HS: 50-60-vuotiaat ovat niin varakkaita että perinnöt voitaisiin siirtää heidän ohi seuraavalle sukupolvelle
"Suurten ikäluokkien lapset ovat nyt viisi-kuusikymppisiä. Monella asuntolainat on jo maksettu ja varallisuutta on kertynyt. Tarve perintönä saadulle omaisuudelle on suurempi niille ikäluokille, jotka ovat vasta astuneet työelämään ja suunnittelevat perheen perustamista.
Perinnön siirtymisellä suoraan lapsenlapsille ei olisi valtion tulopuolen kannalta merkitystä. Nuoremmille sukupolville merkitys olisi kuitenkin suuri."
Kommentit (335)
Ehkä Santerin vanhemmat on rikkaita ja Santeri kärkkyy isovanhempiensa perintöä itselleen?
Aika erikoisesti yleistetty että 50-60 vuotiaat eivät perintöjä tarvitsisi.
Olen yli 50 vuotias periaatteessa hyvinvoiva akateemisesti koulutettu, mutta tällä hetkellä lomautettu ja saatan jäädä työttömäksi. Eläkeikään on vielä yli 10 vuotta aikaa ja lisäksi mies saattaa olla lähdössä.
Kyllä minulla tässä tilanteessa olisi itsellänikin perinnölle käyttöä. Saatan joutua ostamaan oman asunnon ja miettimään millä tulen toimeen seuraavat 40 vuotta. Tietysti koko ajan tuen lapsiakin.
Toki perinnön siirtäminen lapsenlapsille voitaisiin tehdä verotuksen puolesta mahdollisimman helpoksi. Mutta kyllä perintö ensisijaisesti lapsille kuuluu.
Nuorilla on sentään elämä edessään ja työkykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viiskymppinen ja sain perintöni jo 10 vuotta sitten. Juuri 18 täyttänyt lapseni on hyötynyt siitä ihan riittämiin ja opiskelunsa on turvattu.
Me 70-luvulla syntyneet taidetaan olla koko maan päähänpotkituin ikäryhmä. Ensin piti olla nöyränä vanhemmille ja nyt lapset kävelee yli.
Ja jatkuva syyllistäminen milloin mistäkin. Olen tosin syntynyt 1960-luvun puolella.
Kaikkia ikäpolvea syyllistetään,
Itse ollaan niin täydellisiä ja muissa on vain vikoja.
AP, pidä vain huoli omista rahoistasi ja lopeta muiden rahojen jakaminen, se ei kuulu sulle.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoisesti yleistetty että 50-60 vuotiaat eivät perintöjä tarvitsisi.
Olen yli 50 vuotias periaatteessa hyvinvoiva akateemisesti koulutettu, mutta tällä hetkellä lomautettu ja saatan jäädä työttömäksi. Eläkeikään on vielä yli 10 vuotta aikaa ja lisäksi mies saattaa olla lähdössä.
Kyllä minulla tässä tilanteessa olisi itsellänikin perinnölle käyttöä. Saatan joutua ostamaan oman asunnon ja miettimään millä tulen toimeen seuraavat 40 vuotta. Tietysti koko ajan tuen lapsiakin.
Toki perinnön siirtäminen lapsenlapsille voitaisiin tehdä verotuksen puolesta mahdollisimman helpoksi. Mutta kyllä perintö ensisijaisesti lapsille kuuluu.
Nuorilla on sentään elämä edessään ja työkykyä.
No ei sua ainakaan voi pessimismistä syyttää, jos noin suuri luotto on, että vielä 40 vuotta on taivalta jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Ne lapsenlapset maksaa lahjaveron. Ei voi siirtää suoraan heille.
Parempi pitää turpansa kiinni jos ei tiedä mistään mitään. näin et olisi todistanut tyhmyyttäsi.
Kieltäytymällä perinnöstä SINUN PERILLISESI perivät sinun SIJASTASI.
Lapsenlapset ovat TISMALLEEN SAMASSA veroluokassa kuin lapsikin.
-> jos lapsia on vain yksi perintöveron määrä on tismalleen sama kummassakin tapauksessa, siis siinä että lapsi ottaaperinnön vastaan tai lapsenlapsi ottaa perinnön vastaan.
Säästö tulee siitä että JOS lapsi ottaa perinnön vastaan, hänen kuolleessan lapsenlapsi joutuu maksamaan uudelleen perintöveron perinnöstään, jos taas lapsi on kieltäytynyt perinnöstä, on se mennyt suoraan sille lapsenlapselle ja yksi kerta perintöveroja jää maksamatta. Lisäksi lapsen jättämä perintö lapsenlapselle voi olla pienempi ja näin kevyemmin verotettu, josta voi tulla myös lisäsäästöä perintöveroissa.
