Isä ei suostu ymmärtämään autistilastaan

Onhan se kova paikka jos lapsesta tuleekin junia kuvaava keräilijä. Asunto täynnä pakkomielteen kohteita. Valvoo vaikka monta päivää kunhan saa riittävästi junia valokuvata. Sitten romahtaa ja nukkuu päivän putkeen.

Naisen logiikalla tässä ei-autisti isästä siis tulisi tulla kuin autisti?

Asperger = autismin kirjon häiriö = "nepsy"

Lapsuusiän autismi = lapsuuden autismi = autisti

Asperger ei ole autisti!

Vanhemman tulee nähdä lapsi ja kasvattaa lasta, diagnoosi huomioiden. Diagnoosi ei ole ensisijainen, vaan lapsi persoonana, omine vahvuuksineen, kiinnostuksen kohteineen ja kehittämiskohteineen.

Diagnoosia ei saa käyttää tekosyynä. Asperger = autisminkirjon häiriö on tila, jota tulee ymmärtää, mutta josta tulee kuntoutua mahdollisimman itsenäiseen elämään. Autismi taas on tila, josta ei kuntouduta itsenäiseen elämään, ja joka sanelee erittäin paljon, miten eletään. 

Autisminkirjon häiriöt ovat erittäin periytyviä!!!

"Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso."

Allekirjoitan tämän. Etenkin asperger-diagnooseista iso osa ei pidä paikkaansa. Se on erittäin helppo havaita, kun itsellä on asperger ja omalla lapsella on asperger. Nykyään diagnooseja haetaan yksityiseltä ilman perusteellisia tutkimuksia. Harvalla tosin edes olisi varaa maksaa yksityispuolella vuosien seurantaa, mikä luotettavaan diagnoosiin vaaditaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Täytyy myöntää, että tässä on totuuden siemen. Tyttäreni sai aikuisena autismin kirjon diagnoosin ja adhd:n diagnoosin. Ennen diagnooseja hän sentään vielä yritti, mutta diagnoosien jälkeen hän muka antoi itselleen luvan luovuttaa ja siirtyä yhteiskunnan elätiksi. Ei minua hänen ja lievä adhd-oireilu koskaan häirinnyt, vaan se, että oli luonteeltaan niin saamaton ja valmis menemään sieltä mistä aita on matalin. Kaikenlaista tukimuotoa kokeiltiin, mutta se kaatui siihen että hän on niin saamaton. Nyt kun sai

Samalla tavalla saadaan ihmiset sairaiksi jos lätkäistään niille diagnoosi.

Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso.

Myös diagnosoimatta jättäminen on virhediagnoosi. Ja jos vaikkapa Itä-Suomessa on enemmän nepsyjä niin sitten siellä on. 

Se on myös virhe, että diagnooseja puretaan, kun oireet helpottuvat. Se neuroepätyypillisyys ei ole poistunut vaan paremmassa elämäntilanteessa tai oikealla hoidolla nepsy on siirtynyt spektrillä eri kohtaan. Ja on riski siirtyä myöhemmin uudelleen pahempaan paikkaan, jos hormonitoiminta muuttuu, elämäntilanne tulee raskaaksi, tapahtuu trauma jne.

Ruotsi hoitaa paremmin ADHD-potilaat. Pitääkö taas vaeltaa Ruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Asperger = autismin kirjon häiriö = "nepsy"

Lapsuusiän autismi = lapsuuden autismi = autisti

Asperger ei ole autisti!

Vanhemman tulee nähdä lapsi ja kasvattaa lasta, diagnoosi huomioiden. Diagnoosi ei ole ensisijainen, vaan lapsi persoonana, omine vahvuuksineen, kiinnostuksen kohteineen ja kehittämiskohteineen.

Diagnoosia ei saa käyttää tekosyynä. Asperger = autisminkirjon häiriö on tila, jota tulee ymmärtää, mutta josta tulee kuntoutua mahdollisimman itsenäiseen elämään. Autismi taas on tila, josta ei kuntouduta itsenäiseen elämään, ja joka sanelee erittäin paljon, miten eletään. 

Autisminkirjon häiriöt ovat erittäin periytyviä!!!

Mitäs tämä nyt on? Asperger on nykyään autismidiagnoosi. Autismi on spektri. Ja 30-40 % on samalla myös ADHD. Heistä ei ulkopuolinen välttämättä tajua mitään, etenkään naisista.

Vierailija kirjoitti:

"Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso."

