Jos olet jo yli 70-vuotias, niin kannattaisiko sinunkin jo aloittaa KUOLINSIIVOUS
Ei jäisi sitten perillisille niin paljon hommia. Jätät vain todella tarpeelliset tavarat. Se helpottaa tavaraähkyä ja tulee kevyt olo.
Katos, lähtö tossa iässä voi tulla ihan koska tahansa ja ihan mistä syystä tahansa kun kroppa alkaa rapistua joka puolelta kovaa vauhtia.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.
Minä olen ymmärtänyt kuolinsiivouksen siten että koskee sitä mitä ei itse halua kuolemansa jälkeen pengottavaksi, mutta näköjään jotkut olettaa että pitäisi valmistella perinnönsaajille kattaus valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kamala nimitys. Turhan tavaran karsiminen on parempi ja sitä voi tehdä kaiken ikäiset.
Kuolema sentään koskee jokaikistä. Kai se nimitys on tuo, koska kokemus on sitä, että kuolleelta jää hirveä rompetori "perittäväksi". Ei lainkaan harvinaista. Mikäli ihmisillä oli yleisesti tapana tehdä joku viidenkympin kodinsiivousurakka, niin kai sille parempi nimitys tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.
Niiden siivoaminen onkin tärkeintä.
Ei ole 90v äitikään vielä aloittanut kuolinsiivousta vaan osti juuri uuden akkukäyttöinen moottorisahan.
Me 70v ollaan keskenkasvuisia vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.
Niiden siivoaminen onkin tärkeintä.
Jep pitää laittaa tilit sileäksi ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala nimitys. Turhan tavaran karsiminen on parempi ja sitä voi tehdä kaiken ikäiset.
Kuolema sentään koskee jokaikistä. Kai se nimitys on tuo, koska kokemus on sitä, että kuolleelta jää hirveä rompetori "perittäväksi". Ei lainkaan harvinaista. Mikäli ihmisillä oli yleisesti tapana tehdä joku viidenkympin kodinsiivousurakka, niin kai sille parempi nimitys tulisi.
Tuollainen siivousrummutus osoittaa arvostuksen puutetta.
Olen 1950- luvun puolivälin jälkeen syntynyt eikä minun ikäluokkani enää ole ollut tavararoiden haalija ja niillä nurkkiaan täyttävä niin kuin suuri ikäluokka ja sitä vanhemmat. Minulta ei tule jämään mitään arvotonta krääsää ja tilpehööriä ja kaikki huonekalunikin aion pistää vielä kerran tai kaksi uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.
Minä olen ymmärtänyt kuolinsiivouksen siten että koskee sitä mitä ei itse halua kuolemansa jälkeen pengottavaksi, mutta näköjään jotkut olettaa että pitäisi valmistella perinnönsaajille kattaus valmiiksi.
Mutkikkaat raha-asiat on ehkä veemäisintä, mitä perillisille voi jättää. Tässä sivusta seuraan, kun appiukon jäljiltä on vielä kuuden vuoden jälkeenkin asiat aivan sekaisin. Perukirja on tehty, mutta sekin meni lisäajalle.
-eri kuin kelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pidän huolta siitä, että perillisten ei tarvitse tapella perinnöstä eikä kukaan jää kaipaamaan.
Tämä on paras lahja lapsille jonka voin vielä antaa. Hieman hankaluutta aiheuttaa se, koska pitäisi alkaa se ryyppääminen. Henki kun voi lähteä jo tänään.
Voi kuolla minkä ikäisenä vaan. 0-102 vuoteen
Vierailija kirjoitti:
Mitä te tekisitte päiväkirjojen kanssa?
