Lasuissa pelottavinta on se, että ei voi tietää mitkä kaikki asiat ovat lasun paikka
Periaatteessa melkein mistä tahansa voi joutua vaikeuksiin.
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
"Totta kai on. Poistetaan lasut käytöstä ja huolehditaan muutenkin, että sosiaalityö on vain niitä perheitä varten joissa on jotain oikeasti pahasti vialla (esim. vanhemmat rappioalkoholisteja tai narkkareita).
Nykyinen järjestelmä missä lastensuojelu puuttuu kaikkeen on 2000-luvun luomus, eli kyseessä olisi vain paluu vanhaan."
Eli asioihin puututaan vasta kun asiat ovat todella huonosti? Kenties vasta kun on liian myöhäistä? Mitään ennaltaehkäisyä esim. päihdeongelmaan ei tehdä?
Väitätkö oikeasti, että esimerkiksi 20 vuotta sitten ongelmiin ei haettu apua ajoissa tai ennaltaehkäisty päihdeongelmia?
Siihen aikaan apua oli paljon paremmin tarjolla kuin nykyisin, kun resurssit eivät vielä menneet siihen, että lastensuojelu valvoo tavallisia perheitä. Ja ennen kaikkea silloin ihmiset uskalsivat hakea apua vaikkapa terveyskeskuksesta, kun sen saattoi tehdä ilman pelkoa lasusta.
Ilmiantoyhteiskunnassa ihmiset pelkäävät ja käpertyvät kuoreensa. Juuri niin on tapahtunut Suomessa viime vuosikymmeninä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali vanhempi kyllä osaa huolehtia lapsestaan ilman lastensuojelua.
Totta kai osaa. Mutta kyse on siitä mihin järjestelmä hänet pakottaa. Joskus 90-luvulla ei edes ollut mitään lasuja ja homma toimi silti hyvin.
2000-luvulla sosiaalitantat keksivät viimein, miten saavuttaa orgasmi.
Lastensuojelulaki tuli voimaan Suomessa vuonna 1936. Tätä lakia kutsuttiin usein huostaanottolaiksi, koska huostaanotto oli tuolloin yleisin lastensuojelun keino.
Lastensuojelulain taustalla oli halu turvata lasten hyvinvointi ja puuttua tilanteisiin, joissa lapsen kasvuympäristö ei ollut turvallinen tai kasvatusta laiminlyötiin. Ensimmäinen lastensuojelulaki sisälsi hyviä periaatteita lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista, mutta se
Ei ole olemassa tilannetta, missä lapsen voisi erottaa äidistä rikkomatta lapsen ja äidin ihmisoikeuksia ja universaaleja oikeuksia vastaan. Näin toimitaan eläinten kohdalla (ja se on niitäkin kohtaan väärin). Mikään määrä saivartelua ja lakisössötystä ei muuta tätä. Eikä se, että tätä julmuutta oltaisiin harjoitettu ihmiskunnan aamunkoitosta asti. Se on yksiselitteisesti väärin ihan millä tahansa tavalla ja tasolla perusteltuna.
Ainoan poikkeuksen tilanteeseen luo se, jos nainen on r aiskattu tai tiineytetty vastoin tahtoaan, jolloin hänellä on oikeus luopua lapsesta joko päästämällä tämä hengiltä tai hylkäämällä tämä (joka käytönnössä johtaisi huostaamiseen). Tällaisessa keississä miehen "huoltajuus" ja lapsen pakottaminen tämän huoltajuuteen on jälleen universaali rikos.
Ihminen on kerta kaikkiaan typerä ja julma apina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali vanhempi kyllä osaa huolehtia lapsestaan ilman lastensuojelua.
Totta kai osaa. Mutta kyse on siitä mihin järjestelmä hänet pakottaa. Joskus 90-luvulla ei edes ollut mitään lasuja ja homma toimi silti hyvin.
2000-luvulla sosiaalitantat keksivät viimein, miten saavuttaa orgasmi.
Lastensuojelulaki tuli voimaan Suomessa vuonna 1936. Tätä lakia kutsuttiin usein huostaanottolaiksi, koska huostaanotto oli tuolloin yleisin lastensuojelun keino.
Lastensuojelulain taustalla oli halu turvata lasten hyvinvointi ja puuttua tilanteisiin, joissa lapsen kasvuympäristö ei ollut turvallinen tai kasvatusta laiminlyötiin. Ensimmäinen lastensuojelulaki sisälsi hyviä periaatte
Lisäksi on huomionarvoista, että toisten naisten hoivavaisto ja empatia toisten lapsia kohtaan on primitiivinen vaisto. Se vertautuu miehen himoon nuorta naista kohtaan. Eli käytännössä tällaisen lapsikaappausjärjestelmän ylläpitäminen on käytännössä sama, kuin valtiossa toimisi järjestelmä, joka r aiskaa nuoria naisia tietyillä lakisääteisillä verukkeilla.