Allekirjoitan tämän. Etenkin asperger-diagnooseista iso osa ei pidä paikkaansa. Se on erittäin helppo havaita, kun itsellä on asperger ja omalla lapsella on asperger. Nykyään diagnooseja haetaan yksityiseltä ilman perusteellisia tutkimuksia. Harvalla tosin edes olisi varaa maksaa yksityispuolella vuosien seurantaa, mikä luotettavaan diagnoosiin vaaditaan.

Millä natsoilla väität toisten ihmisten diagnooseja virhediagnooseiksi? Vai puhutko omastasi ja lapsesi virhediagnoosista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä isä ymmärtää, mutta ei halua kasvattaa lastaan autisti-identiteettiin, mistä voi olla haittaa tulevaisuudessa.

Täytyy myöntää, että tässä on totuuden siemen. Tyttäreni sai aikuisena autismin kirjon diagnoosin ja adhd:n diagnoosin. Ennen diagnooseja hän sentään vielä yritti, mutta diagnoosien jälkeen hän muka antoi itselleen luvan luovuttaa ja siirtyä yhteiskunnan elätiksi. Ei minua hänen ja lievä adhd-oireilu koskaan häirinnyt, vaan se, että oli luonteeltaan niin saamaton ja valmis menemään sieltä mistä aita on matalin. Kaikenlaista tukimuotoa kokeiltiin, mutta se kaatui siihen että hän on niin saamaton. Nyt kun sa

Samalla tavalla saadaan ihmiset sairaiksi jos lätkäistään niille diagnoosi.

Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso.

Ei ole autisminkirjon diagnoosien osalta tuollaista. Pohjois-Karjalassa oli suhteettoman paljon ADHD-diagnooseja, mutta autismiin tää ei liity mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isällä on vielä shokki eli kieltovaihe päällä. Autisminkirjon diagnoosi on iso asia ja se vaikuttaa suuresti lapsen ja teidän elämään - muuttaa sitä erilaiseksi. Lapsen ja teidän perhe-elämän kannalta kuitenkin asiaan on aika saada muutos ja teidän tulisi mennä sopetumisvalmennuskurssille. Kannattaisi, ehkä houkutella mies mukaan sillä ajatuksella, että saisitte myös hetken omaakin aikaa ja ainakin vaikka hotellin aamupalat. Sitten toivotaan, että mies löytäisi sieltä samalla vertaistukea ja oppisi hyväksymään tilanteen ja lapsensa, mitä ei tällä hetkellä vielä kykene tekemään. 

Ehkä voit miehelle puhua, että on olemassa erilaisia aivojen häiriöitä, mitkä eivät näy ulospäin, mutta näkyvät käytöksessä. Teidän lapsenne on varmasti ihana ja upea sellaisena kuin on, mutta hänen kanssaan ei päde ns. tavalliset kasvatuskeinot, vaan joudutte opettelemaan uuden tavan

Suurinta osaa lievällä autismilla eli aspergerilla diagnosoiduista ei maallikko erota mitenkään tavallisesta ihmisestä. Tai ei ainakaan sellaisesta ihmisestä joka perinteisesti on ymmärretty tavalliseksi. Nepsybuumin myötä tavallisuuden määritelmä on ainakin monien silmissa kutistunut todella paljon...

 

Tällaiseen lapseen toimivat aivan normaalit kasvatuskeinot. Ei siis tarvitse esimerkiksi pidättäytyä komentamasta tai rankaisemasta lasta niin kuin tuolla aiemmin ketjussa väitettiin.

Miksi jakelet neuvoja, kun et selvästikään tiedä asiasta mitään?

Jos rankaisee autistilasta siksi, kun tämä ei kykene olemaan samanlainen kuin neurotyypillinen lapsi, niin tekee aivan valtavan virheen. 

Vierailija kirjoitti:

Asperger = autismin kirjon häiriö = "nepsy"

Lapsuusiän autismi = lapsuuden autismi = autisti

Asperger ei ole autisti!

Vanhemman tulee nähdä lapsi ja kasvattaa lasta, diagnoosi huomioiden. Diagnoosi ei ole ensisijainen, vaan lapsi persoonana, omine vahvuuksineen, kiinnostuksen kohteineen ja kehittämiskohteineen.

Diagnoosia ei saa käyttää tekosyynä. Asperger = autisminkirjon häiriö on tila, jota tulee ymmärtää, mutta josta tulee kuntoutua mahdollisimman itsenäiseen elämään. Autismi taas on tila, josta ei kuntouduta itsenäiseen elämään, ja joka sanelee erittäin paljon, miten eletään. 

