutus, liottaminen, loukutus, kehruu langaksi ja kutominen kankaaksi. Kaikki tehtiin käsin. Viljan tähk

Kysymys oli

Mikä on tai oli isoäitisi ammatti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maatalon emäntä. Oli lehmät ja viljapellot.

 

Montako viljapeltoa hänellä oli ja missä maakunnassa sijaitsivat? Kävikö hän vuoroviikoin tontilla häsläämässä hommia?

Joskus niitä omia peltoja on vieraassa kunnassa. Ei ole ongelma, ei siellä asua tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maatilalla mutta enimmäkseen kotiäiti. Vaikutti silti onnellisemmalta kuin oma äitini joka kulki tehtaassa töissä. Isoäiti hoiti enimäkseen meitä lapsiakin. Itse en pystyisi kuvittelemaan että olisin vain kotona lasten kanssa.

Kyllähän maatilalla kotiäitiys varmasti yksitoikkoisen tehdastyön ja päiväkotirallin voittaa. Pitää olla kiinnostava työ, että se on mukavampaa kuin maalla omalla tilalla ns. kotona oleminen. Maatilalla ja lasten kanssahan riittää aina tekemistä, ja myös harrastuksia itselle jos aikaa jää. 

Harrastuksia? Mummoni oli maatilan emäntänä sodan jälkeen pienitilalla. Harrastukset oli marjanpoiminta ja talvisin ns puhdetyöt eli

Hän koki hyväksi..Mun mummo ei, lähti tehtaaseen töihin ja oli ylpeä siitä, että sai omaa rahaa ja eläkkeen. Mummo koki aina olevansa paremmassa asemassa kuin maataloihin emännäksi menneet ikätoverinsa.. Muunnosta emännän osa oli huono, jatkuvaa työtä ilman palkkaa tilalla, jonka mies omisti.

Toinen koulukokki, toinen tarjoilija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi miettiä kadonneet ammatit mitä ei nykyään enää ole olemassa.  

Mummoni oli välittäjänä puhelinkeskusessa. Näitä ei enää ole 

Sentraalisantra

Oliko jossain yrityksessä vai The Lennättimessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Junaemäntä ( ei tarkoita kokki/keittäjä, konduktööri, myyjä).

 

No mikä ihme se oli? Oliko sillä ajanvaraus ja asiakkaita?

Mm.siivous kuului työhön.

Piika meni sitten isännän kanssa naimisiin. Myyjä toinen putiikissa.

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli prikaatin keittiöllä vastaava keittäjä ja toinen maatalon emäntä ja kotiäiti (12 lasta), miehensä oli agronomi.

 

        Emäntä nimitys kuuluu vain maatalon emännälle, miel. karjatilan emännälle, eli töihin osallistuvalle. Täällä moni sanoo maatalon emäntä 

       Se maatalo on tarpeeton siinä. Muut ovat sitten  mm.ravintolan emäntä, majatalon  emäntä, messuemäntä   jne.

Isän äiti oli varuskunnassa ompelijana. Äidin äiti taas teki vaikka mitä oli ompelija, siivooja, keittäjä ja tehdastyöntekijä ainakin. Ei sentään kaikkea samaan aikaan :D

Vastauksista huomaa hyvin miten eri-ikäisiä tyyppejä meitä täällä on. Ihan mielenkiintoista luettavaa. Meidän isovanhemmat ovat syntyneet monella eri vuosikymmenellä.

Toinen oli kirjanpitäjä tms ja toinen oli maatilan emäntä.

Mummuni (isän äiti) oli maatalon emäntä - tai oikeastaan isäntä, koska hoiti kaikki maataloon liittyvät päätökset ja työnjaot työväelle (vaari oli valtion virkamies). Ennen avioitumistaan mummuni emännöi samaista maatilaa koska hänen äitinsä oli kuollut nuorena.

Isoäiti (äidin äiti) oli isoisäni sihteeri ja kotiäiti (isoisäni oli valtion virkamies jonka toimisto oli kotona ja muuten kiersi maakuntaa). Ennen avioitumistaan isoäiti oli sihteeri eräässä yrityksessä.

Oli hammaslääkäri. Toimi kouluhammaslääkärinä kun olin alaluokillla. Taisi olla yli eläkeiän kun sai jatkaa viranhoitoaan kun taantuvaan pikkukuntaan ei ollut tunkua seuraajiksi. Jostain syystä minua hävetti olla vanhan kouluhammaslääkärin lapsenlapsi.

Toinen oli myyjä ja toinen siivooja. 1910-l syntyneitä.

Sihteeri

Emäntiä olivat molemmat. Ennen avioliittoa toinen oli sairaala-apulainen ja toinen karjakko. 

Nykytermistöllä varmaan hoitoapulainen/hoivatyöntekijä (ei hoitajan koulutusta). Toinen oli tehtaassa töissä.

Torpan asukki eli teki osan taksvärkkiä torppaa vastaan ja päiväläinen eli kävi tekemässä toisinaan päivän töitä talossa maksua vastaan (silloinen 0-soppari näköjään). Hoiti kotona myös lauman lapsia, hankki ja teki ruuat ym. Oli käynyt kiertokoulun, luki hyvin, mutta ei osannut kunnolla kirjoittaa. Hän oli syntynyt 1800-luvun loppuvuosina.

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli kirjanpitäjä tms ja toinen oli maatilan emäntä.

 

         Siis Emäntä ja Kirjanpitäjä