Mies jäi jälleen kiinni valehtelusta/salailusta naistyökaverin suhteen
Tämä on ollut meillä tosi pitkäaikainen ongelma ja toistunut monella työpaikalla, monen työkaverin kanssa. Mies on sanonut minulle esim. että heille tuli uusi naistyöntekijä, mutta eivät ole tekemisissä. Tai että häntä ärsyttää töissä joku naistyökaveri, ja välttelee häntä. Sitten on tavalla ja toisella selvinnyt että ovat olleet paljonkin tekemisissä, jutelleet lapsista, nämä työkaverit tietää lastemme nimet ja harrastukset ym. Tässä kohtaa korostan että tämä on mielestäni täysin normaalia työkaveruutta, mutta EI ole ok että tästä valehdellaan kotona.
Joitain kertoja on ollut sitten niinkin että nainen on ihastunut mieheeni, mies nauttinut siitä ja flirttaillut takaisin. Mies on pitänyt harmittomana, kunnes naiset on tehneet isomman aloitteen joka on sitten selvinnyt minullekin. Mies on ollut yllättynyt (?) että nainen kuvittelee hänen pettävän minua, tai että hän oikeasti olisi kiinnostunut.
Tästä kaikesta on tullut valtava kriisi jota on selvitelty moneen otteeseen terapiassa ym. Ei ole mitään syytä epäillä että mies olisi mennyt sänkyyn kenenkään kanssa, joten olen halunnut minäkin saada luottamusta takaisin ja jatkaa liittoa. Nyt meni todella pitkään todella hyvin, terapeutinkin suosituksesta mies on avoimesti kertonut asioista, mitä on jutellut harvojen naistyökavereiden kanssa jne. Samoin mies on antanut luvan katsoa hänen kännykkäänsä aina kun haluan, koska haluaa osoittaa ettei salattavaa ole, eikä mitään väärää kenenkään kanssa tapahdu.
Luottamus alkoi palautua, en enää piitannut kännykkäänsä katsoa vaikka tarjosi, vaan luotin ettei mitään ole. Meillä meni to-del-la hyvin, mistä olin tosi onnellinen. Vaikka koko ajan tiedostin senkin että saattaa taas kirkkain silmin valehdella, mutta en uskonut niin tapahtuvan.
Sitten tuli hänen työpaikkansa kesäjuhla. Jonka jälkeen extempore päätin kännykän katsoa. Samaan aikaan kun hän laittoi mulle viestiä että lähtee nyt kotiin, hän oli poistanut työporukan pienestä viestiryhmästä useita viestejä. Ja hän on aina korostanut ettei poista MITÄÄN vaan saan aina nähdä kaiken, koska haluaa osoittaa ettei mitään väärää tapahdu.
Kysyin mikä tämä oli, ja hän selitti että typeriä kuvia vaan. Tässä työporukassa on nykyään vain yksi nainen, hieman avoimesti seksuaalinen, mutta olen ajatellut harmittomaksi, tuskin keski-ikäisestä ukosta kiinnostuu. Ja mies on kiistänyt etteivät koskaan ole saunassa tms yhdessä. Ei kuulemma ollut sellaisista kuvista kyse, miehistä vaan joku räpsinyt.
Mutta myönsi lopulta että syy poistamiseen oli etten minä näkisi kuvia. Ja myönsi myös poistaneensa tämän naisen lähettämiä viestejä aiemminkin. Härskejä viestejä, vitsejä, meemejä ym. Poistanut ne ettei meille tule riitaa. Eikä kuulemma ole mitään saanut häneltä suoraan, vaan tähän 10 hengen ryhmään.
Se siitä luottamuksesta sitten. En koskaan, ikinä, ole tällaisista viesteistä ollut mustasukkainen, jotka ei ole mitään yksäreitä. Mutta mies on nyt taas pitänyt huolen, etten näe niitä. Ja samaan aikaan hokenut miten haluaa luottamuksen takaisin ja saan nähdä kaiken.
Pyydän asiallista keskustelua. Haukkumista en nyt jaksa. Onneksi mulla on koko ajan ollut pieni ajatus takaraivossa, että saattaahan hän valehdella minulle edelleen. Pudotus ei ole ihan niin paha, että mä idiootti luulin oikeasti että nyt hän minua arvostaisi. Ei tunnu siltä.