Autisminkirjon häiriöt ovat erittäin periytyviä!!!

Kaikki autismin kirjolla olevat on tietenkin autisteja, myös se entinen asperger. Ymmärrän, että tämä on hämäävää, kun ennen vain niitä toisia autisteja kutsuttiin autisteiksi. 

Ei aspergerista voi kuntoutua. Sen kanssa vaan voi oppia elämään niin että pärjää - tähän tarvitaan yleensä sitä joustoa ja sopeutuksia koulusta ja työpaikalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso."

Allekirjoitan tämän. Etenkin asperger-diagnooseista iso osa ei pidä paikkaansa. Se on erittäin helppo havaita, kun itsellä on asperger ja omalla lapsella on asperger. Nykyään diagnooseja haetaan yksityiseltä ilman perusteellisia tutkimuksia. Harvalla tosin edes olisi varaa maksaa yksityispuolella vuosien seurantaa, mikä luotettavaan diagnoosiin vaaditaan.

Millä natsoilla väität toisten ihmisten diagnooseja virhediagnooseiksi? Vai puhutko omastasi ja lapsesi virhediagnoosista?

Nyt on muotia kyseenalaistaa toisten nepsy-diagnoosit. Näköjään tätä muotia haksahtaa seuraamaan jokunen autisti itsekin. Varmaan puuttuu ymmärrys siitä, ettei kaikkien autismi ilmene juuri sanalla tavoin kuin oma tai oman lapsen autismi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso."

Allekirjoitan tämän. Etenkin asperger-diagnooseista iso osa ei pidä paikkaansa. Se on erittäin helppo havaita, kun itsellä on asperger ja omalla lapsella on asperger. Nykyään diagnooseja haetaan yksityiseltä ilman perusteellisia tutkimuksia. Harvalla tosin edes olisi varaa maksaa yksityispuolella vuosien seurantaa, mikä luotettavaan diagnoosiin vaaditaan.

Millä natsoilla väität toisten ihmisten diagnooseja virhediagnooseiksi? Vai puhutko omastasi ja lapsesi virhediagnoosista?

Noita diagnooseja himoitaan niin kovasti, että se on äärimmäinen loukkaus jos joku kyseenalaistaa toisen diagnoosin. Ihmisen maailma romuttuu jos häneltä otetaan nepsyn status pois.

Tästä syystä monet sosiaalisesti aremmat lääkäritkään eivät uskalla olla myöntämättä diagnoosia esimerkiksi kun "leijonaemo" sellaista lapselleen vaatii.

"Aspergerin oireyhtymä diagnoosina poistuu uuden ICD-11 tautiluokitusjärjestelmän myötä. Henkilöt, jotka aikaisemmin olisivat saaneet Asperger-diagnoosin saavat jatkossa autismikirjon häiriö -diagnoosin."

Yllämainittu lainaus on autismiliiton sivuilta. Edes autismiliitto ei väitä, että asperger olisi autismi. Asperger on autisminkirjon häiriö. 

Autisminkirjon häiriö ei ole sama asia kuin autismi. Autismi on yksi häiriö monista autisminkirjon häiriöistä. Autisminkirjon häiriö on yläkäsite, jonka alla on eri diagnooseja.

Vertaa: skitsofrenia on psykoosi. Kaikki psykoosit eivät ole skitsofreniaa. Jos joku sanoo, että hän sairastaa psykoosia, et voi väittää, että hän on skitsofreenikko. Samalla tavalla, että voi sanoa, että henkilö, jolla on autisminkirjon häiriö, on autismi. 

"Millä natsoilla väität toisten ihmisten diagnooseja virhediagnooseiksi? Vai puhutko omastasi ja lapsesi virhediagnoosista?"

Autisminkirjon ihminen tunnistaa toisen autisminkirjon ihmisen. Esim. lievään autismiin kuuluu aina aistiylihekkyydet. Kun olet kärsinyt niistä, tiedät kyllä, jos toinen ei niistä kärsi. Ei ole olemassa lievästi autistisia ilman aistiyliherkkyyksiä. Kun naama on täynnä lävistyksiä, tiedät, että henkilö ei ole aistiherkkyyksiä nähnytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nepsydiagnosoitujen osuuksissa on valtavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä mikä kertoo siitä, että virhediagnoosien määrä on hyvin iso."