On brutalistista vääryyttä, ja sitten on kieroa pahuutta. Lasu on jälkimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Sitte kuitenkaan sitä apua ei anneta tarpeeksi sellaisille lapsille, joiden elämä on päättynyt vanhempien käsissä. Kiusataan sitten joitain uupuneita äitejä mieluummin.
No he on olleet *yhteistyökykyisiä*. Piirrelleet kuuliaisesti voimavarakarttoja soziaalitantan käskystä sotkuisessa kodissa. Sitten eräänä päivänä se lapsi mopattiin hengiltä. Moppia ei koskaan käytetty siivoukseen, vaikka syytä olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ei pääosa lasuista tehdä siksi, että niillä olisi joku päämäärä. Viranomaiset tekee niitä, koska näin on pakko tehdä. Niitä tekemällä pääsee vastuusta, eikä joudu itse vaikeuksiin.
Lainsäädännöllä on luotu lasuteollisuus.
Tämäkin on totta. Minä tuossa juuri kerroin omasta lapsesta tehdystä lasusta, joka oli minusta vain oikein ja hyvä juttu.
Mutta ammattilaisena joudun valitettavasti tekemään myös niitä "ei tästä seuraa muuta kuin vaivaa ja joskus luottamusrikko" -lasuja. Tällainen on esim. ilmoitus joka pitää tehdä aina kun lapsi on joutunut rikoksen uhriksi, vaikka rikos olisi sen luonteinen ettei mitään jatkumisen/uusimisen vaaraa ole (tyyliin joku satunnainen ohikulkija lyönyt tai ahdistellut lomamatkalla ruokakaupassa kolme vuotta sitten). Laki velvoittaa tekemään ilmoituksen poliisille, ja poliisin ja lastensuojelun ohje aina myös lasun. Järjetöntä.
voi voi, se on ikävää miettiä sitä jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsestani on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta eihän se tarkoittanut että olisi jouduttu siksi _vaikeuksiin_. Vaan että itse asiassa olimme jo vaikeuksissa ja meiltä kysyttiin että tarvitaanko perheiden sosiaalipalveluista jotain apua. Ei tarvittu, koska oltiin jo itse hankittu (psykiatrista) apua, mutta ei minua se haitannut että kysyivät.
Ja minusta oli ihan luottamusta herättävää tietää, että jos itse en olisi huomannut tai tunnistanut lapseni tilannetta ja/tai jaksanut tai osannut hakea apua, joku muu aikuinen lapseni elämässä olisi tunnistanut hädän, ja lastensuojelu olisi tarvittaessa huolehtinut että lapsi/perhe saa apua.
Tiedätkö siis, miltä tuntuu kun vanhempi luottamuksella purkaa omaa oloaan psykologille, joka tekee selän takana lasun ja rikkoo luottamussuhteen? Tai tiedätkö, miltä tuntuu kun vanhempi luottamuksella purkaa oloaan lääkärille todeten huolehtivansa lapsistaan, ja lääkäri silti tekee lasun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali vanhempi kyllä osaa huolehtia lapsestaan ilman lastensuojelua.
Olen täysin normaali, ja hoidan työkseni "epänormaalien" asioita. Lasut lähtivät paukkumaan elämänhallintansa eron myötä menettäneen tyypin jälkeen, jonka omat lapset olivat Lasun asiakkaina siinä vaiheessa olleet 6 vuotta. Tämä "äiti" silti ryyppäsi aamusta iltaan, jätti lapset ruoatta, niin että pyrkivät usealle naapurille syömään, hengaili kulmiksien kanssa, ja joutui tappeluihin ym. Ja silti työskenteli kaupungin lastenhoitajana sijaisena. Tämä tyyppi oli naapuri, ja lapsensa väkivaltaisia sekä narkomaaneja.
Lisään että tämä henkilö alkoi lasuttamaan meitä. Sai lopulta häädön, ja yksi aikuisista lapsistaan kuolikin huumeisiin hiljattain.
Mutta osasi kertoa sellaiset tarinat, mistä lähti koneisto meitä kohtaan pyörimään. Eli valehteli sossuille sekä häkeen ummet lammet päissään. Kävipä poliisitkin toteamassa että kaikki ok meillä.
Vierailija kirjoitti:
voi voi, se on ikävää miettiä sitä jälkikäteen.
