Mikä oli isoäitisi ammatti?

Isoäitini kävi pelkän kansakoulun ja meni kanslistin apulaiseksi sekä lähetiksi lakiasiaintoimistoon töihin 16- vuotiaana vuonna 1937. Hän yleni sittemmin konekirjoittajaksi ja sihteeriksi samassa lakitoimistossa (joka oli pari kertaa myyty ja vaihtanut nimeä), josta hän jäi eläkkeelle 47 työvuoden jälkeen. Kuusikymppisenä hän osasi tulkita lakia ja lakitekstiä paremmin kuin nuoret vastavalmistuneet varatuomarit pelkällä kansakoulun koulutuksella, mutta hyvin pitkällä käytännön kokemuksella.

Pientilan emäntä. Toimi jossain vaiheessa myös postinkantajana.

Toinen oli maatalon emäntä ja toinen siivooja.

Toinen oli titteliltään rouva ja toinen oli maatalon emäntä.

En muista että kumpikaan olisi käynyt töissä sinä aikana kun minä olen ollut olemassa. Olen syntynyt -82.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäiti. Silloin mies pystyi elättämään koko perheensä ilman suurta ahdinkoa.

Ei sillä että kotiäitiys olisi paha asia, mutta moni nainen halusi jo tuolloin käydä töissä. Kyllähän mies olisi pystynyt elättämään, mutta naiset ovat myös halunneet tehdä jotain muutakin kuin olla kotona. 

Kuka halusi, kuka ei. Koulutetut naiset olivat asia erikseen, mutta suurin osa naisista oli kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä eikä tehtaan liukuhihna tms olisi ollut mikään parannus kotiäitiyteen nähden. Ja kuka ne lapset olisi hoitanut? Varakkailla oli talouden- ja lastenhoitajat, mutta eihän tehdastyöläisillä olisi ollut sellaiseen varaa.

Toinen oli tarjoilija ja toinen maatilan emäntä

Ensiksi meijärikkö, sittemmin maatalon emäntä. Hyväpäinen nainen, monilahjakkuus.

Toinen oli R-kioskin myyjä ja toinen viittomakielen tulkki ja opettaja. 

En oikeasti tiedä, tiedän että kumpikin kävi töissä, jopa sota-aikana, mutten tiedä mitä tekivät. Ei oikeasti koskaan edes kiinnostanut. 

On emännöinyt tanssilavaa ja toista paikkaa, missä on pitänyt rakennuksesta huolta ja järjestellyt buffettimyynnit kyseisessä paikassa pidettyihin tilaisuuksiin, leipoi varmaan itse ne tarjottavatkin. Minun ollessa pieni hän oli kioskissa myyjänä.

Tietääkseni hän myi mustaa makkaraa Tammelan torilla 1800-luvun lopulla. Sen jälkeen 1906 alkaen kotiäitinä Nokialla.

Mun toinen isoäiti oli kansakoulun opettaja. Toinen isoäiti oli äkkirikastuneen perheen tytär, joka ei eläissään töissä käynyt, paitsi parikymppisenä pari vuotta isänsä konttorissa.

Emäntä

Vakooja

Isän äiti  Rauha maatilan emäntä, pappa Emil oli kotivävy. Äidin äiti Saima ennen avioliittoa oli tavannut jo Vilho  isoisäni, mutta oli Amerikassa 4v kotiapulaisena töissä, kunnes palasi Suomeen  Vilhon luokse ja avioituivat ja oli maatilan emäntä, Saima kuoli ennen syntymääni ja olin 2kk vanha kun Vilho kuoli.

Emäntiä molemmat.

Isänäiti jäi orvoksi hyvin nuorena. Veli myi kotitilan, mutta jätti pikkusiskon tilalle piiaksi / karjapaimeneksi. Piikana jatkoi avioliittoon asti. Hän jäi nuorena leskeksi ja työskenteli eläkkeeseen asti kunnalla ainakin siivoojana. Vaari sairasteli pitkään, joten olen ollut siinä käsityksessä, että kotiäitys jäi lyhyeksi.

Äidinäiti työskenteli käsittääkseni tehtaassa sen mitä viiden lapsen ja omien terveyshuoliensa välissä ehti. Hän jäi nuorena sairauseläkkeelle ja keskittyi sen jälkeen enemmän vapaaehtoistyöhön ja käsitöihin. 

Hauskana yksityiskohtana mainitsen, että molemmilla mummuillani oli työkaverina puolisoni täti. 

Toinen mummoni oli töissä sairaalan kukkakaupassa, muistan vielä elävästi se ihanan tuoksun toinen oli koulun keittäjänä. 

Vierailija kirjoitti:

Maatilan emäntä 

Samaten, molemmat mummit.