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
AP, miehelläsi saattaa olla narsistinen persoonallisuushäiriö tai vastaavia persoonallisuuden piirteitä. Siihen kuuluu ihailun tarve, huomionkipeys sekä patologinen valehtelu. Ja lisäksi empatian puute - hän ei välitä yhtään siitä miten stressaavaa ja loukkaavaa hänen käytöksensä ja lupaustensa pettäminen sinulle ovat. Hän peittelee tekosiaan sinulta vain siksi, ettei joudu lopettamaan niitä - ei siksi että säästäisi sinun tunteitasi.
AP, kerroit että tämmöinen käytös on jatkunut pitkään eikä terapiasta ole ollut apua, koska mies ei noudata lupauksiaan. Tämä johtuu siitä, että kyse on miehen luonteenpiirteistä, hän ei voi eikä haluakaan muuttaa niitä.
Mikään ei tule siis muuttumaan suhteessanne, teet sinä mitä tahansa. Sinua ja avioliittoanne tärkeämpää miehelle on pörrätä töissä kuin kukko tunkiolla. Eläkkeelle siirtyminen luultavasti on tämäntyyppiselle miehelle sokki, koska mistä hän sitten saa huo
Terapia on auttanut aina joksikin aikaa. Hän on muuttunut monella tapaa muutenkin, huomioi minua enemmän jne. Pariterapiassa on myöntänyt tekonsa ja että on valehdellut ja satuttanut. Kävi edellisen kriisin aikana myös yksilöterapiassa koska sanoi oikeasti haluavansa muuttua, ja käsitteli ongelmiaan. Lupasi käydä siellä pidempään koska olin itsekin mielissään siitä mitä asioita oli itsestään "löytänyt". Mutta lyhyeen se sitten kuitenkin jäi. Siitä päätellen, ei sitten kuitenkaan halunnut muuttua. Ap
Hohhoijaa. Todellakin.
Ei taas....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteesi on kieltämättä vakava, mutta toivoton se ei millään muotoa ole. Vielä voi käydä hyvin - tosin.voi käydä huonostikin ja joskus voi käydä ihan päinvastoi.
Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo
Ohis, mutta mahtavaa, että joku jaksaa mummotarinan jälkeen vastata aina samalla viestillä! Aivan näin, hoidon tarpeessa tuo mummospämmääjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun asiasta on puhuttu jo monta kertaa ja käyty terapiassakin, ja mies vaan jatkaa toimintaansa, niin ei tuo tule muuttumaan. Hyväksy tai lähde.
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi mies aina vain valehtelee, jos rehellisyys ei koskaan ole aiheuttanut riitoja. Mullekin tulee ekana mieleen, että kokee syyllisyyttä siitä, että nauttii saamastaan huomiosta, ja siksi kokee tarvetta peitellä noita juttuja, vaikka mitään pettämistä ei olisi koskaan tapahtunut, eikä oikeasti olisi mitään syytä valehdella.
No tätä minäkään en nyt käsitä. Ja vielä että poistaa toisen viestejä, ei omiaan 😄 en käsitä en. Eihän toisen laittamat viestit hänestä mitään syyllistä mihinkään tee, jos/kun kyse ei ole mistään kahdenkeskisistä hempeilyistä.
Miehen kanssa on muissakin asioissa ollut ihmeellist
Ei traumataustasta välttämättä pääse ikinä yli, ja omien toimintamallien ja kiintymyssuhteiden yms. työstämiseen voi tarvita pitkät terapiat. Valehtelu ja jatkuva sanojensa varominen on ihan tyypillisiä piirteitä jos on joutunut kasvamaan epävakaissa oloissa, syvälle juurtunut selviytymiskeino ettei tapahtuisi jotain pahaa.
En tietenkään tiedä, mistä miehesi valehtelussa on kyse, eikä valehtelu sinulle ole oikein, mutta tuo tausta voisi olla yksi selittävä tekijä.