Jos on mennyt tekemään lapsia niin järjestelmän pihdeistä voi vapautua vain kolmella tavalla:
1) muuttaa ulkomaille
2) antaa lapset vapaaehtoisesti huostaanottoon
tai
3) antaa lapset adoptioon jolloin adoptioperhe on se joka joutuu pelkäämään lasuja.
Kaikki se joka aiheuttaa lapselle vaaran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitte kuitenkaan sitä apua ei anneta tarpeeksi sellaisille lapsille, joiden elämä on päättynyt vanhempien käsissä. Kiusataan sitten joitain uupuneita äitejä mieluummin.
No he on olleet *yhteistyökykyisiä*. Piirrelleet kuuliaisesti voimavarakarttoja soziaalitantan käskystä sotkuisessa kodissa. Sitten eräänä päivänä se lapsi mopattiin hengiltä. Moppia ei koskaan käytetty siivoukseen, vaikka syytä olisi ollut.
Lasun toimintamalleja on turha edes arvostella, sillä koko järjestelmän olemassaolo on perusteeton.
Mutta sivuhuomiona todettakoon, että juurikin väkivaltaisimmissa perhesurmakeisseissä raaimpia tekoja tehneet ovat olleet niitä, jotka asiantuntijan mukaan ryhmätilanteissa olivat vetäjiä kohtaan kaikkein avuliaimpia ja pro-sosiaalisimpia, kuin koiranpentuja. On normaalia loukkaantua ja ajaa kotirauhan, perherauhan ja ihmisoikeuksien rikkoja pois kotoaan ja perheestään. Jos alkaa mielistelemään, hälytyskellojen on syytä soida. MUTTA koska lasut itse ovat profiililtaan lähempänä näitä psykopaatteja kuin selkärankaisia, moraalisia ihmisiä, he reagoivat täysin päin vastoin.
Tällä hetkellä tehdään lastensuojeluilmoituksia mistä vaan. Meidänkin lapsista ainakin 20 ilmoitusta. Milloin piirtänyt jotain mikä herättänyt huolen, joskus tullut riitaa päiväkodissa niin oitänyt selvittää mistä aggressiivisuus johtuu, yksi ollut koulusta pois sairauden takia niin siit joku 7 ilmoitusta jne jne loputtomiin. Tälle syksylle ehtinyt jo tulla 3 lasua lapsista Mulle se on jo arkea ja sitten vaan selvitetään asiat. En ole ikinä kokenut mitään huonoa. Heitä on kiva tavata ja kysyä heiltä kaikkea ja myös saada apuja eri tuen tarpeisiin esim kela hakemuksiin olen saanut tosi hyviä vinkkejä miten saadaan n. 400€ enemmän joka kk ylimääräistä rahaa joista en olisi muuten tiennyt. Haluavat vain auttaa ja aina mielellään tapaan heitä. Tai ainakin itselle osunut aina tosi kivat tyypit vaikka kymmenien eri henkilöiden kanssa tehty yhteistyötä. Juurikin jos lapsen sairaudesta tehdään lasu (eli kun pois koulusta) niin sitten pääset kysymään kaikki mahdolliset tuet mitä kelasta voi saada ko. sairauden takia. Pelkkää hyötyä heistä, eivät ole ketään kiusaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Totta kai on. Poistetaan lasut käytöstä ja huolehditaan muutenkin, että sosiaalityö on vain niitä perheitä varten joissa on jotain oikeasti pahasti vialla (esim. vanhemmat rappioalkoholisteja tai narkkareita).
Nykyinen järjestelmä missä lastensuojelu puuttuu kaikkeen on 2000-luvun luomus, eli kyseessä olisi vain paluu vanhaan."
Eli asioihin puututaan vasta kun asiat ovat todella huonosti? Kenties vasta kun on liian myöhäistä? Mitään ennaltaehkäisyä esim. päihdeongelmaan ei tehdä?
Väitätkö oikeasti, että esimerkiksi 20 vuotta sitten ongelmiin ei haettu apua ajoissa tai ennaltaehkäisty päihdeongelmia?
Siihen aikaan apua oli paljon paremmin tarjolla kuin nykyisin, kun resurssit eivät vielä menneet siihen, että lastensuojelu valvoo tavallisia perheitä. Ja ennen kaikkea silloin ihmiset uskalsivat hakea apua vaikkapa terveyskeskuksesta, kun sen saattoi tehdä ilman pelkoa lasusta.
Ilmiantoyhteiskunnassa ihmiset pelkäävät ja käpertyvät kuoreensa. Juuri niin on tapahtunut Suomessa viime vuosikymmeninä.
