"Köyhän lihavuus johtuu epäterveellisestä ruuasta". Miksi esim. 50 vuotta sitten köyhä ei ollut lihava?!
Kotikylälläni 1970-luvun maaseudulla asui pelkästään köyhiä ihmisiä - niin köyhiä, ettei monikaan tajua miten sellaisella rahalla pystyi edes elämään. Yhtään lihavaa en koskaan nähnyt. Ruokavalio koostui ruisleivästä, puuroista, perunasta ja luonnon antimista. Pitkälti samaa hiilarimössöä kuin nykyinen ruoka. Miksi sitten nykyään köyhän lihavuus muka johtuu epäterveellisestä ruuasta?
Prosessoitua ruokaa on enemmän nykyään. Kuitenkin väitän, että suurempi syy lihavuuteen höyhässä kansanosassa on LIIALLISET MÄÄRÄT (ehkä sitten ravintoarvoltaan heikkoa) ruokaa.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
50v sitten ruoka oli aika helvetin erilaista. Nykyajan globaalin pohjoisen eläjä on yhtä aikaa sekä ylipainoinen että aliravittu, koska ruoasta ei saa tarpeeksi tarvittavia ravintoaineita, jolloin nälkä tulee taas nopeasti (mikä hyödyttää ruokateollisuutta) ja höttöruoka lihottaa.
Joku sanoisi että syö terveellisiä kasviksia, mutta nekin kasvatetaan nykyään tehotuotantona, jolloin niiden ravintoarvo on laskenut huomattavasti.
Pyrkimyksistä kasvattaa oma ruoka on tehty äärimmäisen vaikeaa.
Kapitalismi on myrkyttänyt veden jota juomme ja tarvitsemme elääksemme.
Jos ajattelee vaikka 100 vuotta sitten, itse jauhetuista tuoreista jauhoista leivottu ruisleipä sisälsi ravinteita ihan eri tavalla kuin teolliset leivät. Erinomaista ravintoahan tuo oli. Toki nykyinenkin leipä on ihan ok, mutta tuohon verrattuna.
Lopettakaa se oluen lipitys. Siinä se tärkein. Kun vedätte kännit, niin kirkkailla tai viineillä.
Olut ei ole mikään arkijuoma.
50 v sitten keskituloinen oli lihava:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä ei ollut varaa moneen autoon, ja ei ollut niin järjetöntä määrää roskaruokaa saatavailla
Peruna ja sianlihakastike oli roskaruokaa. Perunat vielä paljon huonompia ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mäkkäriä eikä heseä.
Ei sipsejä, ranskalaisia, burgerdita, suklaapatukoita, jäätelöä, keksejä, majoneesia.... Mutta lihaa, kalaa, ruisleipää, maitoa ja perunoita oli. Ei ollut nälkää. Ei lihaviakaan.
Höpö höpö, 50 vuotta sitten ELI 70-luvulla olen syönyt sipsejä, suklaapatukoita, jäätelöä, keksejä yms yms
Varmaan oletkin, mutta tuskin sellaisia määriä, kuin nykynuoret
Pointti olikin siinä että tämä joku väittää ettei noita mukamas ollut saatavilla 50 vuotta sitten. Vesittää koko keskustelun tuollainen disinformaatio.
Elintarviketeollisuuden kannattaa tuottaa sokeri-ja rasvapitoista korkeasti prosessoitua ruokaa, joka on käytännössä tyhjiä kaloreita. Siksi se ei myöskään tyydytä nälkää, vaikka sitä söisi kuinka. Kuitenkin halpaa tuottaa, ja köyhälle sokeripiikki tuo hetken tyydytyksen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut sitä epäterveellistä ruokaa.
Välillä ihmiset söivät pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunoita. Ruskea kastike tehdään rasvasta, vehnäjauhosta ja vedestä sekä mausteista. Ruoassa ei ollut ollenkaan proteiinia.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden oikeasti lihavan ihmisen, ja hänen lihavuutensa alkoi kehittyä työttömäksi jäämisen ja ansiosidonnaisen päättymisen jälkeen. Toisin sanoen siitä pisteestä eteenpäin kun hän on elänyt pienellä rahalla hän on lihonut. Hän oli töissä tehtaalla ja työnkuvaan kuului koneiden hallinta, ei siis mikään hirveän fyysinen työ. Työmatkat kulki henkilöautolla. Jostain syystä köyhyys aiheuttaa osalla ihmisistä sitä että syö halpaa ruokaa liian paljon kulutukseen nähden.
En lähtisi analysoimaan ihmisten lihomisen syitä heidän lääketieteellistä historiaansa tuntematta. Ihminen voi sairastua ja sairastaa pitkään ilman diagnoosia. Ihminen voi saada sairauteensa lääkityksen, joka lihottaa rajusti ilman syödyn energian lisäämistä.
Tähän köyhä ja lihava keskusteluun: minulla on monta opiskeluaikaista ystävää ja tuttavaa sekä työtovereita, jotka johtavaan asemaan päästyään ovat alkaneet lihomaan. Rahasta heillä ei ole ollut puute aiemminkaan. En tiedä, ovatko elämäntavat heillä muuttuneet, mutta suurimmaksi syyksi ajattelisin stressin, vastuun, paineet ja huonot unet. En kadehdi.