Olen tehnyt vuosia töitä tällaisten ihmisten parissa, ja siksi varmaan olenkin sietänyt ja ymmärtänyt miestä aivan liikaa. Nykyaikana hän olisi ollut lastensuojelun kautta huostaanotettuna noista oloista hyvin nopeasti, silloin ei. Tiedän hyvin mitä hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan on ollut ja olen aina ajatellut hänessä olevan kaksi puolta. On pohjimmiltaan hyvin kiltti ja ihana. Mutta sitten on se toinen puoli joka aktivoituu juuri esimerkiksi riidoissa. Sen näkee hänestä sen hetken, kun muuttuu toiseksi, niin tyhmältä kun ehkä kuulostaakin. Ja siinä kohtaa tuntuu kuin yhtäkkiä olisi pikkulapsi jonka pitää vaan taistella vihollista vastaan ihan kaikin keinoin. Sillä hetkellä hän on täysin vieras ihminen jopa minulle.
Ja se mitä hän nytkin sanoo. Että hän ei kestä ajatusta, että meille tulisi riitaa. Terapiassa sanoi että se tunne jos hän huomaa että meille on syntymässä riita, on täysin sietämättömän ahdistava, hän ei kestä olla itsensä sisällä. Pelkää riitoja niin valtavan paljon, riidassa siis sitä valtavaa ahdistuksen ja paniikin tunnetta mikä hänelle siitä tulee. Jos tiedät näistä, niin mihin tämä mielestäsi viittaa?
Ja minä olen ymmärtänyt, koska tiedän taustan ja tunnen ne sairaat ihmiset hänen lapsuudestaan. Tosin olen vaatinut sitä terapiaa myös. Mutta nyt tuntuu että olenko tosiaan vain täysin sokea läheisriippuvainen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ottaisit sellaisen linjan että et välitä tästä valehtelusta, tai ainakaan yritä saada häntä siitä kiinni? Kuitenkin luotat siihen ettei mies petä, anna junttihuumori-whatsappryhmien olla.
Ymmärrän että jatkuva peittely lisää epävarmuuttasi ja tekee sinut hulluksi, mutta teillä on nyt tosi huono kierre tämän asian ympärillä. Kerrot itsekin miehen taustasta josta epäilet tämän käytöksen johtuvan. Mikä sai sinut katsomaan miehen viestit juhlien jälkeen jos teillä on mennyt jo paremmin?
Minusta mies voisi mennä ihan itsekseen terapiaan puimaan ilmeisen ankaraa lapsuuttaan.
Tuon linjan olisinkin halunnut jo kauan sitten omaksua.. Ja miksi menin katsomaan miehen kännykkää. Siksi, että silloin harvoin kun nykyään enää olen sitä katsonut, siellä ei koskaan ole ollut mitään erikoista. Ja siitä on tullut valtavan hyvä ja onnellinen olo. Että hän oikeasti on ollut rehellinen, on muuttunut. Pieni "lukko" on jossain takaraivossa ollut ja rehellisesti sanoen, halusin sen pois.
Kun mietin puhelimen katsomista, ajattelin että saan siitä sen varmuuden että ihan oikeasti voin uskoa että nyt ongelmat ovat ohi. En siis epäillyt siellä olevan mitään, vaan päinvastoin. Halusin nähdä, että siellä ei ole mitään. Ja sitten olikin, ja oltiin takaisin lähtöpisteessä. Ap
Eniten ihmettelin, miksi edes tiedät, keitä uusia työntekijöitä miehesi työpaikassa milloinkin on. Kyttäät miestäsi epänormaalin paljon. Ja sitten vielä kehität toisten työasioista niin isoja ongelmia, että joudut käymään terapiassa. Ehkä ero on teille hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on kyläpyörä, tai ainakin haluaisi olla.
Hän on nyt tehnyt sinulle asian selväksi useampaan otteeseen. Sinä teet sitten sillä tiedolla mitä lystäät.
Miten joku nainen viitsii polkea kyläpyörällä? Mitä kivaa siinä voi olla?
Suosittelen, että annat huomionkipeiden ja epätoivoisten tätien ihan rauhassa polkea kyläpyörällä. Karma iskee ennemmin tai myöhemmin. Tee sinä omia juttujasi sillä aikaa.
Ehkä se naistyökaveri on niin taitava ottamaan suihin ettei voi vastustaa.
Tuosta kontrolloinnista vielä. Jos ollaan eri paikkakunnilla, mies soittelee ja viestittelee todella paljon. Olen joskus vapaapäivänäkin sanonut että ei tarttis ihan koko ajaa soitella, kun olisi kotitöitäkin. Että kiva kun soittelet, mutta jos työt loppui ja olet nyt menossa kuntosalille, niin ei tarvitse siinä välissä soittaa. Laita vaikka viesti jos haluat ja soittele vasta illalla. Tuli tästä jotenkin ihan surulliseksi, ettei "saa" olla yhteydessä kun haluaa, otti myöhemmin tämän puheeksi että häntä harmittaa tämä.