Allekirjoitan tämän. Etenkin asperger-diagnooseista iso osa ei pidä paikkaansa. Se on erittäin helppo havaita, kun itsellä on asperger ja omalla lapsella on asperger. Nykyään diagnooseja haetaan yksityiseltä ilman perusteellisia tutkimuksia. Harvalla tosin edes olisi varaa maksaa yksityispuolella vuosien seurantaa, mikä luotettavaan diagnoosiin vaaditaan.

Millä natsoilla väität toisten ihmisten diagnooseja virhediagnooseiksi? Vai puhutko omastasi ja lapsesi virhediagnoosista?

Noita diagnooseja himoitaan niin kovasti, että se on äärimmäinen loukkaus jos joku kyseenalaistaa toisen diagnoosin. Ihmisen maailma romuttuu jos häneltä otetaan nepsyn status pois.

Tästä syystä monet sosiaalisesti aremmat lääkäritkään eivät uskalla olla myöntämättä diagnoosia esimerkiksi kun "leijonaemo" sellaista lapselleen vaatii.

Aivan täyttä puppua, josta käy ilmi, ettet oikeasti tiedä mitään. 

Lääkärit ei todellakaan myönnä diagnooseja minkään vanhemman vaatimusten pohjalta 🤣. Päinvastoin itseasiassa, musta näyttää siltä, että lääkärit on paljon varovaisempia ja vastahakoisempia asettamaan diagnoosia edes täysin selville tapauksille, jos vanhempi erehtyy mainitsemaan lääkärille tietävänsä lapsensa olevan autismin kirjolla. Muutenkin autismin kirjon diagnoosin asettamisessa lapsille ollaan suorastaan yli varovaisia, pelätään sen olevan leimaava ja muuta hölmöä. 

"Suurinta osaa lievällä autismilla eli aspergerilla diagnosoiduista ei maallikko erota mitenkään tavallisesta ihmisestä. Tai ei ainakaan sellaisesta ihmisestä joka perinteisesti on ymmärretty tavalliseksi. Nepsybuumin myötä tavallisuuden määritelmä on ainakin monien silmissa kutistunut todella paljon..."

Jotta henkilölle voidaan diagnosoida autisminkirjon häiriö, tulee oireiden olla voimakkaat siten, että niistä aiheutuu haittaa joko ammatillisessa tai sosiaalisessa suoriutumisessa. 

Jos oireita ei näy, niitä ei ole. Valtaosalla ihmisistä on lieviä piirteitä nepsy-oireista. Diagnoosia ei kuitenkaan saa asettaa ennen kuin oireita on niin paljon tai niin voimakkaina, että niistä aiheutuu pitkäaikaista ammatillista tai sosiaalista haittaa. Vuosien seuranta on välttämätön, jotta varmistetaan oireiden pysyvyys.

Vierailija kirjoitti:

"Aspergerin oireyhtymä diagnoosina poistuu uuden ICD-11 tautiluokitusjärjestelmän myötä. Henkilöt, jotka aikaisemmin olisivat saaneet Asperger-diagnoosin saavat jatkossa autismikirjon häiriö -diagnoosin."

Yllämainittu lainaus on autismiliiton sivuilta. Edes autismiliitto ei väitä, että asperger olisi autismi. Asperger on autisminkirjon häiriö. 

Autisminkirjon häiriö ei ole sama asia kuin autismi. Autismi on yksi häiriö monista autisminkirjon häiriöistä. Autisminkirjon häiriö on yläkäsite, jonka alla on eri diagnooseja.

Vertaa: skitsofrenia on psykoosi. Kaikki psykoosit eivät ole skitsofreniaa. Jos joku sanoo, että hän sairastaa psykoosia, et voi väittää, että hän on skitsofreenikko. Samalla tavalla, että voi sanoa, että henkilö, jolla on autisminkirjon häiriö, on autismi. 

Et sä voi sitä tosiasiaa enää muuttaa, että aspergereja kutsutaan nykyään autisteiksi. Ei kukaan jaksa käyttää jatkuvasti termiä autismin kirjolainen, joten puhutaan autisteista. 

"Lääkärit ei todellakaan myönnä diagnooseja minkään vanhemman vaatimusten pohjalta 🤣. Päinvastoin itseasiassa, musta näyttää siltä, että lääkärit on paljon varovaisempia ja vastahakoisempia asettamaan diagnoosia edes täysin selville tapauksille, jos vanhempi erehtyy mainitsemaan lääkärille tietävänsä lapsensa olevan autismin kirjolla. Muutenkin autismin kirjon diagnoosin asettamisessa lapsille ollaan suorastaan yli varovaisia, pelätään sen olevan leimaava ja muuta hölmöä."