50 vuotta sitten herkkuja ei pidetty ruokana eikä niitä pupellettu aterioiden välilläkään. Ei ollut vielä kerran viikossa karkkipäivääkään eikä varsinkaan seitsemää karkkipäivää viikossa.
Vierailija kirjoitti:
50 vuotta sitten herkkuja ei pidetty ruokana eikä niitä pupellettu aterioiden välilläkään. Ei ollut vielä kerran viikossa karkkipäivääkään eikä varsinkaan seitsemää karkkipäivää viikossa.
Mussunmussun. 50 vuotta sitten elämä oli muutenkin hyvin erilaista. Työelämä erityisesti.
50 vuotta sitten? Joku 75-90 -vuotias on avannut sanaisen arkkunsa?
Vierailija kirjoitti:
50 vuotta sitten herkkuja ei pidetty ruokana eikä niitä pupellettu aterioiden välilläkään. Ei ollut vielä kerran viikossa karkkipäivääkään eikä varsinkaan seitsemää karkkipäivää viikossa.
Tasan tarkkaan oli karkkipäivä joka viikko lauantaisin. Siihen aikaan Suomessa käytettiin enemmän sokeria per henkilö kuin nykyään. Ajattele nyt sitä, että juotiin mehuja ja syötiin kotona lauantaisin leivottua nisua ja kuivakakkua vielä viikonlopun jälkeenkin. Mehun ja kahvin kanssa otettiin pullaa, kakkua ja keksejä, mutta vain yhden kerran eikä keksejäkään silloin kahta enempää. Jäätelöä syötiin etenkin kesällä. Kakarat keräsivät kaljapulloja ja ostivat karkkia, sipsejä ja limua panttirahoilla. Jugurtti oli sokeroitua.
Kun nisu alkoi kuivahtaa, tehtiin siitä köyhiä ritareita ja syötiin ihan sokerisen mansikkahillon tai vadelmahillon kanssa. Kahvin kanssa katettiin kermaa ja sokeria. Siihen aikaan sokeria vastaan ei kampanjoinut muu kuin hammashoitoväki.
Nykyihmisillä on turhan romantisoitu kuva elämästä ennen. Kyllä siihenkin aikaan paistettiin kiireessä pakasteseitä, jota syötiin keitettyjen perunoiden ja Blå bändin kastikejauheista tehdyn kastikkeen kanssa. Jos ei ollut pullomehua, joutui juomaan jauheesta tehtyä Rymd-mehua. Noin siis ihan köyhän siivoojan perheessä 1970-luvulla. Sitä en tiedä, mitä maaseudulla syötiin.
Köyhillä keskimäärin suurempi tyhmyys ja elämänhallintaongelmia. Siksi lihavuus.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut sitä epäterveellistä ruokaa.
Oli sitä, mutta ihmiset teki itse ruoat, ei ollut wolttia. Siihen aikaan köyhät söi esimerkiksi kaalikeittoa, kaalilaatikkoa, juureksia jne. Köyhät osasi keittää jopa pottuja.
Jos ihmisillä olisi riittävä raha, saa normaalimpaa ja laadukkaampaa ruokaa. Eikä jotain turvottavaa halpaa mössöä. Ihmisiä ei saisi näännyttää. Jos joku muuten valitsee väärän laatikon, se ei ole kaikkien ongelma.
Väite siitä, että leipä olisi ostettu leipomosta ei pidä paikkaansa. Meille ostettiin ihan tavallisesta ruokakaupasta. Ainakaan kaupungissa ei todellakaan leivottu kotona leipää. Hoikkana pysyttiin sen vuoksi, että ruoka oli niin tylsän makuista ettei kukaan syönyt sitä enempää kuin oli pakko nälästä eroon pääsemiseksi.
Röökin takia. Kaikki poltti ja rööki pitää laihana.
Ennen syötiin paljon kalaa kuten silakkaa ja lihaa oli pöydässä harvoin vielä harvemmin mitään leikkeleitä. Ennen syötiin paljon myös juureksia ja puuroja kuten uunissa valmistettua ohrapuuroa, leipä oli usein ruisleipää ja kahvileipäkin oli itse leivottua tavallista pullaa eikä mitään viinereitä. Olen syntynyt 1950-luvin puolivälin jälkeen eikä edes minun lapsuudessani juotu mitään limppareita kuin korkeintaan saunapäivinä ja silloinkin sitä oli vain ehkä 1 pullo kolmeen pekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Epäterveellinen ruoka on suhteellisen edullinen mielihyvän lähde. Joku asiantuntija kertoi vasta jossain lehdessä, että taloudellisesti huonoina aikoina ostetaan enemmän epäterveellisiä herkkuja, koska useilla ei ole varaa kalliimpiin mielihyvän lähteisiin. Aikaisemmin köyhät tupakoivat, se oli ennen halpa ja helposti saatavilla oleva mielihyvän lähde. Voisi ajatella että roskaruoka, karkit, sipsit ynnä muut on nykyajan vastaava helposti ja halvalla saatavilla oleva päihde.
Mulla ainakin sokeri toimii kuin huume. Siitä saa kiksejä ja jään siihen koukkuun.
Ihmisillä ei ollut varaa moneen autoon, ja ei ollut niin järjetöntä määrää roskaruokaa saatavailla