Että minä en todellakaan häntä "koko ajan joka tavalla" kontrolloi. Päinvastoin. Ap
"Olen tehnyt vuosia töitä tällaisten ihmisten parissa, ja siksi varmaan olenkin sietänyt ja ymmärtänyt miestä aivan liikaa. "
Mitä sinä olet sietänyt ja ymmärtänyt? Alkuun puhuit vain siitä, että olet saanut kiinni miehesi työkavereille flirttailusta ja että hän on näitä sinulta salaillut. Onko vielä jotain muuta jota et olekaan kertonut?
Ja mikä on sinun oma taustasi. Ei ole aivan tavanomaista, että hakeutuu avioliittoon sen tyyppisten ihmisten kanssa, joiden ongelmien kanssa on tehnyt töitä. Tavallisesti se on aika päinvastoin.
Tekstistäsi saa sen vaikutelman, että pyrit esiintymään miehesi käytöksen ja motiivien perimmäisenä tietäjänä, mikä on omiaan saamaan ihmisen täysin omaan kuoreensa, koska toisen tekemät tulkinnat ja määrittelyvalta, joka hän käyttää kenties ammatiasemansa auktoriteenkin voimin (tiedän tämän asiakkaistani, olet kuin he tms.) on itse asiassa henkistä väkivaltaa.
Oma osuutesi tässä kaikessa on kokonaan käsittelemättä mikä kertoo minulle suuresta turvattomuuden tunteesta. Valtasuhde on vääristynyt - siinä syy miksi mustasukkaisen puoliso alkaa raivata itselleen tilaa salaisuuksilla, vaikka hän olisi alun perin aivan tavallisestakin perheestä. Kun aina epäillään ja kytätään, ihminen alkaa tuntea itsensä vangiksi ja sinä itsekin taidat kokea itsesi vanginvartijaksi, kun koet tarvetta katsoa hänen viestejään kuin ottaisit ennaltailmoittamattomia huumeseuloja.
Mutta et voi luopua näistä turvattomuuden tuomista suojakeinoista noin vain. Samoin ei voi miehesikään luopua tarpeestaan pitää asioita salassa, vaikka niiden toimien tuomat hyödyt johtavat pitkällä aikavälillä tai lyhyemmälläkin eroon. Ero ei ole mitenkään huono vaihtoehto, jos sellaista tilannetta ei ole, että pystytään luottamaan ja rakastamaan kaikista riskeistä huolimatta ilman kyttäystä tai pimittämistä. Siitä muodostuu eräänlainen peli, parisuhdedynamiikan tyypillinen kuvio monissa muissakin asioissa. Toinen jahtaa ja toinen pakenee.
Vierailija kirjoitti:
"Olen tehnyt vuosia töitä tällaisten ihmisten parissa, ja siksi varmaan olenkin sietänyt ja ymmärtänyt miestä aivan liikaa. "
Mitä sinä olet sietänyt ja ymmärtänyt? Alkuun puhuit vain siitä, että olet saanut kiinni miehesi työkavereille flirttailusta ja että hän on näitä sinulta salaillut. Onko vielä jotain muuta jota et olekaan kertonut?
Ja mikä on sinun oma taustasi. Ei ole aivan tavanomaista, että hakeutuu avioliittoon sen tyyppisten ihmisten kanssa, joiden ongelmien kanssa on tehnyt töitä. Tavallisesti se on aika päinvastoin.
On muutakin ollut, henkinen väkivalta jota mies teki aiemmin riitojen aikana. Kun hänellä naksahti, huusi niin hirveitä asioita että oksat pois. Haukkui ihan hirveällä tavalla. En kirjoittanut sitä aloitukseen, koska siitä hän on päässyt terpaian myötä eroon, eikä se ole enää ongelma. En myöskään eritellyt aloituksessa sitä mitä nuo aloituksessa mainitut, flirtin jälkeiset "isommat aloitteet" ovat olleet. Sekään ei mielestäni kuulu nyt tämän hetkiseen ongelmaan. Lisäksi olen sietänyt siis tuota asioiden salailua, valehtelua ja lupausten rikkomista.
