Mikä oli isoäitisi ammatti?

Vierailija kirjoitti:

Kodinhoitaja ja myöhemmin malliompelija. 

Niin, toinen oli töissä viinatehtaalla. 

Maatalon emäntä

Maatalon emäntä

Farmaseutti

Kirjanpitäjä omassa tilitoimistossa

1. Ensin diakonissa, ja lapsen synnyttyä kotiäiti ja maatalon emäntä.

2. Maatalon emäntä, sitten siivooja kaupungintalolla.

Junan lähettäjä. Myöhemmin varmaan ihan kotiäiti, ainakaan muuta en ole kuullut. 

Toinen oli piika, kuoli alle kolmekymppisenä ja jätti neljä pientä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäiti. Silloin mies pystyi elättämään koko perheensä ilman suurta ahdinkoa.

Ei sillä että kotiäitiys olisi paha asia, mutta moni nainen halusi jo tuolloin käydä töissä. Kyllähän mies olisi pystynyt elättämään, mutta naiset ovat myös halunneet tehdä jotain muutakin kuin olla kotona. 

Oma mummoni olisi halunnut töihin, mutta sota-aikana puutteellisesti hoidettu reuma aiheutti niin paljon tuskaa ja kipua koko loppuiän, että oli siks kotiäiti. Hienosti hoiti lapset ja kodin, mutta ei aina ole kyse halusta tai haluttomuudesta, tai laiskuudesta. On paljon eri syitä. Nuorena olisi halunnut myös opiskella mutta köyhyys esti sen.

Kotiäiti. Toki jotain toimistotöitä teki ennen lapsia, mutta ukilla oli sellainen ammatti, että joutuivat muuttamaan usein.

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli menestynyt yrittäjä miesvaltaisella alalla ja monin tavoin muutenkin elämänvalinnoissaan ja aatteissaan "aikaansa edellä". Toinen oli nuorena piikana ja sitten myöhemmin suurperheen äiti ja maatilan emäntä ja ajatuksiltaan erittäin vanhoillinen ja konservatiivinen. Molemmista jo aika jättänyt.

Ei kyllä aina mene noin suoraviivaisesti. Mun toinen isoäiti halusi olla kiihkeästi sivistynyt, vaikka oli "vain" maatilan emäntä, oli asunut osan lapsuuttaan pappilassa jollain ihmediilillä. Ja mun toinen isoäiti oli pikkutarkka meidän naispuolisten lastenlasten ammateista (mikä tahansa ei kelvannut) ja aviomiehistä (nhl-jääkiekkoilija oli hyvä, muut ei). Että pyrkimystä riitti moderniin elämään, vaikkei se oma elämä ollut niin modernia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiäiti. Silloin mies pystyi elättämään koko perheensä ilman suurta ahdinkoa.

Ei sillä että kotiäitiys olisi paha asia, mutta moni nainen halusi jo tuolloin käydä töissä. Kyllähän mies olisi pystynyt elättämään, mutta naiset ovat myös halunneet tehdä jotain muutakin kuin olla kotona. 

Oma mummoni olisi halunnut töihin, mutta sota-aikana puutteellisesti hoidettu reuma aiheutti niin paljon tuskaa ja kipua koko loppuiän, että oli siks kotiäiti. Hienosti hoiti lapset ja kodin, mutta ei aina ole kyse halusta tai haluttomuudesta, tai laiskuudesta. On paljon eri syitä. Nuorena olisi halunnut myös opiskella mutta köyhyys esti sen.

Moni nuori nainen halusi opiskella sota-aikaan, mutta ei päässyt jatko-opiskelemaan, koska se oli kallista. Mun isotäti suuttui niin paljon tästä perheelleen, että häippäisi Kanadaan, eikä vuosikausiin ilmoittanut kenellekään olemassaolostaan. Myöhemmin kyllä tuli käymään Suomessa siskojensa luona.

Toinen oli ensin piika, myöhemmin pientilan emäntä.

Toinen oli jonkinlainen lasten kotihoitaja.

Pientilallinen. Kannakselta

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli pankissa töissä, toinen vuorotellen maatalon emäntänä, kotitalousopettajana ja Saarioisen tehtaalla.

Asuiko Valkeakoskella? Siellä ainakin oli tehdas ja Saarioisten tätejä.

Vierailija kirjoitti:

Voimistelunopettaja

Oliko sutjakka? Vai hakkasiko vaan tamburiinia?

Vierailija kirjoitti:

Toinen oli maatilan emäntä, toinen noita.

Ei ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maatilalla mutta enimmäkseen kotiäiti. Vaikutti silti onnellisemmalta kuin oma äitini joka kulki tehtaassa töissä. Isoäiti hoiti enimäkseen meitä lapsiakin. Itse en pystyisi kuvittelemaan että olisin vain kotona lasten kanssa.

Kyllähän maatilalla kotiäitiys varmasti yksitoikkoisen tehdastyön ja päiväkotirallin voittaa. Pitää olla kiinnostava työ, että se on mukavampaa kuin maalla omalla tilalla ns. kotona oleminen. Maatilalla ja lasten kanssahan riittää aina tekemistä, ja myös harrastuksia itselle jos aikaa jää. 

Harrastuksia? Mummoni oli maatilan emäntänä sodan jälkeen pienitilalla. Harrastukset oli marjanpoiminta ja talvisin ns puhdetyöt eli sukkien kudonta, paikkaus ja muut käsityöt. Ei kysytty onko "neuloosia"   . Pakko oli neuloa miehelle ja 7 lapselle

Aika ruusunpunaise

Isoisän harrastus oli kantaa puita sisälle, lämmittää takat ja uunit, ja kantaa läskiämpäriä ulos. Isoäidin harrastus oli marjapensaat ja pyykinpesu hyvin alkeellisissa olosuhteissa saunalla.

Vierailija kirjoitti:

Oopperalaulaja ja laulunopettaja.

Vau.

Vierailija kirjoitti:

Toinen isoäitini oli kassanhoitaja eräässä isossa yrityksessä, kunnes meni naimisiin ja joutui jättämään työpaikkansa, koska yrityksessä ei pidetty rouvia töissä. Uskomatonta nykyaikana, mutta ilmeisesti tavallista 1930-luvulla.

Voi kunpa näin olisi vieläkin. En ole avioliitossa, niin minkä uranousun olisinkaan voinut tehdä, kun muiden duunit olisi vapautuneet minulle.

Kiinnostava kysely, vastauksista huomaa miten lyhyt aika siitä on kun suomi on siirtynyt maatalousyhteiskunnasta nykyiseen kaupungistuneeseen digiaikaan. Mitäköhän meidän lapsenlapset meistä kertoisi...

Täällä molemmat isoäidit pienien maatilojen emäntiä.