Niin. Kuka järkevä ihminen pitää jotain päiväkirjaa? Miksi? muistan ne mitä muistaa tarttee ja loput saa unohtua. Ja onko joku nyt vielä lukenut tuotoksensa jälkikäteen? Miksi? Säilöököhän nuo omat alapään, etu- ja takaosan "tuotoksensakin"?
itse tehnyt testamentit jo alkaen päivitettynä 22v. ja koko elämä -valmiina- lähtöön milloin vain. ohjeet hautaamisesta,kukat,musat jne. hautakivi ,,kaikki tip top asiakirjat ,tiedot kansiossa, kaikki liittymät mitkä rtisanoa,vakuutukset, sähköt, ei turhaa irtaimistoa,ei ns roinaa,kaikki priimaa ja harkitusti. myös hoitotestamentti aina ollut. voihan nuorikin kuolla vaikka autolla tai sairastua.. mutta joo toi sun pointti on tooosi ok, tehkää ihmiset noin. tee sinäkin aappi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te tekisitte päiväkirjojen kanssa?
Niin. Kuka järkevä ihminen pitää jotain päiväkirjaa? Miksi? muistan ne mitä muistaa tarttee ja loput saa unohtua. Ja onko joku nyt vielä lukenut tuotoksensa jälkikäteen? Miksi? Säilöököhän nuo omat alapään, etu- ja takaosan "tuotoksensakin"?
Minä aloin kirjoittaa, kun halusin selkeyttää ajatuksiani ja tunteita tietyssä elämänvaiheessa. Nykyään pidän matkapäiväkirjaa ja kirjoitan muutenkin tärkeistä tapahtumista.
Lähtö voi tulla syystä tai toisesta kenelle tahansa ja milloin tahansa iästä riippumatta ja terveydellisestä tilasta. Jokainen päivä voi olla viimeinen.
Kuolema tulee kaikille.
Vaimoni on hyvin sairas, sanoin hänelle "et sää kevättä nää" ja sovimme, että hankimme pirtin parrujen päälle jo arkun valmiiksi. Siellä se nyt odottaa, kaunis valkoinen kirstu. Saimme edullisesti ja valitsimme yhdessä ruumisarkkuliikeestä.
Pieni Hautakivikin on jo olemassa ja valmis, Siinä lukee
X.X.
syntyi,
eli ja
kuoli.
Päivämääriä ei tule.
Huushollia on siivottu yhdessä.
En tykkää sanasta, en siis aloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.
No voin minä ne rahat siivota pois, jos ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osta mitään turhaa tavaraa, joten eipä ole juuri siivottavaa. Toisekseen perintöä jää sen verran, että voivat palkata firman tekemään lopullisen siivouksen kuolemani jälkeen.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.
Minä olen ymmärtänyt kuolinsiivouksen siten että koskee sitä mitä ei itse halua kuolemansa jälkeen pengottavaksi, mutta näköjään jotkut olettaa että pitäisi valmistella perinnönsaajille kattaus valmiiksi.
Talo täynnä rojua ja jopa vuoden vievä tyhjentäminen lapsuuden kotipaikkakunnalla on karu hetki, kun työt ovat satojen kilometrien päässä. Ulkopuolista tyhjentäjää ei voi päästää heti penkomaan, koska ympäri taloa jätetyt viralliset paperit täytyy ottaa talteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole 90v äitikään vielä aloittanut kuolinsiivousta vaan osti juuri uuden akkukäyttöinen moottorisahan.
Me 70v ollaan keskenkasvuisia vielä.
Onhan kaikki 90 vuoden aikana hankitut edelliset sahat varmasti tallessa odottamassa kaatopaikkakuormaa, jota lapset ja lastenlapset joutuvat sitten kokoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala nimitys. Turhan tavaran karsiminen on parempi ja sitä voi tehdä kaiken ikäiset.
Kuolema sentään koskee jokaikistä. Kai se nimitys on tuo, koska kokemus on sitä, että kuolleelta jää hirveä rompetori "perittäväksi". Ei lainkaan harvinaista. Mikäli ihmisillä oli yleisesti tapana tehdä joku viidenkympin kodinsiivousurakka, niin kai sille parempi nimitys tulisi.
Tuollainen siivousrummutus osoittaa arvostuksen puutetta.
Rompetorin keräilijä ei arvosta lapsiaan.
Kuolinsiivous koskee myös raha-asioita.