Ja olen ollut ihan kaupan myyjänä, kun ollaan tavattu, tosin sekään ei tähän asiaan liity. Nykyiseen ammattiin ja työhön kouluttauduin vasta paljon myöhemmin. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Ei kyllä ole normaalia laitella flirttailevia, vihjailevia, saati rivoja meemejä varattuna tai varatulle. Mulla on hyviä parisuhteessa olevia miespuoleisia kavereita sekä töissä, että töiden ulkopuolella, eikä tulisi mieleenkään laittaa kenellekään heistä mitään seksuaalissävytteistä, vaikka muuten läppä lentääkin."
Toisille tuo taas on aivan normaalia käytöstä kaverisuhteissa, ne seksiwau-vitsit on joidenkin mielestä aivan välttämättömiä miesten ja naisten välisissä ystävyyksissä.
Okei. Eli jos minä, kauniina ja seksikkäänä pidetty nainen, alkaisin laitella seksiwau-vitsejä miehellesi, se olisi sulle ok? Itse pitäisin sitä vähän outona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei kyllä ole normaalia laitella flirttailevia, vihjailevia, saati rivoja meemejä varattuna tai varatulle. Mulla on hyviä parisuhteessa olevia miespuoleisia kavereita sekä töissä, että töiden ulkopuolella, eikä tulisi mieleenkään laittaa kenellekään heistä mitään seksuaalissävytteistä, vaikka muuten läppä lentääkin."
Toisille tuo taas on aivan normaalia käytöstä kaverisuhteissa, ne seksiwau-vitsit on joidenkin mielestä aivan välttämättömiä miesten ja naisten välisissä ystävyyksissä.
Okei. Eli jos minä, kauniina ja seksikkäänä pidetty nainen, alkaisin laitella seksiwau-vitsejä miehellesi, se olisi sulle ok? Itse pitäisin sitä vähän outona.
Olen eri muttei tosiaan olis ok.
Sinulla on hyvä mies. Komea ja valmis pettämään koska tahansa. Älä ole mustasukkainen koska se pilaa suhteenne.
Hyvä kirjoitus tuo edellä, näin itsekin näen. Kiinnitin huomiota noihin "tavalla tai toiselle apllekin sitten selvinneihin" asioihin. Ei minun työasiani ja -kaverini selviä miehelle millään muulla tavoin kuin siten, että kerron.
Olen itse ns. kaunis nainen ja nuorena vasta olinkin ja aina miesvaltaisella alalla. Alkuvuosina vielä oli paljon avec tilaisuuksia, joissa mieheni tapasi myös työkavereitani. On ihan selvää, että etenkin silloin nuorena ja kauniina oli kaiken maailman flirttiä ja miehelleni on koko liiton ajan on miehenikin saanut kuulla, miten kaunis olen ja miten onnellinen saa olla.
Mieheni on hyvännäköinen myös, joten on ollut samankaltaista, meidän mielestä ihan viatonta. Jokainen ihminen tykkää positiivisesta huomiosta ja kun osaa pitää siinä rajat, ei tästä kenenkään tarvitse mihinkään puhelimien penkomisiin ryhtyä.
En ole kaikkia miespuolisten työkaverien ylilyöntejä miehelleni selostanut. Siis näitä kännisiä avautumisia ja vonkauksia, jne. En treffipyyntöjä tai jotain vihjailukuvia jne. Ne olen ohittanut typeryyksinä, ei kivoina semmoisina, mutta niitä nyt sattuu. Olenko siis valehdellut?
Aon tilanteesta mietin, että mitä tuollainen "rehellisyyden" vaatiminen edes on = kaiken selostaminen tarkalleen, mitä työkaverien tai asiakkaiden kanssa tehdään. Sanokoot terapeutit mitä hyvänsä, minun on vaikea kuvitella, että neuvo, että toinen ratsaa toisen luvalla, koska luottoa ei ole, olisi pidemmän päälle mitenkään toimiva. Mitenkään.