Yksityispuolelta diagnooseja saa rahalla. Esim. asperger-diagnooseja on saatettu antaa jo yhden lääkärikäynnin perusteella ilman moniammatillista arviota, läheisten haastatteluja, neuropsykologisia tutkimuksia ja vuosien seurantaa. 

Julkisen puolen diagnoosit ovat paljon luotettavammat. Julkisella puolella seuranta-aika on kokemukseni mukaan 2-3 vuotta lapsuusiän autismin kohdalla ja vähintään 5 vuotta asperger-diagnoosin kohdalla. Lisäksi diagnoosi tehdään moniammatillisesti sisältäen lääkärin, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän, psykologin ja toimintaterapeutin toistuvat arviota.  

"Et sä voi sitä tosiasiaa enää muuttaa, että aspergereja kutsutaan nykyään autisteiksi. Ei kukaan jaksa käyttää jatkuvasti termiä autismin kirjolainen, joten puhutaan autisteista."

En voi muuttaa, mutta on se silti loukkaavaa. Itselläni on asperger, enkä halua olla autisti. Minulla on autistinen lapsi, joten tiedän, mitä autismi tarkoittaa. Toivoisin, että ihmiset eivät kohtelisi autisminkirjon henkilöitä näin oman laiskuutensa vuoksi. Jos et jaksa sanoa autisminkirjon häiriö, niin puhu asioista, joista jaksat puhua niiden oikeilla nimillä. Kiitos.  

Vierailija kirjoitti:

"Et sä voi sitä tosiasiaa enää muuttaa, että aspergereja kutsutaan nykyään autisteiksi. Ei kukaan jaksa käyttää jatkuvasti termiä autismin kirjolainen, joten puhutaan autisteista."

En voi muuttaa, mutta on se silti loukkaavaa. Itselläni on asperger, enkä halua olla autisti. Minulla on autistinen lapsi, joten tiedän, mitä autismi tarkoittaa. Toivoisin, että ihmiset eivät kohtelisi autisminkirjon henkilöitä näin oman laiskuutensa vuoksi. Jos et jaksa sanoa autisminkirjon häiriö, niin puhu asioista, joista jaksat puhua niiden oikeilla nimillä. Kiitos.  

Sä oot vaan itse takertunut sanan vanhaan merkitykseen. Nykyään autisti ei tarkoita pelkästään sitä, mitä se on ennen tarkoittanut, vaan nykyään se tarkoittaa myös meitä aspergereja. Ei se ole niin, että autismin kirjon häiriöläinen on oikea nimi mulle aspergerina, ja autisti ei, vaan kyllä se autisti vaan nykyään tarkoittaa myös mua. Englanninkielisessä maailmassa tää on jo ihan itsestäänselvää kaikille, Suomessa tullaan vähän perässä, kun eihän se tautiluokituskaan oo täällä vielä virallisesti vaihtunut, vaan asperger-diagnooseja asetetaan yhä.

Mulla on ihan täysi oikeus aspergerina puhua itsestäni autistina. 

"Sä oot vaan itse takertunut sanan vanhaan merkitykseen. Nykyään autisti ei tarkoita pelkästään sitä, mitä se on ennen tarkoittanut, vaan nykyään se tarkoittaa myös meitä aspergereja. Ei se ole niin, että autismin kirjon häiriöläinen on oikea nimi mulle aspergerina, ja autisti ei, vaan kyllä se autisti vaan nykyään tarkoittaa myös mua. Englanninkielisessä maailmassa tää on jo ihan itsestäänselvää kaikille, Suomessa tullaan vähän perässä, kun eihän se tautiluokituskaan oo täällä vielä virallisesti vaihtunut, vaan asperger-diagnooseja asetetaan yhä.

Mulla on ihan täysi oikeus aspergerina puhua itsestäni autistina."

Kysypä joltakin lääkäriltä tätä. Autismi on edelleen oma diagnoosinsa. Tämä on myös autismiliiton kanta. Autisminkirjon häiriö on laajempi asia kuin autismi. Tämä asia ei tule koskaan muuttumaan, vaikka sinä kuinka sekottaisit käsitteet. 

Lääketiede määrittää käsitteet lääketieteellisin perustein, ei mitkään wannabe-autistit.

Se, että aspergerina haluaa olla autisti, kertoo vain siitä, että ei tiedä, mitä autisti tarkoittaa.