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisellään rintaperillinen voi luopua osasta saatua omaisuutta ilman veroseuraamuksia vain, kun se on saatu testamentilla. Perityn omaisuuden siirtäminen esimerkiksi omille lapsille puolestaan laukaisee luovutusvoittoveron."
PERITYN omaisuuden SIIRTO on ERI ASIA KUIN KOKO PERINNÖSTÄ KIELTÄYTYMINEN.
Tietenkään EI KANNATA OTTAA PERINTÖÄ VASTAAN JA SIIRTÄÄ SITÄ LAPSELLEEN VAAN KIELTÄYTYÄ PERINNÖSTÄ, JOLLOIN LAPSESI PERII SINUN SIJASTASI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viiskymppinen ja sain perintöni jo 10 vuotta sitten. Juuri 18 täyttänyt lapseni on hyötynyt siitä ihan riittämiin ja opiskelunsa on turvattu.
Me 70-luvulla syntyneet taidetaan olla koko maan päähänpotkituin ikäryhmä. Ensin piti olla nöyränä vanhemmille ja nyt lapset kävelee yli.
Ja jatkuva syyllistäminen milloin mistäkin. Olen tosin syntynyt 1960-luvun puolella.
Kaikkia ikäpolvea syyllistetään,
Itse ollaan niin täydellisiä ja muissa on vain vikoja.
AP, pidä vain huoli omista rahoistasi ja lopeta muiden rahojen jakaminen, se ei kuulu sulle.
Ap kopioi aloitukseen Hesarin artikkelista pätkän, ei omia ajatuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisellään rintaperillinen voi luopua osasta saatua omaisuutta ilman veroseuraamuksia vain, kun se on saatu testamentilla. Perityn omaisuuden siirtäminen esimerkiksi omille lapsille puolestaan laukaisee luovutusvoittoveron."
PERITYN omaisuuden SIIRTO on ERI ASIA KUIN KOKO PERINNÖSTÄ KIELTÄYTYMINEN.
Tietenkään EI KANNATA OTTAA PERINTÖÄ VASTAAN JA SIIRTÄÄ SITÄ LAPSELLEEN VAAN KIELTÄYTYÄ PERINNÖSTÄ, JOLLOIN LAPSESI PERII SINUN SIJASTASI.
Ongelmana onkin se että pitäisi luopua KOKO perinnöstä, ei voi ottaa vain esimerkiksi kesämökkiä ja antaa muuta eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja luovuin perinnöstä, se meni parikymppiselle lapselleni. Suosittelen samaa kaikille. Helppo tapa tukea lapsia, kun ei ns menetä siinä mitään, se raha ei ole koskaan edes ollut omalla tilillä, eikä tee sinne mitään lovea, siitä luopumista ei edes huomaa, mutta köyhälle opiskelevalle lapselle se on iso juttu.
Riippuen perinnön suuruudesta todennäköisesti ei verotuksellisesti paras ratkaisu ollut.
Nimenomaan oli paras ratkaisu, perintö verotetaan silloin vain kerran.
No hyvä jos itse olet tyytyväinen, ja voihan tuokin olla ok ratkaisu, jos perintö ei ole kovin suuri.
no nimenomaan suurissa perinnöissä tämä on erityisen kannattavaa, jos itse ei sitä perintöä tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne lapsenlapset maksaa lahjaveron. Ei voi siirtää suoraan heille.
Parempi pitää turpansa kiinni jos ei tiedä mistään mitään. näin et olisi todistanut tyhmyyttäsi.
Kieltäytymällä perinnöstä SINUN PERILLISESI perivät sinun SIJASTASI.
Lapsenlapset ovat TISMALLEEN SAMASSA veroluokassa kuin lapsikin.
-> jos lapsia on vain yksi perintöveron määrä on tismalleen sama kummassakin tapauksessa, siis siinä että lapsi ottaaperinnön vastaan tai lapsenlapsi ottaa perinnön vastaan.
Säästö tulee siitä että JOS lapsi ottaa perinnön vastaan, hänen kuolleessan lapsenlapsi joutuu maksamaan uudelleen perintöveron perinnöstään, jos taas lapsi on kieltäytynyt perinnöstä, on se mennyt suoraan sille lapsenlapselle ja yksi kerta perintöveroja jää maksamatta. Lisäksi lapsen jättämä p
Älä urpo selitä, kun et mitään ymmärrä. Tuo pätee vain jos luopuu kaikesta. Iso osa haluaisi siirtää osan perinnöstä ja pitää osan itse. Se ei onnistu noin vain. Isovanhempien olisi pitänyt kirjoittaa testamenttiin että osittainen luopuminen on mahdollista.