Jotkut asiat on vaan parempi jättää kertomatta, jos kertomisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ex-vaimon mustasukkaisuus johti 30-vuotta kestäneen suhteen jälkeen eroon, koska homma meni ihan kreisiksi. Minun olisi joka päivä pitänyt raportoida siitä, kenen kanssa olen ollut tekemisissä, mistä olemme puhuneet yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen tehnyt vuosia töitä tällaisten ihmisten parissa, ja siksi varmaan olenkin sietänyt ja ymmärtänyt miestä aivan liikaa. "
Mitä sinä olet sietänyt ja ymmärtänyt? Alkuun puhuit vain siitä, että olet saanut kiinni miehesi työkavereille flirttailusta ja että hän on näitä sinulta salaillut. Onko vielä jotain muuta jota et olekaan kertonut?
Ja mikä on sinun oma taustasi. Ei ole aivan tavanomaista, että hakeutuu avioliittoon sen tyyppisten ihmisten kanssa, joiden ongelmien kanssa on tehnyt töitä. Tavallisesti se on aika päinvastoin.
On muutakin ollut, henkinen väkivalta jota mies teki aiemmin riitojen aikana. Kun hänellä naksahti, huusi niin hirveitä asioita että oksat pois. Haukkui ihan hirveällä tavalla. En kirjoittanut sitä aloitukseen, koska siitä hän on päässyt terpaian myötä eroon, eikä se ole enää ongelma. En myöskään eritellyt
Ok. Haluaisitko vastata vielä siihen kysymykseeni, että millainen on sinun oma taustasi? Teillä molemmilla vaikuttaa olevan toisiinne nähden asioita, joita suhteen kautta tulevat työstetyksi ja niitä työstetään niin kauan, kunnes ratkaisu saadaan. SIinä mielessä nämä ovat äärimmäisen tärkeitä juttuja molempien tulevaisuudelle, yhdessä tai erikseen.
Ne hirveät asiat vaikuttavat sinussa, koska sanottua ei saa takaisin, mutta toisaalta on myös mies, joka haluaa pitää yhteyttä matkalta, jossa et ole mukana. Teillä vaikuttaa olevan intohimoinen suhde, ei kaverillinen ja toverillinen. Niissä on minun näkemykseni mukaan kyse vastavuoroisesta rakkaudesta. Ja kuten sanottua, silloin kosketaan toisen sisältä aroista paikoista, voisiko olla, että jännityksen haku epäilysten ja pelon ilmiasussa on sinulle tuttu tapa olla ja elää? Miehellesi kertomasi mukaan on tullut tutuksi piilottelu ja pimittely, jossa myös voi olla jännitteen dynamiikkaa parisuhteeseenne nähden. Se mitä tunteita tapahtumista herää on niin ikään olennaista. Et vielä ole ainakaan kertonut tarkemmin siitä mitä kaikkea sinun tuskalliset tunteesi asiaan liittyen varsinaisesti merkitsevät. Kun pysytään vain yleisellä tasolla, päästään vain syyttäjän ja syyllisen rooleihin.
Välttäisin sellaista terapiamuotoa, missä annetaan tehtäviä ja pyritään luomaan sääntöjä ja lupauksia. Asiat harvemmin ratkeavat, ennen kun niiden mielekkyys valkenee eli ymmärretään niiden yksilöllinen merkitys ja motiivi. Kaikki eivät koskaan tuohon vaiheeseen pääse, koska sisäisiä esteitä ja puolustusmekanismeja on niin paljon minuuden suojakilpenä. Silloin paraskaan terapeutti ei voi auttaa ja on ehkä parempi miettiä eroamista. Toisiko se rauhan epäilyksiltä ja toisaalta tarpeelta pimittää (en tiedä mitä nämä asiat teille pohjimmiltaan edustavat, se on vain havainto).
Mitä jos ottaisit sellaisen linjan että et välitä tästä valehtelusta, tai ainakaan yritä saada häntä siitä kiinni? Kuitenkin luotat siihen ettei mies petä, anna junttihuumori-whatsappryhmien olla.
Ymmärrän että jatkuva peittely lisää epävarmuuttasi ja tekee sinut hulluksi, mutta teillä on nyt tosi huono kierre tämän asian ympärillä. Kerrot itsekin miehen taustasta josta epäilet tämän käytöksen johtuvan. Mikä sai sinut katsomaan miehen viestit juhlien jälkeen jos teillä on mennyt jo paremmin?
Minusta mies voisi mennä ihan itsekseen terapiaan puimaan ilmeisen ankaraa lapsuuttaan.