Kun sossut ovat siirtyneet kyttäämään jokaista lapsen itkua niin resurssit eivät enää riitä "höyrymoppivanhempien" toimintaan puuttumiseen. Ns. varhaisen puuttumisen malli on kääntynyt itseään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä tehdään lastensuojeluilmoituksia mistä vaan. Meidänkin lapsista ainakin 20 ilmoitusta. Milloin piirtänyt jotain mikä herättänyt huolen, joskus tullut riitaa päiväkodissa niin oitänyt selvittää mistä aggressiivisuus johtuu, yksi ollut koulusta pois sairauden takia niin siit joku 7 ilmoitusta jne jne loputtomiin. Tälle syksylle ehtinyt jo tulla 3 lasua lapsista Mulle se on jo arkea ja sitten vaan selvitetään asiat. En ole ikinä kokenut mitään huonoa. Heitä on kiva tavata ja kysyä heiltä kaikkea ja myös saada apuja eri tuen tarpeisiin esim kela hakemuksiin olen saanut tosi hyviä vinkkejä miten saadaan n. 400€ enemmän joka kk ylimääräistä rahaa joista en olisi muuten tiennyt. Haluavat vain auttaa ja aina mielellään tapaan heitä. Tai ainakin itselle osunut aina tosi kivat tyypit vaikka kymmenien eri henkilöiden kanssa tehty yhteistyötä. Juurikin jos lapsen sairaudesta tehdään lasu (eli kun pois koulusta) niin sitten pääset kysy
Niin no sinä työllistät heitä. Olet yhteistyökykyinen. Kaikki eivät yksinkertaisesti halua heidän palveluitaan ja silloin alkaa väkivalta ja vääryydet, r aiskaaminen.
Lääkäriä kiihottaa tehdä lasu kun ei tehdä kuten hän haluaa. Virkavaltaa kiihottaa tehdä lasu tai huoli-ilmo kun vainoaminen ei saa harmikseen tappajaksi.
Siis onko kodin sotkuisuus syy huostaanottoon?? Jos nyt ei kuitenkaan oo niin sotkuinen, että pitäisi raivata tunneli...?
Ongelmiin joutuneet kertovat:
https://voima.fi/artikkeli/2022/koen-ettei-minua-ja-perhettani-kuultu-l…
Vierailija kirjoitti:
Siis onko kodin sotkuisuus syy huostaanottoon?? Jos nyt ei kuitenkaan oo niin sotkuinen, että pitäisi raivata tunneli...?
Kodin sotkuisuus kertoo elämänhallinnan ongelmista. Se, miltä asiat ulospäin näyttävät merkkaa viranomaisille enemmän kuin se, miten asiat oikeasti ovat, esimerkiksi ovatko vanhemmat kotioloissa sadistisia lapselleen. Näyttääkseen siisteiltä, kunnolliselta ja menestyvältä vanhemmat ostavat lapsilleen kalusteita, merkkivaatteita ja harrastusvälineitä kulutusluotoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä tehdään lastensuojeluilmoituksia mistä vaan. Meidänkin lapsista ainakin 20 ilmoitusta. Milloin piirtänyt jotain mikä herättänyt huolen, joskus tullut riitaa päiväkodissa niin oitänyt selvittää mistä aggressiivisuus johtuu, yksi ollut koulusta pois sairauden takia niin siit joku 7 ilmoitusta jne jne loputtomiin. Tälle syksylle ehtinyt jo tulla 3 lasua lapsista Mulle se on jo arkea ja sitten vaan selvitetään asiat. En ole ikinä kokenut mitään huonoa. Heitä on kiva tavata ja kysyä heiltä kaikkea ja myös saada apuja eri tuen tarpeisiin esim kela hakemuksiin olen saanut tosi hyviä vinkkejä miten saadaan n. 400€ enemmän joka kk ylimääräistä rahaa joista en olisi muuten tiennyt. Haluavat vain auttaa ja aina mielellään tapaan heitä. Tai ainakin itselle osunut aina tosi kivat tyypit vaikka kymmenien eri henkilöiden kanssa tehty yhteistyötä. Juurikin jos lapsen sairaudesta tehdään la
En tajua miksi joku laittaa hanttiin. Saat apua jos haluat mut ei sitä väkisin oel tyrkytetty. Itse vaan ihmettelen miten heidän resurssit riittää. En tunne kuin yhden perheen joista ei ole lasua tehty (tai ainakaan eivät ole kertoneet) muut puhuu jo tästä avoimesti ja tosi hissukka lapsi saa olla ettei lasua tehdä, eikä parane sairastua muutaman päivän flunssaa enempää per lukukausi niin sitten voi ilman lasua selvitä.
Sitte kuitenkaan sitä apua ei anneta tarpeeksi sellaisille lapsille, joiden elämä on päättynyt vanhempien käsissä. Kiusataan sitten joitain uupuneita äitejä mieluummin.