Toimittajan logiikalla voidaan saman tien lähettää suurten ikäluokkien perinnöt kehitysapuna köyhiin maihin, koska ne tarvitsevat rahaa enemmän kuin perilliset.
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja luovuin perinnöstä, se meni parikymppiselle lapselleni. Suosittelen samaa kaikille. Helppo tapa tukea lapsia, kun ei ns menetä siinä mitään, se raha ei ole koskaan edes ollut omalla tilillä, eikä tee sinne mitään lovea, siitä luopumista ei edes huomaa, mutta köyhälle opiskelevalle lapselle se on iso juttu.
Niin minäkin tein. Sekin hyöty, että jää ykdi perintövero välistä. Mun kummatkin lapset sai ostettua talot, tosin vähän velkaa piti ottaa lisäksi.
Täällä 55v. köyhä työtön. Työvuosia takana 32 vuotta.
Kyllä on taas joku hyväosaiseen perheeseen syntynyt yleistänyt, kun kuvittelee, että kaikilla yli 50-vuotiailla on raha-asiat kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Älä urpo selitä, kun et mitään ymmärrä. Tuo pätee vain jos luopuu kaikesta. Iso osa haluaisi siirtää osan perinnöstä ja pitää osan itse. Se ei onnistu noin vain. Isovanhempien olisi pitänyt kirjoittaa testamenttiin että osittainen luopuminen on mahdollista.
se on IHAN SAMA mitä "iso osa HALUAISI" tehdä. Siinä on Konditionaali. Nyt puhutaan siitä että KANNATTAAKO VEROTUKSELLISESTI LUOPUA PERINNÖSTÄ. Ja vastaus on että VEROTUKSELLISESTI KANNATTAA. Spekulointi millään "luopua osasta" on ihan turhaa KUN SELLAINEN EI OLE MAHDOLLISTA KUIN TESTAMENTIN TAPAUKSESSA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hamasin sanomien uusin älynväläys: kommunismia koko kansalle!
Mitä kommunismia siinä on että rahat annetaan lapsenlapsille?
Jospa viittaavat siihen, kun sanotaan että jokaisen pitäisi olla oman onnensa seppä?
Taas yritetään huijata ja vetää nenästä X-sukupolvea, kuten aina ihan sieltä 90-luvulta asti kun peruskoulun jälkeen aloiteltiin opiskeluja ja työelämää, eipä saanutkaan työpaikkaa mestarin kättä lujasti puristamalla, ei ollutkaan varmoja työpaikkoja vaan silppua ja epävarmuutta, ym. Olemme pieni ikäluokka ja nähtävästi meidän ääni ei kuulu milloinkaan missään, meidät vaan jyrätään aina suohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoisesti yleistetty että 50-60 vuotiaat eivät perintöjä tarvitsisi.
Olen yli 50 vuotias periaatteessa hyvinvoiva akateemisesti koulutettu, mutta tällä hetkellä lomautettu ja saatan jäädä työttömäksi. Eläkeikään on vielä yli 10 vuotta aikaa ja lisäksi mies saattaa olla lähdössä.
Kyllä minulla tässä tilanteessa olisi itsellänikin perinnölle käyttöä. Saatan joutua ostamaan oman asunnon ja miettimään millä tulen toimeen seuraavat 40 vuotta. Tietysti koko ajan tuen lapsiakin.
Toki perinnön siirtäminen lapsenlapsille voitaisiin tehdä verotuksen puolesta mahdollisimman helpoksi. Mutta kyllä perintö ensisijaisesti lapsille kuuluu.
Nuorilla on sentään elämä edessään ja työkykyä.
No ei sua ainakaan voi pessimismistä syyttää, jos noin suuri luotto on, että vielä 40 vuotta on taivalta jäljellä.
Siihen täytynee varautua. Lääketiede sen kun kehittyy ja olen terve. Oma äitini on lähemmäs 90 ja hyvin menevä, liikkuva ja täysin omatoiminen edelleen. Mieheni äiti kuoli 94 vuotiaana. ja tämän sisaret ovat kaikki eläneet reilusti yli 90 vuotiaaksi.
Minulla on säästössä 2500 €. Puolisolla 0 €. Puolison vanhemmat kuolivat, perintöä tuli 500 €. Olisi sen kyllä voinut ohjata suoraan meidän 15-vuotiaalle lapselle, sillä olisi maksanut yhden kuukauden harrastusmaksun.
T. opettaja 50 v.
No onneksi sentään ei joku suurten sukupolvien edustaja ollut tällaista kauppaamassa. Se olisi ollut jo turhankin häveliästä.