Lue keskustelun säännöt.
Jos olet jo yli 70-vuotias, niin kannattaisiko sinunkin jo aloittaa KUOLINSIIVOUS
14.08.2025 |
Ei jäisi sitten perillisille niin paljon hommia. Jätät vain todella tarpeelliset tavarat. Se helpottaa tavaraähkyä ja tulee kevyt olo.
Katos, lähtö tossa iässä voi tulla ihan koska tahansa ja ihan mistä syystä tahansa kun kroppa alkaa rapistua joka puolelta kovaa vauhtia.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 38. Juuri tänään ajattelin, että pitää aloittaa. Ja tehdä myös hoitotahto.
Aloittamista vaille valmis. Se on puoli voittoa. Nyt vain toteutat suunnitelmasi ja teet sen hoitotahdon.
Ex-mieheni oli puhunut uuden vaimonsa kanssa avioehdosta ja testamentista. Kaikki jäi puheen tasolle. Kuoli 64-vuotiaana ja jätti jälkeensä helvetillisen sotkun. Henkivakuutuksenkinsa edunsaajan oli unohtanut vaihtaa, joten korvauksen sain minä, hänen ensimmäinen vaimonsa. Hän olisi kääntynyt uurnassaan jos olisi tiennyt.
Jep, pitää tehdä. Sellaisia oireita, että halvaus voi tulla hetkenä minä hyvänsä. En halua, että siinä tilassa pitkitetään elämää millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin siivoamaan puoli vuotta yhden sukulaisen omakotitaloa, joka oli täynnä ihan turhaa roinaa. Oli rasittava homma. Onneks sain talon sivuperintönä. Verottaja tosin halusi siitäkin ison siivun stana. Jouduin ottaan lainaa kun talo ei mennyt vuoteen kaupaks ja verot piti maksaa.
Kuolinsiivous kantsii alkaa, sillä sääkin kuolet kohta, kun tulee sota.
Hei, kannattais elää niin, että kuolla voi koska vaan
Kun nyt tän normisiivouksenkin ensin saisi tehtyä. Roinaa on niin ettei sekaan mahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
40+ työkaverikin tekee, mm. kirjeet ja päiväkirjat menivät poistoon, taidan tehdä itsekin.
Nuohan on tosi tärkeitä vanhemmalla iällä. En ikinä laittaisi noita pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi kuolla milloin vaan. Pitäisikö aloittaa kuolinsiivous jo parikymppisenä, ihan varmuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi kuolla milloin vaan. Pitäisikö aloittaa kuolinsiivous jo parikymppisenä, ihan varmuuden vuoksi.
Vaatii sen, että hyväksyy oman kuolevaisuutensa. Nuoremmat harvemmin vielä hyväksyvät tai edes haluavat ajatella asiaa. Sitten voi alkaa siivoilla kun pystyy tämän tosiasian kanssa elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isomummoni täytti 65 ja päätti sitten luopua kaikesta ja valmistautua koska kuolemahan korjaa ihan minä hetkenä hyvänsä...
Eli lopulta 92-vuotiaaksi. Karkeasti laskeskellen kolmanneksen elämästään vain valmistautui kuolemaansa. Itse en mokomaan rupea. Tapahtukoon sitten vaikka huomenna tai viidenkymmenen vuoden päästä, minä elän nyt.
En tee kuolinsiivousta. Perinnöstä voi aina kieltäytyä, ei ole alaikäisä enää suvussa. Ketään ei enää kiinnosta lisääntyminen. Pidän tavaroistani ja halua pitää ne kuolemaani asti. Mitään turhaa roskaa en säilö, tyyliin jotain lehtiä tai viilipurkkeja. Asuntoni siivous on pieni paha verrattuna perintöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä te tekisitte päiväkirjojen kanssa?
Olen kirjoittanut kesälomista ja ulkomaan matkoista perheen kanssa. Mitään salattavaa ei ole, lapset voivat sieltä lukea missä mentiin, ja miten ihanasti reissassivat tappelematta. Paperikuvat ja diat olivat silloin dokumentointivälineitä.
En tee kuolinsiivousta, sen verran jätän rahaa että voivat tavaroista eroon päästä. Mitä muuten pitäisi siivota ? Eliniänodotteen huomioiden aikaa olisi vielä yli 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te tekisitte päiväkirjojen kanssa?
Olen kirjoittanut kesälomista ja ulkomaan matkoista perheen kanssa. Mitään salattavaa ei ole, lapset voivat sieltä lukea missä mentiin, ja miten ihanasti reissassivat tappelematta. Paperikuvat ja diat olivat silloin dokumentointivälineitä.
Itse olen aivan surutta dissanut ja suolannut kaikki sukulaiset (yhtä lukuunottamatta) päiväkirjaan, onpa tullut rikoskin sinne tunnustettua! Pitää kyllä polttaa päiväkirjat että kulissit pysyvät yllä kuoleman jälkeen!
Vielä on vuosia edessä enemmän kuin sulla takana. Mutta turhasta roinasta on kyllä silti hyvä luopua.
Vierailija kirjoitti:
Olen 50 ja aloitan kohtapuoleen.
Olen vähän yli viisikymppinen ja tehty jo.
Kamala nimitys. Turhan tavaran karsiminen on parempi ja sitä voi tehdä kaiken ikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40+ työkaverikin tekee, mm. kirjeet ja päiväkirjat menivät poistoon, taidan tehdä itsekin.
Nuohan on tosi tärkeitä vanhemmalla iällä. En ikinä laittaisi noita pois.
Ymmärrän tavallaan pointin, mutta olen päässyt irti tällaisesta materiassa kiinni olemisessa. Sitä hetkeä ei tule, milloin niitä lukisi.
Matkoilla aina mietin, miten vähällä sitä pärjää ja miten ei kaipaa mitään tavaraa, vain ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vitut. Normaali elämä riittää. Useampi 90 täyttänyt ystäväni on soittanut palattuaan sairaalasta kotiin, että en taaskaan kuollut.
Jos sulla on paskat geenit, kaikilla ei ole.
t 👵🏻
Siskoni 94-vuotias appiukkokaan ei ollut aikonut kuolla. Perilliset tyhjensivät kämppää puoli vuotta.
Että ihmiset ovat muuttuneet ahneiksi, sillä mitä muuta tuo osoittaa koska mikään pakko ei perillisten ole ryhtyä siivoamaan.
Ei se nyt tähän liity. Vaan se, että jos on turhaa roinaa ihan helvetisti, ei vanhana jaksa enää siivota, ei löydä mitään mitä haluaisi, voi kompastua tavaraan ja mennä lonkka tai haljeta pää ja maata siellä lattialla ties miten pitkään avuttomana jne. Sitä parempi vanhuus, mitä siistimpi koti. On se sieltä sairaalasta ikävä tulla kauhean sotkun keskelle. Kaikki tärkeät muistotkin joita haluaisi katsoa, on jossain roinan seassa eikä löydy.